Lauantain eka rata:
Alue oli oikeasti aikas hankala, varsinkin maalimiehenä.Metsä oli tiheää, ja oikealla puolella oli precis samannäköisiä kalliolohkareita ison männyn alla, joissa piilo oli,varmaan kymnmeniä.Ihan tosi, en oo koskaan ollut metikössä niin eksyksissä kuin tuolla.Vaikka moneen kertaan sahasin sitä takarajaa niin joka kerralla oli vaikeuksia löytää piilo uudelleen(erityisesti kakkonen).Ja lopulta syykin selvisi, kakkospiilo oli n 90 metrin syvyydessä! 53 askelparia sieltä oli keskilinjalle kun merkkejä poistaessa laskettiin.Vähän lohdutti,että muutkin oli ainakin lähes yhtä hukassa sillä puolen; kun Kailion Heidi lopulta löysi mut ja koiransa,niin yhdessä keskilinjalle talsiessa me taas eksyttiin:-)
Anyway, Q toimi siinä treenissä ihan hyvin.Varsinkin kun maasto oli haasteellinen.Kuusi pistoa ,ukot valmiina, melko lyhyet ilmaisut.Pistot oli suoria ja syviä, myös löysi ja ilmaisi ukot hyvin.Paitsi siitä oikean puolen kakkospistosta eli järjestyksesä kolmosesta tuli "vahinkotyhjä".Eli lähti suoraan ja oli tullut lähes ukolle asti, mutta n 10 metriä ennen kaarsi aluetta eteenpäin.No jos se irtosi 80 metriin asti, niin kyllä se mulle tässä kohtaa kelpaa.Palkkasin kun se tuli ulos pistolta.Nelonen taas hyvin, viitonen vähän uudesta kohtaa ja sillä kertaa löysi,myös vimppa hyvin.Näin se treeni ainakin muistaakseni meni, nyt kyllä jo uhkaa pieni dementia kun treeneistä on jo lähes viikko vierähtänyt.
Lounaan jälkeen vaihdettiin aluetta.
Päivän kakkostreeni ei sitten sujunutkaan läheskään yhtä hyvin.
Aloitin tyhjällä oikealle,se oli kohtuullinen, eli kääntyi oikeaan suuntaan ja tuli järkevästä kohtaa ulos, mutta sitä en muista tekikö pikkusilmukkaa väärään suuntaan??
Kakkosukko.No siinä oli meille käynyt fiba tallausvaiheessa, eli etukulma,jossa maalimies oli, olikin viistoon eteenpäin.Ja kun Q yritti oikoa sinne viistoon ,niin korjasin piston ja huusin sen pois.Sitä pistoa sitten veivattiin aika monta kertaa , ja selvästi Q meni jo vähän hämilleen, pyrki etsimään taaksekinpäin.Kolmonen ok, ja taisi ne loputkin mennä sitten kuitenkin jollain lailla kohtuullisesti, mutta otettiin yksi nostatus ääniavulla ennen toiseksi viimeistä tai viimeistä ukkoa.
Itse sain noottia lähetyksistäni,eli ne on aika roiskaisuja.Q puolestaan ei oikein osannut edetä tässä treenissä suoraan.No sekin oli varmaan niiden mun lähetysteni syytä.Ja taas huomasi senkin, että kun Kuuran tekemisiä joutuu korjaamaan, sillä meinaa hitsata välillä hermo.Sitten sillä on aika kuurot korvat..
Treenattavat asiat jo listasinkin aiemmin.Eli suoraa suoraa ja Lää , suoraa ja Lää jne. Ilmaisuissa voisi olla joka treenissä 1-3 pitkää,mutta siitten taas voisi tosiaan laittaa joukkoon myös nostatuksia esim ääniavulla.En ollut yhtään harkinnutkaan sellaista, mutta tuntui toimivan hyvin.Ja apuohjaajat kunniaan, joku jää seuraamaan koiran pistoa kun itse etenen.
Jälki ajettiin sunnuntaina.
Jana oli muuten hyvä mutta otti takajäljen.Olisin voinut antaa sen mennä pidemmälle, ensi kerralla sitten kokeillaan sitä.Alun jäljestys tuntui ihan ok.lta mutta vaihtoi toiseen jälkeen varmaan kakkoskepin paikkeilla.Jälkiä talloessa oli vahingossa mennyt kaksi jälkeä ristiin, ja bongasi sen toisen.No onneksi oli jäljentekijä siinä joukon mukana, ja kun vähän siirryttiin kalliolla , sai Kuura uudestaan jäljestä kiinni.Kolmoskepin ohi ajoi siellä kallion laella, mutta aika ymmärrettävää,kun se oli ihan siinä suht kohta, kun oli taas löydetty jälki.Nelosen nosti hyvin, ja viitonenkin nousi ihan itsenäisesti.Kuutoskeppiä lähestyttäessä sille iski joku pysähdys.En tarkalleen tiedä mitä kaikkea sen aivoissa pyöri, mutta ilme oli vähän että "hmm mitä mä olinkaan tekemässä ja kuinka mun nyt kuuluu toimia?".Joo-mä osaan lukea sen ajatuksia:-) Siinä kävi ehkä niin, että se vähän hukkasi jäljen ennen kulmaa.Suoraa jatkaessa se kuitenkin varmaan sai hajua viimeisetä kepistä sillä olimme "solassa" ja oikea jälki kulki kulman kautta ja kallionrinteen kautta uudelleen saman solan loppuun, ja kepin haju laski alas.Samaisessa solassa oli myös hirven jätöksiä.Q kun on aika riistaviettinenkin , niin siinä sillä on ollut kaikennäköistä puntaroitavaa.Joka tapauksessa loppu hyvin kaikki hyvin; se viimeinenkin keppi saatiin talteen.
Toi jälki oli kyllä kokonnaisuutena varmaan huonoimpia mitä Q on koskaan ajanut..tietysti se alun takku niissä risteävissä jäljissä ja se seikka että koko ryhmärämämme ,kymmenkunta henkeä, kokousti siinä aika tovin että jaa-a mitäs nyt tehdään, teki Qsta mun mielestä epävarmemman kuin yleensä.
No ainakin keppimotivaatiota pitää nostaa, ja siihenkin saimme ohjeita.Ja kuulemma se ei jäljestänyt niin korkealla nenällä kuin olin itse luullut tai ajatellut:ainakaan tällä kertaa.
Vähän siis oli maastotreenien jälkeen sellainen yllättävän tuttu fiilis, että "kyllä me välillä kotona osataan, mahtaako kukaan uskoa" ??
Toisaalta onhan se niinkin, että jos leireillä vaan kaikki sujuisi , niin saisiko silloin kaikkiä hyödyllisiä neuvoja!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti