Kuura 14 viikkoisena

Kuura 14 viikkoisena
Talvihallan Blizzard (e.Valkohampaan Talvihalla,i.Faro von der Simmeringer Haide)

sunnuntai 30. toukokuuta 2010

Kärnän opissa la 29.5

Kärnän sari tuli meidän ryhmää kouluttamaan, ja treenit pidettiin Huvilinnussa.
Alue oli tällä kertaa aika hankala.Keskilinja kiemurteli harjanteella, ja molemmille puolille oli kumpuilevaa ja maastomuutoksiakin.Kohdittain ylisyvä.
Kulmat oli limittäin, vasemmalta aloitus.
Hain Kuuran kanssa hajut maalimiehiltä 1-4, aina kaksi kerrallaan, ja sitten lähetykset.
Sujui hyvin, eli pistot oli suoria, löysi hyvin ja aloitti haukun heti,ilman apuja.Haukkujen määrää vaihdeltiin, mutta kovin pitkää ei vaadittu, pisin taisi olla noin 25 haukkua. Haukkui yhtä hyvin umpparit, ja myös vieraan maalimiehen(bokseri-Tarja).
Kakkoskierroksella otettiin muistikuvina samat, eli nyt lähetykset suoraan ilman apuja.Ekalla se kaarsi tsekkaamaan matkan varrella ollet hämypiilot, olisi ollut jatkamassa eteenpäin, kun jo kuitenkin kutsuin sen takaisin.Hienoa joka tapauksessa, että se tuli,siitä voi siis iloita, että kyllä hallinta on parantunut!
Anyway, uusi lähetys, ja se oli perfect, kuten myös kaikki loput.Ei siinä ollut mitään huomauttamista: lähti vasta käskystä, lähti epäröimättä ja suoraan, löysi hyvin ja haukkui hyvin!
Nyt voisi kokeilla , jos ryhmä jaksaa ja suostuu, että ottaisin Kuun kanssa kuurina tuollaista, että ensin hajunhakuina vaikka maalimiehet 1-6, ja löydöt.Ja sitten kun muut on treenannut, ottaisi uudelleen suorina lähetyksinä vaikka 1-3.
Ja sitä Sarikin tähdensi, että alueen tallomiseen ja suunnitteluun pitää kunnolla varata aikaa, heillä voi mennä siihen jopa tunti.Silloin kuitenkin saadaan koirille onnistuneet treenit, kun kaikilla on selvät sävelet!

keskiviikko 26. toukokuuta 2010

Sekalaista hommailua

Maanantaina illalla kävimme tokoilemassa hallilla.
Otin seuraamista, jossa sen kontakti tippui välillä kun kentän toisella reunalla oli tokon alkeiskurrsi menossa.. Pienellä nyppäisyllä se kyllä taas keskittyi tekemiseen.Liikkurin käskyttämisiin se ei kuitenkaan enää reagoinut,eli siinä oli tapahtunut edistystä.Mun täytyy nyt vaan muistaa laittaa sille se ketjukaulain, jotta nyppäisy on vähän napakampi..Jopa Elinakin (joka on mun mittapuuni mukaan aika "pehmo" ja lempeä, ei ollenkaan mikään pakotteiden puolestapuhuja) sanoi, että Kuuralle olisi varmaan aktivoivat pakotteet ihan jees..Ja totta se on, ei se niistä lakoonnu, skarppaa vaan enemmän.Nyt rupeaa kyllä olemaan ihan kohtuullista ruveta vaatimaan siltä seuraamista, kun se jo ihan oikeasti osaa.
Vaan mitä se EI osaa on se pahuksen istuminen! Se on selvästi fiksaantunut mun käsikippaukseeni, ja itse istu-käsky on sille ihan hepreaa.Täytyy ottaa niitä nyt intensiivikuuri, eli aluksi ihan pelkkiä istumisia ja sitten yhdistää niihin mun siirtymisiäni.
Luoksetuloja otin kaksi, istumasta ilman avustamista ja hetsausta, se oli tosi hyvä.Ehkä ihan inan verran kauempana musta kuin yleensä, mutta ihan siististi kuitenkin.Ja sitten vielä vauhtiluoksetulo lelulle mun taakse.
Kotimatkalla ajelin vielä Haunisten kentän kautta, kun halusin testata eteenmenoa nyt ensimmäistä kertaa niin, että Kuura ei näe mun vievän sinne mitään.Eteenmenon palkkana oli kuitenkin uusi keltainen jalkapallo, joka näkyi melko hyvin sieltä ainakin kun koira oli edennyt jonkin matkaa.Ja Jes!! Q muisti kyllä vallan mainiosti mistä oli kyse, eli lyhyen valmistelevan osuuden jälkeen ,se käskystä irtosi välittömästi ilman epäröintiä suoraan sinne kentän reunalle ja pallolle!
Mähän en ole viitsinyt eteenmenoa treenata pitkään aikaan ,kun meillä oli se ongelma , että se sitten iloitteli sen lelun kanssa itsekseen tovin jos toisenkin. Vaan eipä oo ollut sitä ongelmaa enää :-)
Tiistaina me mentiin Evan ja Vallen kanssa jäljestämään Nousiaisiin.
Sekä Evaa että mua taisi kumpaakin jännittää, että miten sujuu.. Evaa siksi, kun Valle on niin hullu siinä just ennen lähetystä että käy melkein käsille, ja mä taas siksi kun meidän edellinen jälki meni niin pipariksi, silloin niiden peurojen takia.
No alku ei ollut kovin hääppöinen.Olin tehnyt janan noin 15 metrin päähän, ja jälki lähti vasempaan.Kuu lähti kyllä oikeaan suuntaan, mutta se oli mun mielestä vähän diipadaapa mentaliteetillä.Ja niin se ajoikin jälkeä sivusta ja hukkasi sen.Palasin rauhallisesti vähän takaisinpäin, mutta sitten sillä lamppu syttyi, ja se jäljestikin loppumatkan hyvin.Kaikki kepit se merkkasi, eli pysähtyi niille ja tarkensi, ei tuonut niitä mun käteen,mutta varmisti että sain ne ylös.Mulle riitti kyllä tämäkin, sillä nyt en itse millään muotoa pysäyttänyt sitä tai auttanut, ja kepitkin oli ekaa kertaa Evan.Myös kulma sujui tosi hyvin.
Joten olin ihan hirmu tyytyväinen.Kuura syttyi siihen jälkeen ,ja teki taas töitä niin kuin aiemmin, ennen selkäjumia. Ja sekin oli hvä, että se jaksoi hyvin,vaikka olin jo aamulla fillaroinut sen kanssa , ja sitten ne Vallen kanssa vielä juoksivat 40 minuuttia.Siitä melkein suorin tein vein sen sinne jäljelle, vaikka se läähättikin vielä jonkin verran.Hyvä mieli jäi!
Ja ai niin, otin maananantaipäivällä myös metrisen esteen , ja se hyppäsi senkin taas täysin puhtaasti! Ihanaa kun jumi ei enää vaivaa, onneksi Piira on olemassa!

maanantai 24. toukokuuta 2010

Pyöräily voi olla vaarallista..

Ei kauhean suuri ylläri, että pyöräily tuon otuksen kanssa on lähes itsemurhakandidaatin hommaa...
urheasti kuitenkin päätin nyt vihdoin kokeilla sen kanssa.
Itse pyörälenkki sujui kohtuuhyvin, toki se vaati erittäin tiukkaa käskytystä, mutta onneksi EIt tehosivat ainakin vielä alussa.Eli se yritti keulia mun etupyöräni alle, ja jäädä nuuhkimaan, ja bongata vaikka mitä, mutta vihdoin pääsimme yhteisymmärrykseen miten sen pyöräilyn oikein tulisi sujua, ja noin parinkymmenen minuutin mittainen pätkä mentiin kauniilla ravilla.Loppukevennykset ja päästin sen mös metsään telmimään ja nuuhkimaan.
Vaan kun olimme lähes kotiovella, en selvästi ollut enää itse niin skarppina..ja tuloksena:mulla on oikea käsi komialla asfaltti-ihottumalla! Q näet hokasi nurmelle jonkin nassikan unohtaman jalkapallon, ja niin lensin kauniilla kaarella pyöräni yli, vaikka huom! tässä vaiheessa talutin pyörää..
Saas nähdä uskaltaudunko uudelleen kokeilemaan vielä tällä viikolla..

lauantai 22. toukokuuta 2010

Haku 21.5 Karhunoja

Elinan ja Anun kanssa.
Tallattiin ylisyvä alue, missä vaikeitakin kohtia.
Otin 4 pistoa, ja kaikilla myös ilmaisu, mutta ihan lyhyt riitti.
Eka: radiopuhelimella osoitin suuntaa, ja samalla piippasin, jolloin Elina pomppasi piilosta.Lähetin Q.n suoraan , ja sillä välin E putosi takaisin piiloon.Matkan varrella oli hämypressu.Juoksi hämyn ohi(vaikka tsekkasi sen nopeasti), ja eteni sinne missä Elina oli ollut hetkeä aiemmin.Nosti nokkaansa ja löysi, sekä aloitti haukun heti:Hienosti!
Toka oikealle, siellä täydessä syvyydssä oli muumiteltassa Anu.Tähän en antanut apuja, vaan lähetin Kuuran suoraan.Kuten arvata saattaa, ei pisto ollut ihan suora, mutta eteni tarpeeksi syvälle, löysi hyvin ja aloitti itsenäisesti haukun!
Kolmonen ja nelonen oli niin syviä ja hankalia (vasemmalla kallion rinne ylös ja etenemistä ja vielä rinne alas sekä oikealla puolella tiheämmästä metsästä avrampaan ja viiston polun ylittäminen) että niihin tein hajunhaut, ja lähetys.Hyvin sujuivat nekin, eli haukkui heti ja kuului kyllä keskilinjalle asti!
Hyvähyvä!

tiistai 18. toukokuuta 2010

Bh-kurssilla

No täytyypi varmaan vaan todeta, että lisää häiriötreeniä!
Sitä tarvitaan..
Henkilöryhmässä jouduin huomauttamaan pari kertaa, sen jäkeen se sujui suht ok.
Tempovaihdokset sujui seuraamispätkissä kohtuuhyvin, edelleen juoksu meinaa olla alussa pomppuisaa:-(
Liikkestä maahanmenot ,avustettuina, mutta aika surkean hitaita..pysyi kyllä ok, vaikka kiersinkin sen ympäri.
Paikkamakuuta treenasin myös loppupuolella, ja se oli aika zen-vaiheessa,ihme ettei nukahtanut.
Mutta muutoin, sillä oli kontakti aivan totaalisen hukassa vähän joka välissä.Saatiin me onnitumisiakin, kun vaan vaadin, mutta ei se vapaaehtoisesti mitään tarjonnut.
Joo, parempiakin treenejä ollaan tehty, vaikkakin ei noin suuressa häiriössä.Tietää nyt, mitä treenata!

maanantai 17. toukokuuta 2010

Haku su 16.5

Nyt päätin hetkeksi keskittyä ilmaisun siirtämiseen metsään.
Eli haukkutreenejä.Ensin keskilinjalla Elina haukutti, ja Q oli tosi hyvä.
Sitten tosiaan aina kummallekin puolelle, mutta maalimies lähelle, yhteensä vissiin kuusi.Pressun alle, jotta "piilomaisempi" fiilis, mutta varsinaista etsimistä ei siis treenattu.
Yhdellä kerralla haukku oli pikkuisen kimittävämpi, mutta muuten oikein hyvä.Ja ei tarvinnut viimeisillä enää apuja, vaan aloitti ihan heti.
Tarkoituksella joka toinen vähän lyhyempi, ja joka toinen pidempi, asennot oli istuva, seisova ja makaava, näissä ei ollut eroja muistaakseni(vaikka aiemmin mun mielestä on haukkunut parhaiten seisovia).
Ja välillä menin sen vierelle, ja hyvin se jatkoi haukkumista musta huolimatta.
Tätä varmaan jatketaan nyt kuuri,mutta katotaan miten Kärnän leirillä innostun treenaamaan, silloin kyllä voisi poltella treeanata ihan hakuhakuakin..
Eli helteelläkin Kuu jaksoi haukkua mun mielestä tosi kivasti, vaikka kyllä treenin jälkeen huomasi, että se oli aikas loppu.

