Kuura 14 viikkoisena
maanantai 24. syyskuuta 2012
Keski-Karjalan SPL jälkileiri, Kitee 21.-23.9
No wau! Kyllä oli mahtava leiri!
Kouluttajina tuolla oli rajavartiolaitoksen miehet, enkä kyllä voi kuvitella, että keillään voisi olla enempää tietotaitoa tässä jäljestelyssä kuin heillä! Se vaan on ihan eri sfääreissä se ymmärryksen ja osaamisen taso, kun puhutaan näistä tyypeistä, jotka tekee sitä työkseen. Ja keiden vastuulla on valtakunnan rajojen turvallisuus plus lukuisat hälytys- ja pelastustehtävät.Siinä ohjaajan on osattava rakentaa se koira, ja koiran on osattava hoitaa homma kotiin. Ei selityksiä, se on heillä motto:-)
Leiri alkoi Ari Rantasen pitämällä teoriaosuudella. Jo siinä tuli monta kultajyvää, täysin uusia ajatuksia. Ehkä isoin oivallus mulle oli eritoten nenän kalibroinnin 10 minuutin sääntö sekä koiran rauhoitus oikeaan mielentilaan ennen jäljen alkua.Tai olin toki muka rauhoittanutkin koiraa, mutta todellisuudessa se ei ole ollut mitään sinne päinkään!
Lauantai aamulla kun piti lähteä ajelemaan maastoon, huomattiin, että Maaritin auton rengas oli puhki:-(! Onneksi me oltiin suht hyvissä ajoin liikenteessä. Loppuviimein ei sitten myöhästytty pellon reunalta kuin n vartti.Oltiin siis varsin tomeria :-)
Mut oli alun perin buukattu yhden Sakun ryhmään , mutta sitten näiden mutkien jälkeen treenasinkin Matti Väistön johdolla.Tykkäsin ihan hirmu paljon! Ja sain monta juttua työkalupakkiin!
Ensimmäinen jälki oli pellolla. Se meni aika lahjakkaasti reisille:-) Tyypillistä! Samalla tietysti erittäin hyödyllistä:-) Sainpahan livenä demonstroitua kaikki ongelmakohdat, niin sitten niihin sai reseptinkin. Alkuun se koiran saattaminen oikeaan tilaan, ja koira maaten pellon reunaan ja odottamaan. Paitsi ettei se tahtonut maata eikä varsinkaan odottaa.. Matti totesi , että ethän loukkaannu mutta sulla on tuollainen kuriton rakki :-). Ai ?? Ensi silmäyksellä saimme taas annettua tyylikkään ja hallitun vaikutelman .. - or not! Tahtojen taistelun jälkeen Q meni maaten ja asettui. Muka. Liikkeelle yritti lähteä ihan liian hulvattomasti. Matti neuvoi , että vaihdetaan piuha valjaista kaulapantaan ja ajatetaan jälki siitä.Q veteli palkokasveja kirsuun kun sen toimiin puututtiin. Siinä se patsasteli hetken ja taisi hönköillä samalla kauempaa riistahajuja. Seisoskeltuaan tovin suostui taas liikeelle ja rynni sinne ja tänne kun yritti loipottaa korkealla nenällä. No eipä hyvin mee taaskaan , läheisiä kotiin oli pieni ajatus takaraivossa. Mattikin sanoi, että ok, mennään miettimään otetaan se pois. Q ymmärsi sanan pois ja päättäväisesti punkesi itsensä uudelleen jäljelle. Meni jonkin verran niin kuin pitikin ja kun pääsi kepille , päätettiin jälki siihen. Pisteitä yhdestä kymppiin antoi Matti tästä ykkösen .. Käsky talloa uusi jälki pellon seuraavaan lohkoon ja odottaa hetki.
Tällä kertaa Q antoi alkurituaalissa auliimmin periksi ja makoili rauhassa kymmenkunta minuuttia n pari metriä ennen paalua. Tästä jäljestä saatiin jo 7 1/2, edistystä :-)
Päivän kolmas jälki oli iltapäivällä.Siinä meille tallottiin n 35-40 metrissä jana( lähtö oikeaan) ja jäljelle ( oli lyhyt n 300 metriä) ei laitettu keppejä vaan ruokaa muutamaan kohtaan ja loppuun haudattiin sen loppupalkka eli narupallo. Jäljen nosto hyvä, suunta oikea ja jäljestyskin lähellä mitä pitää. Koutsi totesi että saimme sen hyvin huijattua maavainuiseksi. Tässäkin edelleen piuha pannasta jotta sai saalistukea, ja mikä selvästi nosti silöä viettiä ja motivaatiota :-). Mutta on se vähän tapojen orja, ruokakohdilla se olk aluksi vähän hämmentynyt ja kysyjän oloinen.Saako tässä oikeasti syödä? Ja pallon löydettyään sen silmät melkein pullistui ulos päästä, tais olla aika mieluinen yllätys!
