Hengissä ollaan ...:-)

Q on ollut varvasoperaatiossa.Se oli onnistunut telomaan oikean etujalan 3.varpaan niin lahjakkaasti, että siellä oli murtuma, luun irtopala varpaan alla ja jännevamma:-/ Onneksi siis veis sen lekuriin, vaikka varsin nopeasti se lakkasi ontumasta eikä edes paljastanut kipureaktiota varvasta väännellessä. Se ol kyllä aika sitkeä sissi, mutta on siinä huonojakin puolia, että koira on tuollainen viilipytty. Helposti voisi jäädä huomaamatta mahdolliset vaivat. Ja potilaana Q on ollut liikuttvan helppo, enpä olisi uskonut. Mutta tämä pakkolepo treenaamisesta käy kyllä meidän kummankin hermorakenteelle. Kateellisena lueskelen ihmisten treenipäivityksiä, oi oi koska mekin taas päästään??!

Viikonlopun haut,myrskysi tai ei :-)

Ensin lauantaina: Vierailimme TKKn yleisessä nimenhuutoporukassa.Osanottajia peräti kolme:-), mutta ei se menoa haitannut. Treenit Tutkalla. Qlle yhteensä 5 löytöä, ilmaisuja oikealla vaihtelevasti siten, että Mirva palkkasi hyvästä sarjasta jossain kohtaa mun könytessäni paikalle.Palkaksi Wubba ja vaihto lihapulliin. Vasemmalla puolella Raili, ja sovittiin, että haukuttaa kunnes otan joko hallintaan, tai annan luvan. Treeni meni hyvin, Q oli onnessaan kun joku oli taas "muistanut" antaa maalimiehelle hänen rakkaan palkkansa<3 .Äkkiä ne ehdollistuu niihin juttuihin, joista tykkäävät..selvästi Q oli viimeisen löydön jälkeen vähän sitä mieltä, että missäs ne hänen ihailevat kannustusjoukkonsa ovat, eikös ne nykyään kirmaa myös tänne piilolle :-D -------------------------------- Sunnuntai: Eino-myrsky rantautui tänne länsirannikolle, ja harvemmin tosiaan tulee treenattua noin tuulisella kelillä.Tässä kuitenkin näkyi aika hyvin oliko koira jo kokeneempi vai nuorempi tapaus, mutta aika pala kakkua oli Quukkikselle. Tämäkin treeni tutkalla. Mulla oli tarkoituksena ottaa viisi löytöä, mutta pukkas tulemaan pimeää, ja meidän jälkeen oli vuorossa vielä Pimu ja Laura.Suunnitelma siis uusiksi lennossa, ja otin vain molemmat etukulmat (joista oikealla maakuoppa ja sen päällä kansi, eli tuli kunnon piilo) ja oikean puolen nelosen,joka myös maakuoppa kannella. Q kävi _erittäin_ kuumana ennen suoritusta, me jouduttiin odottelemaan tosi pitkään.No hyvää harjoitusta aina, ei se mitään haittaa. Elina totesi, että jos hän olisi ollut oikeasti tuomaroimassa, kyllä hän olisi miettinyt mitäköhän tuosta mahtaa tulla.. Mutta vaikka se aika epeli joskus onkin, niin ihailtavasti se kyllä tasaa itsensä hakutyöskentelyyn ja on aina hyvin korrektisti maalimiehillä. Pistot oli suoria ja hyviä, kaikki kolme löytyi ekalla lähetyksellä, eikä Q anatanut pyörivän puuskittaisen myrskytuulen hämätä itseään, pistojen linjat piti. Mutta tuollaisia kunnon "kannellisia" maakuoppia saa lisää treenata. Ilmaisu oli niillä suht ok, mutta ei ihan sitä mitä haluan, pieniä taukoja mahtui väliin. Ja tällä kertaa kun loppujoukkue saapui viiemiselle löydölle, kirkastui Qn koko olemus, oli se aika polleana.Tämä on aika hyvä Jackpot näköjään...

Salossa kuikuilemassa ja tottista kakkukahvien lomassa

Keskiviikkona yhdessä Helin ja Killin kanssa testaamassa Salon koirahallia. Kiva ja tilava, ihan hauska reissu. Treenailtiin 2-kiloisen kaa noutoja ja jääviä sekä paikkamakuu, kaikki muistaakseni jees. Torstaina oli mun vuoro tarjota ryhmälle HK-3 kakkukahvit. Kokeesta tosin on jo kolmisen viikkoa, mutta kun meillä on niin pätevä ryhmä, että kakkuiluvuoroa piti ihan jonottaa :-D Samalla tietty porukalla treenattiin. En ottanut Qlla ilmaisuja, vaan pelkkää tottista. Seuruu, henkilöryhmä, jäävät ja eteenmeno. Viimeksi mainittu ylipitkänä ja laitatutin myös maahan ruokapurkille. Muita huomioita: jes! se ei nyt enää törmäile luoksareissa, ihan huippua!! Ja hölöryhmässä selvästi käyttää takapäätään paremmin käännöksissä oikeaan kuin mitä kaavion L-sakarassa. Joten mulle enemmän ajatusta niihin käännöksiin, mä en anna Qlle oikein aikaa enkä rytmiä siihen. Hyvä huomio, en oo itse uhrannutkaam tuolle juuri ajatusta..Täytyy hioa:-) Mutta kivaa siis oli!

Ontuako vai eikö ontua?

Sunnuntain hakuharkoissa en ainakaan huomannut, että Q olisi loukannut, eikä illemmallakaan mielestäni tapahtunut mitään kummempia. Kuitenkin maananataiaamulla lenkille lähtiessä hoksasin, että Q kulkee jotenkin oudosti; selkä kyyryssä ja hiukan nilkuttaa. Tarkempi tutkailu osoitti, että se ontui ja kevensi oikeaa etujalkaa. Se antoi kyllä mun painella ja käännellä tassua ilman selkeitä kipureaktioita, mutta yritti kyllä nuolla ja järsiä tassunpohjaa ja rannetta. Annoin varuiksi särkylääkettä ennen töihin lähtöä. Päivälenkillä se ei enää kovin selkeästi ontunut, mutta pidemmälle iltaa mennessä se tuli mun mielestä selkeästi levottomammaksi ja läähätti ( mikä ei oo sille kovin tyypillistä), joten annoin yötä vasten vielä kipulääkettä. Tänään olin sopinut Elinan kanssa esine- ja tottistreenit. No tottista en ottanut, mutta kun Q liikkui aamun metsälenkillä jo paljon paremmin ja "vapautuneesti" arvelin, ettei esineharkka sitä liikaa rasittaisi. Esineet oli tällä kertaa mun ja hyvin pieniä ( sekä aika tylsiä:-D) ja olin myös huolella etsinyt aika haastavia pikku maakuoppia, kivenkoloja jne, jottei ole liian läpihuutojuttu. Kun Q oli löytänyt ja tuonut mutinoitta molemmat takaesineet, palkkasin ja lopetin. Seuraavaksi kerraksi tarvii hankkia jostain sitä villalankaa, jolla saan sidottua esineitä kiinni maahan. Kiitos vinkistä Anne! Mäkin uskon kyllä, että haasteista Q syttyy paremmin ja silloin ei kenties kerkee pohdiskellä rälläiskö esineillä vai ei :-D Mutta siis hyvä mieli esineruudun vuoksi, huono mieli ja pieni huolestuminen siitä mikä se Qn vaiva on/ oli? Toivotaan, että joku vaaraton pikku venähdys tai vastaava! Mutta jee, äskeisellä lenkillä en ainakaan huomannut liikkeissä mitään kummallista vaikka kuinka koitin tihrustaa...