perjantai 14. toukokuuta 2010

Haku Haunisissa pe 14.5

Vähän multa kyllä taas vastuutonta toimintaa..eli Q ressukka oli vähän pipi, sillä sitä oli pistänyt amppari eilen.Joten nassu oli turvoksissa, eikä olokaan varmaan hääppöinen.Se kuitenkin oli sen verran tokeentunut, että päätiin tehdä pikkaiset ja kevyet treenit.
Eli suunnitelma oli tämä: Eka oikea etukulma, ukko valmiina ja lähetys ilman hajunhakua(oletuasrvona että reuna tamppaantunut jo tosi hyvin), toka vasen etukulma haamuna, kolmas oikea keskipiilo jälleen suora lähetys ja neljäs haamuna.
Miten sitten oikeasti meni:Ykkösellä oli mun mielestä selvästi "lukinnut" suunnan sinne suuntaan, mutta koska toisen etukulman maalimies oli vasta matkalla ja Keijo myös siellä keskilinjaa edempänä(kulmat oli nimittäin limittäin) tarkkaamassa näkyykö haamuilut sinne linjalle, niin Kuuran katse ja keskittyminen harhaantui sinne ja minäkin vähän poltin päreeni.Anteeksi rakkaat treenikaverit, yritän olla jatkossa kiltimmällä tuulella!
Joten kuten arvata saattaa , niin Kuu ekasta lähetyksestä teki huonon piston ja jouduin ottamaan sen uudelleen haltuun ja lähettämään uudelleen.Nyt kun tilanne oli kuitenkin jälleen keskilinjalla seesteinen ja ihmiset kaikki siellä missä piti, niin Kuu irtosi erinomaisesti ja suoraan mallimiehelle.
Tokan mun mielestä näki haamuilemassa, mutta jostain syystä ei sitten löytänyt kuitenkaan? Tosin en minäkään..joka tapauksessa kun menin Kuuraa alueelle vastaan se teki ihan ylisyvää pistoa, eli vaikka alue oli ylisyvä muutenkin (n 70 m), niin Kuura kävi varmaan 120 metrissä kaukana hiekkatienkin toisella puolen.No sieltäkin oli kyllä juuri aiemmin kulkenut ihmisiä täytyy sanoa Kuun puolustukseksi.
Päätin että se sai sitten olla tyhjä, ja menin lähettämään suorilta Kuuran sinne komoselle.Sinne irtosi innokkaasti ja suoraan, löysi hyvin.
Nelosella annoin sen tehdä peräänlähdön, eli näki kun maalimies meni, mutta annoin rauhassa aikaa piiloutua.Sinne lähti jälleen suoraan.Mutta sen huomaa ,että olemme treenanneet vallan sitä 50 metristä syvyyttä, eli kun maalimies olikin n 80 metrissä, niin viidenkumpin jölkeen rupesi pyörimaan ympyrää, kunnes hetken päästä irtosi taas taaemmaksi ja löysi.
Mitäs sitten itse opin!
A.Ei saa räyhätä toisille, vaikka joskus ei meekään ihan sillai alueelle menot kun oli ajatellut ja
B.Kun on oikeasti ylisyvä alue, niin se pitää Kuuralle vielä vahvistaa hajunhaulla!
Ja tietty olisin muuten ottanutkin, mutta kun yritin muka säästää sitä kun se ei ollut ihan parhaimmassa terässä.
C.Kuuraan voi kyllä sikäli luottaa, että se tekee töitä myös väsyneenä ja kipeänä, mun pitää vaan itse olla sen verran fiksu etten turhaan sitä rassaa..