Sunnuntaina oli extremeä! Matti oli kiikaroinut missä varmat ja tuoreet havainnot hirvistä. Qlle tehtiin jälki sinne aukolle, jossa hirvihavainto plus sen aamuiset korkeintaan muutaman tunnin ikäiset karhun( ! ) ja suden( !!) jäljet.Jälki taas osin namitettu ja loppuun jälleen pallo. Olin skeptinen miten Q mahtaa selviytyä, mutta kun kerran ongelmakohdaksi olin maininnut myös riistaviettisyyden, niin sellaisen treenin myös sain:-)
Q oli varsin pätevä! Ihmetys ja ihastus! Selvät kaviourat ristesi pariin kertaan jäljen, Q ei tehnyt elettäkään vaihtaakseen riistaan!
Leirin viimeinen jälki oli kovan pinnan harjoite ja alustavaihtoa. Tosin meidän kova pinta nyt ei ollut kauhean kova, se oli sellainen tiiviiksi linttaantunut kovahko hiekkatie. Ja jälleen ruokaa sinne mihin sen sai kätkettyä. Tein sinne serpenttiiniä ks kurvauksia metsään ja toisen puolen suolle.
Q selvitti tämänkin ilahduttavan hyvin.
Matti antoi loppulausumana, että Qlla on olemassa kaikki tarvittavat palikat ollakseen hyvä Jälkikoira. Nyt vaan runsaasti vaihtelevia treenejä eri alustoilla ja myös yön yli jälkiä ohjelmaan. Siirretään saalistuetulle eli ajatutan pannasta ja pidetään mukana kaiken aikaa myös ruokaa jäljellä siellä täällä. Pitää välttää kaavamsisuutta pitää koira ruodussa:-). Lätt som plätt! Vai mitä?
Mutta olen siis erittäin innostunut, sen jäljestysilme oli kertakaikkiaan ihan eri näillä lopuilla harjoitteilla!
Ei ollut turha reissu, ei tosiaankaan ! Vaikkakaan en nyt ihan hetkeen kyllä suostu ajamaan 7 tuntia suuntaansa koiraharrastuksen vuoksi.
Ai niin se piti vielä mainita, että ihan uskomatonta kuinka Q ja velipoika Urmo tulk edelleen niin hyvin juttuun. Ne onnistui nukkumaankun ahtaassa makkarisss ilman matseja. Ja erityisen huomionarvoisenhan tästä tekee se , että kyseessä kuitenkin kaksi _erittäin_ dominoivaa nelivuotiasta voimiensa tunnossa olevaa urosta :-)
Kaipa ne vaan rakastaa toisiaan :-)
tiistai 18. syyskuuta 2012
Käärmeitä siellä- käärmeitä täällä
Jari peräänkuulutti Tkkn fb-sivuilla, josko saatais hakuporukka kasaan tiistai aamusta. Tosi kiva kun pääsi hakuilemaan, oman ryhmän treenit kun on nyt jäänyt eri syistä väliin parilta viikolta.
Mentiin Käärmekalliolle. Ja tänään se todella oli nimensä veroinen. Viisi kyytä oli havainnoitu saldo. Y-Ö-K !! Haavereilta kumminkin säästyttiin. Onneksi !
Aloitin vasemmalta. Olin varma,että Q oikoo, vaan sepä tekikin luotisuoran piston. Ou jee! Ilmaisussa piti harmittavaisen tauon, muutoin hyvä esitys! Toka oikeaan kulmaan. Nyt kulmat tasan, kisamaisesti. Sinnekin suora pisto ja loppuosakin hyvin, ilmaisua myöten. No se olikin lyhyt:-)
Seuraavaksi vasemmalla oli siellä lähipiilossa, mikä kisoissakin oli. Lähetin jo aiempaa. Q teki unelmapiston, paluureitillä nosti ukon. Aika kisojen toisinto. Nelosukolle oli aika pitkä siirtymä oikealla puolella.Niitä pahuksen kyitä kun lymyili juuri sen piilon lähetyslinjalla ( -kin) ,päätin lähettää jälleen reilusti ennen. Tavoitteena laatikkopisto, mutta jos siitä tulee tyhjä, niin sitten mulla olisi vielä 'optio-Minna' vasemmassa takakulmassa ja lopetus ois sinne oikeaan takakulmaan. Q teki tässäkin kertakaikkiaan hienon, reilusti etenevän, laatikkopiston , että siihen löytöön oli kiva päättää treeni. Q oli hyviiin pätevä tänään<3
Illalla tottistelemassa kisaavien vuorolla. Ilmo , seuruukaavio ja henkilöryhmä suht mallikkaasti.