Hakua Tunnelin päällä

Sama rata kuin viimeksi, eli entisen tunnelin päältä aloitus, ja ikäänkuin väärinpäin kisarata. Radalla kuusi piilon paikkaa ja otin ne kaikki löytöinä. Ilmaisuja 30 - 40 - 50 - 20 - 30 - 40. Q oli aikas kivalla moodilla tänään. Aloitus oikealta, hyvin. Vasemmalla etukulman arvelin haastavaksi, mutta sekin oikein hienosti. Oikean kakkosella lähti turhan viistoon eteenpäin ja kutsuin takaisin. Tuli kuuliaisesti , seuraavalla lähetyksellä lähti pidemmälle suoraan mutta vähän "eli" se loppuosan suoruus. Löysi kuitenkin hyvin. Vasemman puolen keskipiilolle lähti tosi hienosti ja suoraan, siihen olin hirmu tyytyväinen , sillä ei ollut helppo kohta. Oikean kolmosella meni laatikkona syvemmälle, mutta paluussakin oli hienosti nenä auki ja maalimies löytyi sieltä kuopasta n 30 metristä. Maakuopilla Q haukkuu vissiin aika usein ensn yhden, pitää pienen tauon ja sitten vasta ryhtyy paukuttamaan. Jännä! En tiiä miksi, haluaako se jotenki esim varmistua onko maalimiehellä kaikki hyvin siellä kuopassa :-D Vai onko sen kenties vaikeampaa haukkua kaula alaspäin? No treeniä lisää, kuoppia tilaukseen ( ja ensi kerralla saadaankin!). Viimeisellä mokailin itse, tai olin vähän epäreilu vahingossa. Q lähti suht hyvin, mutta arvelin, että se oikoo ja ryhtyy seuraamaan polkua. No itse asiassa se molari olisi ollutkin juuri siellä, no joo olin pölö. Seuraavalla lähetyksellä menin eri kohtaan lähettämään mutta Q ei uponnut tarpeeksi. Kolmannella se lähti ok, mutta pysähtyi siellä lähellä piiloa, ilmeisesti se aprikoi saako vai eikö saa sinne mennä ,johtuen just tuosta kun olin huutanut sen pois. En sanonut mitään, ja Q ratkaisi oikein ja meni löydölle. Loppupalkaksi menimme kaikki koko konkkaronkka sinne piilolle lelujen ja herkkujen kanssa. Täytyy nyt olla skarppina, ettei tuu sählinkiä, vaan että teemana on edelleen hetken aikaa pisto ja löytö. Ja ensi kerralla taas Q voisi saada edes osalta maalimiehiä sen lelunsa, nyt se oli selvästi hiukan pettynyt kun saikin vaan lihapullia...

Q fyssarilla

Q pääsi tänään Tanjalle. Aika vakijumitukset sieltä tais löytyä, muistaakseni kaula ja niska kireänä oikealta puolelta ja lanneranka vasemmalta puolelta. Olikohan se noin? Ei kuitenkaan nikamalukkoja ja kireya saatiin hellittämään. Katsoin muuten BBCn koiradokumentin ja siitä viisastuin että Q on näköjään oikeatassuinen. Ja lähes aukottoman tieteellisesti voin vakuuttaa, että meillä on hyvä suhde :-D. Kuulemma jos omistaja haukottelee ja se tarttuu koiraan, joka myös haukottelee, on suhde läheinen.. No tätä piti tietysti heti testailla. Ensimmäiset yritykset meni mönkään:-) mutta iltapäivällä jo tarttui Kuurahaiseenkiin. Hmmmph eix BBC tiedäkin tän :-D :-D

Palautustreenit

Käärmekalliolla, eli sama rata kuin viime viikon kokeessa. Q kävi hippasen kuumana siinä odottaessa vuoroa, selvästi kokeen palkattomuus oli vaan nostanut viettiä:-) Ja sehän on itse asiassa ominaisuus, mistä tykkään oikein kovasti! Q <3 ! Tänään aloitin vasemmalta, joka tyhjä. Yliheittona oikealle, tästä tuli hieno L-pisto löydölle. Haukkuja yli 30 ja maalimies sai itse päättää koska palkkaa. Oli umpparikirstu. Sitten vasemmalla myös löytö, tämäkin umppari ja ihan komiasti haukkui, n 38 jos laskin oikein. Vuorossa tyhjä -tyhjä -tyhjä ja löytö vasempaan takakulmaan. Tänään Qlla ei ollut yhtä hehtaarileveitä pistoja kuin kokeessa.eli se selvästi tukeutuu nenäänsä ja jos hajut liikkuu hyvin, se myös etenee reippaasti. Jos taas hajua ei saa yhtä helpolla se tarkentaa työtään ja järkevöittää pistoja. Se on siis oikeastaan aika fiksu!! Seuraavalla kerralla vain löytöjä suoraan. Torstaina myös pikkuisen tottista, lyhyt seuruu ja henkilöryhmä.Jäävät ja eteenmeno purkille ja siellä maahanmeno.Ihan ok. Eteenmeno myös pe ja la.Lähti kuin nappi housuista näissä, hyvä!

Jei! Se on HK3 !