keskiviikko 12. toukokuuta 2010

Ti 11.5

Hyvä tuuri, kun kävin kentällä tiistai-päivällä, siellä sattumoisin oli treenaamassa myös Jari&Saku ja Katja&dobberinsa.Siinä siivellä sain otettua laukaukset pitkästä aikaa.Seuraamissuoralla ekasta laukauksesta käänsi päätään ja tsekkasi, että mitäs nyt..mutta toisesta laukauksesta ei välittänyt tuon taivaallista.Hyvä kyllä välillä muistuttaa noista laukauksistakin.En yhtään sitä pelkää, että se niihin tavallaan kielteisesti reagoisi, mutta just tollaista voisi sattua, että sen katse käääntyisi tms. Mutta laukaukset sujuivat siis oikein jees.
Sitten otin henkilöryhmää(no kahden henkilön kiertämistä).Siinä seurasi hyvin, mutta istuessa yritti päällään kuikuilla.Sanoin ei, ja sitten skarppasi! Loppu sujui tosi hyvin.Eli oikeasti täytyy muistaa koko "temppurepertuaaria" pitää yllä, kyllä se niin vaan on.Mikä oli tosi hyvää, niin henkilöryhmässä nyt henkilön kiertäminen sekä vasempaan ,että oikeaan(!) sujui superhyvin!
Ja seuraaminen oli edelleen oikein hyvää.
Sitten kävimme vielä yhteistuumin esineruudussakin, kaistale oli vain n 20 m leveä, mutta tietysti täyssyvä.
Katja otti ensin, ja senkin dobberi ajautui ulos ruudusta siellä vasemmalla sivustalla, sieltä oli ehkä mennyt joku juuri hetkeä aiemmin(oli meinaan auto parkissa just siinä ruudun kohdalla vähän ennen kun tulimme metsään).
Anyway..Kuura lähti hyvin ilman mitään apuja, eli sen ei näköjään tartte enää nähdä esineen viennistä häivähdystäkään(jee,edistystä).Mutta kaartoi siis ulos ruudusta samasta kohtaa kuin edellinenkin koira.Tuli takasin lähetyslinjalle, ja oli itse asiassa hiukan hämillään, on tainnut tottua itsekin että aina esineen nostaa ekalla pistolla.Lähetin uudelleen, mutta oli vähän ulalla, tsekkasi ruudun etureunaa enemmän.Uusi lähetys uudesta kohtaa, ja nyt meni ruudun takaosaan ,ja paikallisti esineen hyvin, vahvasta sivutuulesta huolimatta.Siinä tein virheen ,että kehaisin "hyvä" kun se otti esineen, sillä seurauksella ,että se pudotti sen ,eli se ei ole tottunut mun kehuihin kesken kaiken.Ja muutenkin multa ihan tyhmästi tehty, ei se mun kiljumisiani kaipaa.Sanoin sitten "tuo" ja sitten esine tulikin vauhdilla.
Nyt esineet oli mun omia, mutta niissä oli sekä vieraan ihmisen hajua, että vieraan koiran kuolaa.Eipä tuntunut haittaavan.
Ja selvästi kun olen ottanut aina esineen täydessä syvyydessä, niin sille ei edes pälkähtänyt mieleen ,että lähiesineenkin olisi voinut bongata.Ruututreenaus siis monipuolisemmaksi!
Kiva kuitenkin, että vaikka alussa tulin ns pikkutakku, niin se edelleen irtosi alueelle hyvin , ja sinnikkäästi jatkoi tekemistä ilman, että sitä olisi tarvinnut ruveta auttelemaan.
Kiitos Jarille ja Katjalle treeniseurasta!