Paikkamakuussa n neljän ja puolen minuutin kohdalla ryhtyi komentamaan. Karjaisin Hiljaa! ja kun se oli vielä pysynyt hipihiljaa n kolme minuuttia,menin palkkaamaan. Karjaisu toimi hyvin, mutta ei ole tokikaan ratkaisu ongelmaan. Lisää treeniä :-)
keskiviikko 12. syyskuuta 2012
Nostatusruutu
Haunisissa aamutreenit, paikalla Tanja, Minna ja Eija.
Q oli ruudussa kolmantena.
Nyt kerrankin ! otatin Qlle nostatusta. Sille siis näytettiin esineet ja se näki kun Tanja meni niitä viemään.Muutaman haukahduksen päästi alkuun, mutta tasasi itsensä nopeasti ja oli vain valppaana.
Niksi toimi toivotulla tavalla. Irtosi hyvin määrätietoisesti joka kerran ja kuitenkin vähän niitä joutui silti etsimäänkin. Asenne oli innokas mutta ei kuumunut liikaa eli nenä pysyi auki kuitenkin. Vaan aina on joku mutta. Sain antaa kahdella esineellä tuplairrotuskäskyn :-( Pitäisköhän mun välillä palkata vauhtipalkkana tässäkin, ettei menis tahtojen taisteluksi?? Mietitään ...
maanantai 10. syyskuuta 2012
Operaatio väsytys => HK 1
Hui! Se oli rehellinen ajatukseni kun tajusin kisakirjeestä, että hakukoirilla on luultavimmin tottis ensin. Ajatus itsestäni, aamun unenpöpperöisenä tavallistakin pöllömpänä ,ja Qsta, joka ei mun työkiireiden takia ollut saanut puoleentoista viikkoon treenata mitään , oli aika huimentava !!
No ei kun suunnitelma ja operaatio kehiin. Lauantai-illalla töiden jälkeen Kärrysiin polkaisemaan erityisen pitkä ja hankala jälki. Olen huomannut , että parhaiten se on saanut tyhjättyä sekä päänsä, että kroppansa jäljestämisen jälkeen.
Kun olin saanut sen tallottua, alkoi satamaan lähes kaatamalla joten luontoäiti päätti auttaa haasteiden kasaamisessa:-)
Jana oli tosi hyvä. Määrätietoinen , teki pienen puolenkropan mittaisen tarkistusnuuhkaisun ja käänsi itsensä vasempaan niin kuin pitikin. Ykköskepin olin laittanut heti alkuun , mutta ei mennyt lankaan . Q jäljesti hienosti koko matkan ( myös terävän piikkikulman) mutta kolmos- ja neloskeppi jäi. Ne oli kallioalueella. Veikkaan , että siellä Qn koko energia meni siihen, että joutui pitämään jäljestä sen verran paljon huolta. Mutta muuten siis onnistunut hyvä jälki ja sen päätteeksi pitkän pitkä metsälenkki. Illalla koira tuhisikin tyytyväisenä ja sopivan raukeana.
Aamulla pakottauduin heräämään kukonlaulun aikaan, jotta ehdimme palloilemaan pelipaikalle hyvissä ajoin. Joten noin 2 1/2 tuntia siellä pyörittiin ja käppäiltiin ihmisten joukossa. Hyvä kun siellä oli paljon vilinää jo heti aamusta Mudien mestaruuskisojen tavallista suuremman osallistujamäärän vuoksi.
Viime metreillä kävi ilmi myös, että kolme viimeistä koiraa, me mukaanlukien, suorittaa kolmen koplassa. Just! Sekin sekoitti mun pasmat. Ja lähes plasmatkin :-) Mulla oli muuten tottiksen jälkeen niin krampissa vatsalihakset etten pystynyt seisomaan suorassa!! Ihan sairas jännitys!
Koplamme mudiuros ei aiheuttanut Qssa mitään reaktiota, mutta kun sieltä pompahteli paikalle myös bokseriuros kuului Qn kurkusta murahdus. Sain sen sopivasti runtattua 'Älä unta näe' ja kas ; Q oli varsin nöyrä ja kontaktihaluinen. Jälleen kerran siis totesin, että ravista ennen käyttöä- metodi on toimivin:-)
Tottistuomarina oli Vesa Häkkinen ! Mun täytyy tässä paljastaa, että mähän oon jonkiasteinen Vesse-fani :-) Tykästyin sen välittömyyteen ja aitouteen siellä Paimion SM kisoissa missä olin ek-radan maalimiehenä.