Elämäni ihka ensimmäinen voittajaluokan koulari! Pisteillä emme voi kerskua, mutta ei himmennä iloa. Suoritusjärjestys sopi meille hyvin, ensin haku, sitten tottis ja viimeisenä esineet. Sain arvottua itselleni ykkösnumeronkin,aina vain parani. Mä meinaan tykkään aloittaa:-D En ollut saanut kehitettyä itselleni mitään paniikkifiiliksiä, olin koko viikon kertakaikkiaan liian kiireinen ja väsynyt.Joten oma mielentilani oli hämmästyttävän tyyni, ehkä ihan inan ahdisti se, etten ollut Qn kanssa kerennyt viikkoon tehdä yhtään mitään. Mutta kun henkilöetsintä osui alkuun, tyynnyin entisestään. Rata oli Käärmekalliolla, ja ihan normikohdasta aloitus. Aloitin oikealta, etukäteen sitä pähkäilin, mutta päädyin tekemään niin kuin olen jo aikoja sitten päättänyt. Eli jää pois turha jossittelu. No Q lähti suoraan ja hienosti ja eteni.Ja eteni... Huhuilin sitä pois ja samassa kuului haukku.Se siis bongasi ukon sieltä sadasta metristä.Laskeskelin, että haukkuja tuli pitkälti yli 50, ennen kuin ehdin paikalle.Tuli sivulle ihan ok, mutta oli ihan pakko käydä tsekkaamassa saisko palkkaa Lauralta,kun olikin tuttu :-). Kuljetus löydöltä takaisin sinne etukulmaan oli kyllä aikas vallatonta menoa...mutta pysyi sentään näpeissä! Vasempaan kulmaan tais irrota ihan hyvin, paitsi, että linja oli vähän takaviistoon. Tuli ulos kuitenkin suht ok paikasta. Itse etenin kyllä reippaasti, kun kerran luotin ja tiesin, ettei oikeassa etulmassa varmasti lymynnyt ketään muuta, joten miksi turhaan lähettää koiraa sinne tutkitulle alueelle uudelleen.Tyhjä oikealle hyvin, yliheittona vasempaan. Ja löytö sieltä.Nämä ekat kaksi piiloa oli laatikkoumppareita. Vuorossa tyhjä oikeaan, tyhjä vasempaan, yliheitto sujui hienosti. Kun piti lähettää siinä kahden sadan metrin kohdalla taas oikeaan, oli Q katse tiukasti keskilinjan suuntaan..se selvästi sai varmaan hajuhavainnon kenties maalimiehen kulkureitistä. Siinä oli ehkä se kauneusvirhe tällä radalla, mä meinaan kyllä vesipullon ja juoton avulla "lahjoin" koiran nokan oikeaan suuntaan. :-). Yritän kyllä treeneissä välttää jatkossakin, mutta en viitsinyt kauhean tiukasti käskyttää. Kikka toimi, Q lähti sinne minne piti. Siitä tuli ok tyhjä, jälleeen yliheitolla vasempaan (hyvin) ja oikeaan(hyvin). Ja löytö! Aikaa kului Anun mukaan 12 minsaa, että aika haipakkaa vauhtia mentiin. Ilmaisuista Q sai 9,10, ja 9. Haukkui hyvin loppuun asti, mutta piilohallinta olisi saanut olla vielä parempaa. Tuomarina Anni Rytkönen.Työskentelypisteitä 34, koira on osaava ja motivoitunut.Sillä on kuulemma nenä päässä ja tietää tasan mitä on tekemässä.Työskentelee voimakkaasti, mutta pistot on turhan laajoja ja saisi kuunnella ohjaajaansa paremmin:-) Eli pojoja yht 162.--- Tottiksessa Q oli oudon säyseä, mutta huomattavan paljon kivampaa mennä sen kanssa kun ei tarvi olla ihan kakka housuissa pysyykö se näpeissä:-D Tottistuomarina Markkis ja parina Tanja ja beussiuros Jeff.Seuruu: erittäin hyvä. Eka täyskäännös oli hitusen huonompi kuin seuraava, mutta kehuja korrektista tiiviistä asennosta ja käännöksistä, myös ryhmässä tarkkaavainen. Liikkeestä istu: erinomainen.Liikkeestä maahanmeno ja luoksetulo:erittäin hyvä.(maahanmeno oli hiukan hidas, mutta luoksetulo nopea suora ja tiivis). Liikkeestä seisossa tapahtui joku harmittava herpaannus, Q kiri mut kiinni ja siitä nolla pistettä :-( Tasamaanouto:hyvä. Siinä kanssa jotain outoa, Qlta putosi kapula. Vauhti oli hyvä molempiin suuntiin, otti kapulan nopeasti ja hyvällä otteella, mutta olisko se hiukan liukastunut tai juossut kuoppaan kun oli viitt vaille mukkelis makkelis..?No ilman eri käskyä toi kyllä tiiviiseen rauhalliseen luovutukseen. Hyppynouto: erittäin hyvä.Tässä mun heitto meni suht vinoon, mutta en lähtenyt uusimaan heittoa kun onhan noita vinoja palautuksia treenattu :-D A-estenouto:puutteellinen. Siinä Marja sanoi, että näytti että kapula laskeutui aika lähelle estettä, eikä se ehkä vaan mielestään niin läheltä päässyt yli, joten kiersi paluussa. Ja luovutuskin oli hätäinen.. No mutta ei missään kohtaa sille tullut ajatukseenkaan hilpasta kapulan kanssa, se on pääasia. Eteenmeno: hyvä. Lähti vähän epävarmasti mutta kiihdytti vauhtia, eteni suoraan ja tarvittavan matkan ja meni yhdellä käskyllä maahan. Mutt jotain koomailua mullakin oli kun huusin "maahan" vaikka meidän käsky on aina ollut platz! Jospa toi hämäys onkin Qlle hyväksi :-)?? Paikkamakuu: ei huomauttamista. Pisteitä 79. Kokonaisuus oli kuitenkin jotenkin aika harmoninen, ja Q tuntui kivalta. Ja päivän päätteeksi Q kuitenkin halusi muistuttaa, ettei se nyt ihan niin kesyksi aio vallan suostua. Esineitä yksi löydetty &omittu , "tää on sit mun palkka!"Ruutu zero points kun keskeytin siihen. Mutta koulari saavutettiin ja sentään jotain jäi käteen tästä treeni- ja koekaudesta!! Nyt olen onnellinen!!