maanantai 10. toukokuuta 2010

Tottis ma 10.5

Tokoryhmämme oli tänään kutistunut puoleen, mutta ei se menoa haitannut.
Kuura oli tänään aikas SUPER! Ei voi muuta sanoa!
Ihan hirveän montaa juttua en viitsinyt ottaa, mutta se mikä otettiin sujuikin sitten tänään tooosi hyvin , ihan vaikka itse sanonkin.
Alussa seuraamista, ja ihan tarkoituksella niin ,että viereisellä agikentällä oli möykkäävä koira, ja vauhdikasta meininkiä, arvelin että täytyyhän sitä häiriötäkin joskus ihan tosissaan ottaa.
Jo kun tulin "kehänauhan" alta ,huomasin että Q otti kontaktia munhun ihan eri tavalla kuin yleensä.Tein sitten rituaalin, eli Q maahan hetkeksi, ja siitä seuraamisella lähtöpisteeseen.Seuraamiseen otin ensin ilman käskytystä, aika pitkänkin pätkän, ja se sujui tosi hyvin.Sitten vielä käskytyksellä, ja siitä Q ei ottanut häiriötä, vaan sekin sujui hyvin.Ainoastaan mitä pitää hioa ja vahvistaa on liikkeestä pysähtyminen, ja käännöksiä voisin treenatessa nyt viljellä enemmän.Seuraaminen oli kuitenkin sekä teknisesti että vireeltään ihan über-hyvä!Kyllä se oikeasti osaa, ja munkin pitää viedä sitä reippaasti eteenpäin!
Sitten liikeestä istumisia,todettiin yhdessä, että Q istui nopeammin kun en peruuttanut, vaan tein liikkeen normaalisti.Vielä tässä vaiheessa se oli jotenkin niin harmonisen seesteinen, että päätin viedä sen autoon, jotten vaan kerkeäisi sössiä itse mitään.
Seuraavalla kiekalla otin ruutuun menoa.Jonna näytti vievänsä purkin ruutuun.Ekalla kerralla Q kurvasi sivulinjan kautta, ja otatin sitten uudelleen.Se sujui hyvin!
Lopuksi,koska olin itse ihan zen-vaiheessa päätin loppupalkata Kuuran narupallolla, niin että se ei ollut kykettynä.Jonna vähän hädissään kyseli, että ihan oikeasti ilman liinaako, ja että oikeastiko luulet ettei se mene Heron luo, joka oli kytkettynä seinään.
Ja niin se vaan oli, että sisu tuo tuloksia, ja meidän viime päivien treenaustapa on näemmä toimiva, se toi sen pallon heti takaisin, ja aina uudelleen ja uudelleen..YES!!
Siihen oli mahtava fiilis lopettaa!

perjantai 7. toukokuuta 2010

Haku to 6.5 Hauninen

Tunnelin lähistöllä.
Otin Kuuralla nyt leirin oppien mukaan hajunhakuja muistikuvana, eli kaksi kerrallaan, yhteensä 4.
Ja vallan mainiosti sujui.Hyvin muisti, eikä yhtään epäröinyt lähdössä.Toisessa etukulmassa oli matkan varrella hämypiilo, ei tuottanut ongelmaa, ja kolmospistolla oli umpparikehikko, sekin oikein hyvin.
Maksalaatikko ei oikein sytyttänyt Kuuraa, eli lelupalkkaus toimii parhaiten,uskottava on..
Tällä tavalla hyvä jatkaa seuraavat pari kolme treeniä, ja sitten voisi muistikuvaa pidentää, eli koira välillä autoon.
Nyt haukutin ennen alueelle tuloa, se sujui hyvin.
Ja lopppupalkkaukseen käytettiin aikaa, mun mielestä Kuura oli oikein tyytyväisen oloinen!