Nyt ihan riemastuin kun tajusin, että Vesa oli täällä asti tuomaroimassa.
Mutta oli se kenties hiukan keskimääräistä tiukempi, vai tuntuikohan se vain?
Pisteitä 86. Isot pistemenetykset tuli luoksetulon törmäyksestä -> tyydyttävä. Eteemeno hiukkasen vajaa matka ja rupesi ennakoimaan-> puutteelinen. Ja lopuksi paikkamakuu -> puuteellinen. Q päätti sitten jälleen möykätä. ' Täällä on very boring, nyt tulet hakemaan mut pois täältä !'. Joopatijoo! Tuomarin kommentti olikin että ihan sitten loppumetreillä koir rupesi mokailemaan..
Kyllä Q kehujakin sai. Muistaakseni jotain viettivoimaisuudesta ja teknisestä korkeasta tasosta. Hieman lisää energisyyttä olisi tuonut vielä ripauksen näyttävyyttä. No kyllä kai, mutta Qhan oli just tieten tahtoen tainnutettu ettei olisi ihan niin energinen:-)
Itse olin ihan tyytyväinen suoritukseen. Seuruu oli ihan ok, vaikka mäkin toki tunsin sen selkörangassani että se tietty hullu kiihkeys puuttui.Vire kumminkin hyvä ja kontaktissa koko matkan. Siirtymissä myös kontaktissa hyvin. Ja noudoissa hyvä ilme.Nyt sitten tehotreenaillaan eteenmenoja ja jotain pitää keksiä paikkamakuun ääntelyyn. Runtata en sitä tahdo tuossa asiassa, koska mulle olus tärkeintä että voin luottaa sen pysyvän. Niin kuin nyt on vallan pysynyt.
Seuraava osio oli esineruutu. Se ei kyllä ollut meiltä kummaltakaan kovinkaan tyylikäs suoritus. Lähetin sen ' haku' käskyllä ruutuun ja sitten 'Äh eiku !' Niin mä tiedän!! Osaan aina sopivissa tilanteissa koomailla. Qn seuraavat pistot , kuten mun lähettelytkin, oli vähän sinnepäin huitaisuja.Jossain kohtaa koomani hellitti sen verran, että pystin sen sivulle ja lähetin keskittyneesti.Nutturaa rupesi kiristämään kun luulin että se rupeaa nostamaan koipea vasemman etukulman paikkeilla olevaan puuhun. Mutta se olikin ihan luvallisilla asioilla ja toi sieltä esineen.Pisteitä 27, siinäkin liikaa omaan makuun, mutta en ajatellut protestoida :-)
Päivän päätteeksi haku. Sekä henkilöhaussa että esineruudussa oli mulle uusi nimi, Anni Rytkönen . Tosi paljon tykkäsin hänestäkin! Reilu ja kannustava. Henkilöetsinnästä pisteitä 163. Vasemman etukulman pistolla lähti kaartamaan liian aikaisin. Päätin etten korjaa vaikka treeneissä olisinkin niin tehnyt. Luotin kuitenkin siihen, että jos siellä kulmassa on maalimies, kyllä Q sen myös nostaa.Aika kauan pistolla kului, mutta sitten kajahti haukku. Piti vähän pidemmän tauon ja lopetti kun olin siinä parin metrin päässä. Tästä pistemenetyksiä.
Seuraava pisto oikeaan etukulmaan jäi tyhjäksi. Täytyy muuten muistaa kysyä Anulta, joka oli ratamestarina, että kääntyikö kunnolla siellä puolen? Itse en meinaan nähnyt kun etenin. Sitten pisto vasempaan, teki laatikkoa ja olin jo huutelemassa ' hyvä, täällä' laittaakseni koiran toiselle puolen. Samassa se kumminkin pysähtyi ja rupesi paikallistamaan lähipöpelikköä. Hienoa, että nenä oli auki myös paluumatkalla. Ja siinä se jo olikin! Kyllä meni nopeasti :-)
Tuomarin sanoista talletan sydämeeni erityisesti maininnan siitä että ' koiraa ohjattiin mallikelpoisesti ja se noudatti ohjausta hyvin ja oli hienosti hallinnassa! No ainakin sitten eilen !
Mutta ihana fiilis, me saatiin ykköstulos! Huippua! Q on niiiin ansainnut sen! Se on hieno koira kun vaan pöllö ohjaaja osaisi viedä sitä. Mutta kenties pikkuhiljaa palaset loksahtaa!
86 + 190 = 276 . ykköstulos HK1 ja sijoitus 1.
Superia Q !
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)