Se olis sitte taputeltu ...

Tänään oli viimeiset treenit ennen ensi sunnuntain koetta. Enempää en kerkee tehdä, enkä uskallakaan.. Nyt sujui, paras olla kehittelemättä viime hetken paniikkia :-) Esineruutu: esine oli sopivan tylsä, joten palautti mutinoitta :-) Ja hakutreeni oli sopivan nostattava, uskoisin. Saas nähdä, olis huippua saada edes se voittajan koulari. Q osaa kyllä yleisesti ihan hyvin, vähintäänkin kohtuullisesti, mutta väläyttelee se välillä myös oikeinkin kelpo-osaamista. Kunhan se pysyisi hanskassa ja olisi yhteistyöpäällä :-D. Ainoa positiivinen juttu sikakiireisessä työviikossa on, etten ehdi jännittää ennen lauantai-iltaa. Ja sitten se taitaa olla Matti Nykäsen sanoin sellainen Fifty-Sixty ..

Ahkerana :-D

Tällä viikolla oli usea vapaapäivä ja kerittiin treenata reippaasti. Maanantaina kentällä ottamassa parit eteenmenot. Tiistai :aamupäivällä esineruutu ja hiukan tottista. Illalla lisää tottista. Aamun ruutu oli hyvä, se oli rinteen poikki ja oikea reuna alempana.Selkeästi kaikilla koirilla oli imu kaartaa sinne rinettä ylös ja oikean takakulman esine oli haastavin.Q teki kuitenkin aktiivisesti töitä ja palautti esineet innokkaasti. Aamun tottiksissa ilmo hyvin , kaavio hyvin, jäävissä istuminen oli hukassa:-(. Arvelin että nyt joku jumi vaivaa, mutta toisaalta illalla se taas osasi istua ihan hyvin,jopa nopeasti. Luoksetuloissa uusi Elinan antama vinkki toimii hyvin, ei törmännyt nyt yhdessäkään! Jess! Noudot hyvin myös, 2-kiloisen palautuskin tuli hyvällä laukalla! Jonkun niistä palkkasin vauhdista, tais olla A-este. Ja eteen irtosi hienosti. Ja palkkasi itsensä ruhtinaallisesti purutyynynsä kanssa..huoh.. No illan treenissä ilmo ja kaavio hyvin, ylläripalkkasin sen parissa kohtaa kesken seuruun, mm ekan täyskäännöksen jälkeen ja kesken hitaan kävelyn. Myös hölöryhmässä muistaakseni palkkasin. Jäävissä istu hyvä, maahan hidas ja seiso napakka. Tosin seisossa pysähtymisen jälkeen kääntyi banaanina kurkkimaan taaksepäin, sillä bongasi jo sen eteenmenon palkan. Eli en ottanut liikettä loppuun, vaan memimme lähtöpisteeseen ja sieltä eteenmeno. Tällä kertaa palkkana kissanruokapurkki läpinäkyvän kipon alla. Joten nyt pyysin myös maahan purkille. Paikkamakuu meni myös hyvin, se oli ihan aluksi. Keskiviikko esineet ja eteenmeno.Tyyny oli sidottu kiinni tolppaan, tais Qta hiukan turhauttaa :-) Torstai tunnelin suulla esineruutu. Fiasko! Karvatuherolelut oli liian kivoja, hitsas heti ekaan kiinni ja puoliksi söi sen suihinsa ja lopun raadon kaa rallatti menemään. Että voi syödä ihmistä!! Jahtasin sen kiinni ja sai katsella kun Cheri sai tehdä hommia. Siitä autoon mietiskelemään eikä saanut uutta mahista. Perjantaina yksikseni aamulla revanssina sama ruutu ja samat esineet! Ja taas:-(. Nyt söi isomman kappaleen joten kotiin syömään parsakaalia. Olin siihen tosi suivaantunut ja tunnelma oli varsin jäätävä. Illalla annoin sille vielä mahdollisuuden. Edelleen sama ruutu, mutta pahiten suolistettu esine sai jäädä kotiin, mutta kaksi Anun pehmoa kuitenkin ( pupu ja Ihaa) ja lastenkenkä. Ja kas, nyt Q oli yhteistyöpäällä, hiukan reilu 2 minsaa ja kaikki tuotu mutinoitta. Isot bileet!! Lauantaina haku vieraassa ryhmässä( tai no nyt niin vieraassa, Tkk yleinen nimenhuutoporukka. Teemana suorat pistot ja motivaatio. Uusi metsä, hyvin haastavakin paikoin. Otin kuusi piiloa norjalaisena sekametsänä. Ilmaisuja 1. -3.lla 30-40 välillä, lopuilla (4.-6.) riitti 10-15 haukkua. Ja loppuun vielä hetsaaca molari purutyynyllä, jonne päästin Qn "karkaamaan" kesken hallinnassa poispäinkuljetuksen. Tää oli hyvä treeni, Q oli tosi motivoitunut! Huomenna sunnuntaina vielä oman ryhmän esine- hakutreenit. Lyhyet, motivoivat ja loppuun vaikka kaksi hetsaava molaria purutyynyineen, joille Q ei pääse. Ja ensi viikolla mä en ehdikään treenata töiden puolesta yhtään mitään :-(