keskiviikko 5. toukokuuta 2010

Hakutreenit leirillä

Ensin muistiin ylös joitain yleisasioita.
Hanna kertoi, että kun hän rakentaa hakukoiraa(rullakoira), tulee osa-alueet seuraavassa järjestyksessä: Suorat, etenevät, tyhjät ja vasta sitten ilmaisu mukaan metsään.Tosin haukkuvalle koiralle kannattaa haukkuilmaisu ottaa metsään jo aiemmin, eli varsin hyvin vaikka ennen tyhjiäkin.
Mihin myös kannattaa kiinnittää huomiota on ,että kun koiraa menee metsään vastaan, niin AINA aluetta eteenpäin! tuppaa unohtumaan! No nyt ryhdistyn tässä, aivan varmasti! Ja sitten maalimies ja ohjaaja plus koira tulee takaisn nk "unelmapiston" mallisesti.Tällä tavoin koira hahmottaa eteenpäin menemistä ja samalla ikäänkuin alueelle ei jää tutkimattomia paikkoja löytöjen väliin.
Palkan pitää olla nousujohteinen, eli lopussa palkka vaan kasvaa.Alussa voi olla pari namia, ja lopussa isosti superherkkua, tai Kuun tapauksessa alussa joku muu lelu, mutta lopussa Wubbakongi.Palkan pitää olla tosi ihana, ja loppupalkkaukseen pitää riittää aikaa ja huomiota koiralle! Liian kiire ei saa olla!
Ilmaisun voi ja kannattaa opettaa takaperin ketjuttamalla, en jaksa rullaversiota tähän nyt kirjoittaa kun Q on haukkuva, mutta yritän muistaa sen jos joskus on tarvetta.Haukkuilmaisu voidaan opettaa ensin lähietäisyydeltä,niin kuin itse asiassa Kuuralle on tehtykin, ja sitten myöhemmin etäisyyttä kasvatetaan.
Nyt edelleen jatkamme hajunhakemisilla, mutta otetaan muistikuvat mukaan, aluksi aina vaikka kaksi hajunhakua kerrallaan, riippuen miten sujuu.Myöhemmin koiran voi viedä vaikka välissä pois.Samaan treeniin voi laittaa myös jonkun valmiina, varsinkin jos tuulee hyvin.Vaihtelu on kuitenkin äärimmäisen tärkeää, ja eteenpäin pitää uskaltaa mennä, Kuurakin kaipaa varmasti haasteita ja yllätyksiä.
Kolme treenikertaa leirllä vedettiin , ja ne sujui pääsääntöisesti hyvin.Kuurasta näki kyllä ,että leireily oli siltä vienyt kaikkein parhaimman terän, mutta hienosti se kuitenkin jaksoi ja halusi tehdä hommia loppuun saakka.
Ekan treenin kaikki 4 ukkoa haettiin yksittäin hajunhakuina,ja pistot olikin varsin suorat.Viimeisellä maalimiehellä tapahtui joku hämmennys(myöhemmin hiffattiin että johtui varmaan Terhin kengistä, joissa oli minkin hajua, ja joihin oli reagoinut yhtä voimakkkaasti myös Urmo ja Ico), ja Kuu ei halunnutkaan leikkiä Terhin kanssa eikä oikein syödä namejakaan.Olin aikas ulalla, kun sille ei oo koskaan tommoista sattunut, mutta kerta se on ensimmäinenkin.Anyway, kyllä se siitä palautui, eikä myöhemmissä treeneissä ollut mitään ongelmaa enää, vaan syttyi kyllä leikkimiseen ihan tuttuun tapaan.
Toka kierros, muistikuvia.Eli kaksi ekaa otetiin peräkkäin hajunhakuina, ja sitten lähetys samassa järjestyksessä.Eka meni hyvinja sitten yhdessä vietiin maalimies uuteen piiloon siellä oikealla puolella, mutta tokassa kaarti alueelta liian aikaisin takaisin.Uusi lähetys vähän aluetta sisäänpäin, ennen sitä paikka mistä kaarsi.Nyt ok.Mutta kolmosen eli sen oikean puolen muistikuva juttu ei myöskään toiminut.Mahtoiko Q mennä jotenkin sekaisn , että sehän on jo löydetty, sillä se haukkuilmaisi sitä ukkoa silloin kun sen piiloon jätimme, ja nyt Kuura päättäväisesti oli menossa aluetta eteenpäin.Uusi lähetys, kuitenkin sitten onnistui.
Nelonen haettin sitten ihan yksittäisenä ja se meni hyvin.Noi on tosiaan ihan uusi juttu että yhdessä viedään se maalimies , uskon että Kuura kyllä tottuu siihen hommaan pian.
Kolmas sessio: Eka oikea etukulma otettiin valmiina, ja suora lähetys, se sujuikin superhyvin, varmasti niin hyvässä muistissa että siellä se maalimies oli aiemminkin.
Lopputreeniä mä en oikein tarkkaan muista,mutta eipä siellä vissiin ollut mitään ihmeellistä.
Nyt pitää tehdä varmaan itsellen joku runko aikataulullisesti ,mitä meinaan treenata ja koska taas uutta juttua kehiin.Joka tapauksessa tai haukkuilmaisu pitää ottaa kehiin pikkuhiljaa.
Ihanaa kun sai treenata kolme kertaa peräjälkeen, siinä huomaa kyllä ihan erilailla ,miten koira edistyy!
Hannalle sinne Tampereelle lämpimiä ajatuksia, oli se ihan superkouluttaja!
Ai niin ja loppuun vielä muistiin sekin että kannattaa viljellä sitä "vahvistussanaa", taidan törkeästi pummata Hannalta sen "siellä". Varsin käyttökelpoinen , ja selvästi myös nostattaa koiraa!