Paikkaamassa treenivajetta:-)

Lomat on lusittu :-) Ei vaiskaan, ihana loma oli! Mutta kauhea hinku treenaamaan. Varsinkin kun omat huomiset hakuharkat jää väliin Hämeenlinnan keikan vuoksi. Joten aivan kuin tilauksesta oli TKKn nimenhuutoporukalla sellaiseen aikaan treeni, että pääsin kuokkimaan! Rata oli hippasen reilu 250 metriä. Maalimies oikealla etulinjalla n 30 m syvyydessä umpparilaatikossa, kakkonen vasemmalla n 150 metrissä täydessä syvyydessä, myös umpparissa. Kolmonen oikeassa takakulmassa. Ilmaisuja ykkösellä ja kolmosella n 25, kakkosella kunnes otan hallintaan. Aloitis oli hyvä! Nenä oli auki jo matkalla, vauhdissa kieppasi piilolle ja aloitti ilmaisun. Haukkui hyvin, mutta kun olin vierellä, hiljeni. Eli hallintaanottoja taas voi harventaa. Plussapuoli toisaalta oli, että tuli lauhkeasti hallintaan seuraavallakin;-). Siellä tosin haukkui kunnes pyysin sivulle. Kolmosella ilmaisu oli melkeinpä paras. Paukutti hyvää sarjaa eikä yhtään ollut yrittänyt töniä pressua. Radan kulku muutoin : löytö, tyhjä (hieno), tyhjä (hiukan takaviisto), löytö Lnä. Tyhjä, mutta "rotkoon tipahtaminen" tökki tänään jostain syystä kaikilla, jouduin uusimaan. Pöh, kyllä se ennen on siitä ryskinyt, mikä lie aivopieru? Uusinnalla pisto hyvin. Tyhjä vasuriin hyvin. Seuraavalla tyhjällä oikealle pysähtyi kallionreunalle, mistä kuitenkin itsenäisesti jatkoi täyteen syvyyteen. Tyhjä vasemmalle jälleen hyvin, ja seuraavalla uskoin sen jo löytävän takakulmasta. Mutta ei mennyt kenties tarpeeksi syvälle, siitäkin tuli tyhjä . Korjasin,ja Q alkoi tietysti jumpittamaan. Tietysti niin! Mutta ei auttanut, sinne oli vaan mentävä uudelleen samalle puolelle. Q lähti ja löysikin onneksi, tämän erän voitin minä:-) Nyt seuraava treeni suoraa löytöä, mitä tänäänkin alunperin mun piti harkata, mutta en malttanutkaan. Hyvä treeni kumminkin, vaikka Q ottikin tapansa mukaan nokkiinsa kun korjasin sen tekemisiä, sai se kuitenkin oikeaan kohtaan vahvistuksen että kannattaa uskoa mun sanaa siitä minne lähetetään..