tiistai 4. toukokuuta 2010

Leiritunnelmia, Wappuleiri 30.4-2.5

Kyllä leireily on hauskaa!
Kasvattajat Talvihallan,Eloisan ja Off-lines järjestivät kasvateilleen yhteisleirin Pinkalaitumella ( ´ja juu , kirjoitin paikannimen tahallaan väärin, syykin selvinnee myöhemmin).
Treenata sai tottista, esineitä, jälkeä ja hakua, mutta lauantaina sai treenata myös ipo-molareiden kanssa, saalisleikkejä, mutta kyllä siellä hihakin heilahti.
Me tultiin Edenin kanssa jo perjantai-iltana paikalle, ja meillä olikin deluxe-deluxehuone, sillä se oli valtavan suuri muihin huoneisiin verrattuna.Jaoimme sen Jennin ja Urmon kanssa.
Ekan illan hupinumero oli nurmelle teipattu "esineruutu", josta piti minuutin sisällä tuoda mahdollisimman monta tavaraa, joukossa oli myös kaljatölkkejä ja viinitötsiä.
Mekin Kuun kanssa osallistuimme, tosin laitoin Qn suosiolla liinaan.Pari esinettä se toi tosi reippaasti, ja koska liinan kanssa oli aikamoista sähläämistä niin helppasin sen päästä vähän turhan optimistisena taasen.Ja naks vaan kävi Qn aivoissa, ja se kekkas lähteä kolmannen esineen kanssa pinkomaan ympäri kenttää.Mua ei jaksa enää ees niin nolottaa, se oli kyllä varmaan muiden mielestä perin kiusallista:-)
Lauantaina meillä oli ipoleikit aamupäivällä.Tosi mahtavaa , että siellä oli Peter Hollannista asti , sekä Vesku ja kokelas Tomi.Kuulemma Qssa olisi ainesta, siihen käsitykseen ainakin jäin.Innoissaan se taisteli siitä isosta patukasta ja rinta rottingilla sitä kiikutti rundilla.Ote oli vissiin siinä kohtaa hiukan vajaa, mutta korjasi sen , ja taisteli mielellään.Itse olin kumminkin ihan kipsissa, ei meinannut millään upota kaaliin mitä mun pitikään tehdä.No seuraavalle kierrokselle olin valaistunut sen verran, että hiffasin ,että mun jobi oli pitää liinaa koko ajan kireällä..
Tokalla kierroksella Kuura sai sitten jo purra hihaankin.Ja niinhän se meni sinne ihan täpinöissään, ja nyt otekin oli täysi puruote, eikä tarvinnut korjata.Pampulla kun Peter huitoi, päästi Kuura kyllä otteensa, ehkä myös kokemattomuuttaan, silti se saman tien jatkoi hihaan uudelleen kiinni.
Lopuksi vielä pako.Peter sanoi että päästä vaan liinasta se irti, ja kun hän huutaa tai antaa merkin, niin voin päästää Qn perään.Sinne läks, hihan voitti hienosti itselleen, ja sitten pinkoi, ja pinkoi onnellisena ympäri kenttää sen hihan kanssa!
Peterkin sitten hokasi, että ai niin, kyseessä olikin juuri tämä runawaydog:-)
Joten jälleen saimme annettua itsestämme ikimuistoisen vaikutelman! Mutta se on sanottava, että ainakin Kuura loisti rohkeudellaan ja taistelutahdollaan.Eli siinä mielessä ei tarvinnut kyllä Kuuran puolesta hävetä, ainoastaan omat hallinnan puutteen ongelmat pilaa meidän vaikutelman.Parempi kuitenkin niin päin! Koska jos joskus saan sen hallintaan, niin kaikkin on mahdollista.
Lauantai-iltapaivän ja sunnuntain kaksi treenisessiota olimmekin hakuilemassa Hanna Oravan opissa. Oli muuten ihan loistava kouluttaja, ja ottaen huomioon ne huikeat saavutukset mihin Hanna on Veetin kanssa yltänyt, niin täytyy ihailla miten vaatimattomasti Hanna kuitenkin oli ja koulutti.Mun täytyy vielä oikein funtsata että mitäs kaikkea me oikein tehtiinkään ja miksi, ja laitan hakuosuuden myöhemmin kokonaan uuden otsikon alle.
Mutta siis aivan mahtavaa kun Anne ja Erja (sekä Niina) olivat jaksaneet järkätä näin hauskan tapahtuman, ja paljon siellä opimme.