Lutuinen

Tänään aamulla hyvin pikainen,mutta oikein hyvän mielen-treeni! Q oli poikkeuksellisen kiva! Palkkasin sen itse tarjoamasta aktiivisuudesta! Ja jäävät nyt oikein napakat ( aurinko paistoi niin ihanan kirkkaasti, että varjoista näki hyvin mitä koira teki). Seuruu hyvä ja eteenmeno super! Meni lujaa ja suoraa ja hienosti maaten purutyynyn viereen :-D Oi mun oli suorastaan vaikeaa jättää sitä hoitoon iltapäivällä.. :-(

Rusinat pullasta

Viime viikkojen treeneissä on jotkut jutut onneksi nytkähtäneet taas eteenpäin. Toisaalta kaikenlaista epämääräistä sättäämistä mahtuu joukkoon. Mulla on itsellä paljon painiskeltavaa oman päänuppini kanssa, se ainakin on selvää! Toivottavasti seura järjestää jossain vaiheessa psyykkisen valmentautumisen koulutuksen. Mutta kaipa sitä voisi joskus ajatella panostavansa ihan yksäritunninkin itselleen :-) Viime vuonna olin hyvillä ja luottavaisilla fiiliksillä, ja se näkyi suoraan myös tuloksissa. Tämä kausi taas on mennyt noidankehässä, kun Q rallattaa yhdessä treenissä, rupean mä jo ennakoimaan ja manaamaan joka kerralle vaikeuksia. Q lukee mua kuin avointa kirjaa, ja toteaa että toi akkaparka on taas ihan kuutiksella-paras ottaa kaikki ilo irti. Ja se ei tosiaankaan ole epävarmuuttaan kuriton, vaan sen mielestä se oma kiva on sillä hetkellä palkitsevampaa :-) Nyt siis teemana saada mun pää kasattua, ja ennenkuin se on todellisuutta , nautin pelkät rusinat pullasta. Q pääsee kokeisiin välillä, toisena päivänä voimme ihan hyvin onnistua, toisena se on vaan sitte voi-voi, ei se niin vakavaa. Qlla on kuitenkin miellyttämishalua lukuunottamatta ihan passelisti kaikkea,oikein kelpo koira siis,joten täytyy kai niitä onnistumisiakin tulla :-D Ja jos sitten häpäisemme itsemme lahjakkaasti jonain kertana, ja jonkun tekisi mieli viisastella "että kauhia kun ei oo hallintaa" , niin siihen vois olla kiusaus sanoa "teepä kuule ite tuolle hallinta" :-D. Nyt meille tulee pikkuinen tauko hakutreeneistä, mutta tauon jälkeen taas ennen mahdollisia kokeita taidan ottaa pelkkää suoraa löytöä ja motivaation kohotusta. Nyt viime aikojen treeneissä on ollut hinkkausta ja olen pyrkinyt korjaamaan kaiken mikä ei ollut aika just. Esineruutua otettu maltillisesti, mutta pelkillä pehmoleluilla tai vinkuvilla tennispalloilla. Nyt uusi palkka on ollut aika hyvä, kaikki "ihanuudet" se on meinaan malttanut palauttaa! Ja eteenmenoja treenattu nyt reilu parikymmentä, kyllä se joka kerran on hienosti irronnut:-)

Haku 12.9

Haunisissa tunnelin suulla, mutta alue taas uudella tavalla. Radalle oli pykätty kuusi piilon paikkaa. Aloitus oikealta. Sinne jäi Qlta ukko ekalla lähetyksellä :-(. Korjauksella sai ylös. Isohko kaatunut puunrunko oli siinä lähetyslinjan vieressä, olisko se provonnut jotenkin huolimattomaan pistoon? Mikä oli plussaa, tuli Q hyvällä asenteella vierelle ja korjaukseen:-). Sitten oli ukko toisessa etukulmassa ja molemmissa takakulmissa, väliin joko tulee tyhjä tai sitten etenee niin, että löytyy. Ja hyvinhän se eteni:-) Oikealla puolella oli tekemässä optimaalityhjää ja oli kurvaamassa sisään sillä linjalla mihin olin laskeskellut. Kutsuin "täällä" , mutta kiva oli huomata, ettei nenä mene kiinni siinäkään kohtaa kun ajatuksissa on paluu keskilinjalle. Sai hajun ja kääntyikin niiltä sijoiltaan vielä eteenpäin löydölle. Viimeisellä sama juttu, kauniisti eteni takarajalla ja löysi takakulman Lnä. Ilmaisut oli 35, 35, 40 ja 5. Kolmoslöydöllä haukun sävy oli kimittävämpää, mutta Marja taas hienosti osasi odottaa oikeaa hetkeä palkkaamiseen. Tää oli taas niitä kivoja treenejä:-) Ai niin ja mulla oli pekonia kuljetuksiin ja keskilinjalle. Toimi kivasti, kyllä kelpasi Qlle!

Polkujen imussa

Saimme tänään ylläripylläri-lahjajäljen. Oltiin tottistelemassa ja Tanjalla oli Kitalle muhimassa sillä välin jälki tunnelin suun maastossa. Kita kuitenkin kolhi polvensa esteeseen ( sympatiarutistus Tanjalle ja pikaiset paranemiset Kitalle!!), joten Tanja lahjoitti sitten jäljen meille. Eihän meillä mitään jälkivermeitäkään ollut, tai palkkaa.. No mutta saatiin sitten nekin Tanjalta:-) Janalta lähtö vasempaan. Ei parasta Qta ollenkaan, meni kyllä suoraan mutta painoi hiukan ensin yli ja ihmetteli jotain. Lähti oikeaan suuntaan kyllä hetken päästä. Kepit ( 3 ) sai ylös, mutta aika urpona oli osan aikaa. Noissa poluissa on edelleen tekemistä. Helpolla jos jälki kulkee osan matkaa polulla, polku jotenkin imaisee Qn mukaansa. Onhan näitä harkattu, mutta vielä tarvii keskittyä tähän(kin) ongelmaan. Piikkejä oli vissiin kaksi. Ensimmäisellä meni melko hyvin, mutta tokalla joku uskonpuute sai aikaan vielä kerran tarkistelemaan:-). Kiva kun sain tällaisen palauttavan jäljen tälle viikolle ja sain palkattua Qn kunnolla sen kokeen palkkaamattomuuden jälkeen. Tottiksessa jäävissä istu ihan jees, maahanmeno same old same old ja juoksussa steppaili. Noudot ihan ok, paitsi että esteillä huomaa, että Qlla taitaa olla taas joku pikkujumi selässä:-( Ilmoittautuminen Kitan kanssa hyvin, Lucan kanssa yritti yrmyillä. Sai palautetta, loppuviimein irvimiset jäi pois mutta vähän Q oli sitä mieltä ettei ehkä niin huvittais tullakaan enää ilmoon:-) Paikkamakuu rauhallinen,olin piilossa. Palasin palkkaamaan Kitan kakkosnoudon jälkeen. Tänään en ottanut eteenmenoa, eilen ja toissapäivänä kyllä.

Eläinkokeita ja ihmiskokeita ..

Osa treeneistä nyt on jäänyt kirjaamatta ja autuaasti oon ne unohtanutkin. Mutta kirjataanpa nyt edes suurimmat "kokeiluluonteiset" treenit.Fb.n hakuryhmässä joku kertoi aina silloin tällöin ottavansa omapäisen koiransa ( joka ei aina oo niin halukas ohjaajansa ohjaukseen) kanssa sellaista treeniä, jossa samalla lähetyslinjalla on maalimies ensin esim 30 m syvyydessä, ja toinen vaikkapa 60 metrissä. Ei ole väliä kumman koira löytää ensin, mutta sen pitää alistua lähtemään uudelleen pistolle, jonka se on omasta mielestään jo tehnyt. No tuohan kuulosti jotenkin hyvin meille passelilta treeniltä ( tarvinneeko selventääkään miksi :-D. Buahaahaa ). Tutkan maastoissa sitten viime torstaina tämän vuoro. Meillä oli ensin ukko oikealla, sitten vasemmalla etulinjalla puolivälissä hyvin piilotettuna "puun sisään" siinä kivirykelmässä ja toinen molari siellä kulmassa vähän ylisyvällä.Ja molemmat nostetaan etulinjalta peräkkäin. Näiden jälkeen tyhjä oikealle ja taas löytö vasempaan. Etukäteen arvelin, että olisi Qlle ehkä vaikea. Vaan eipä ollutkaan! Hyvin oli nenä auki, täydessä vauhdissa kieppasi hajun saatuaan nostamaan ensin sen puolumatkan krouvilaisen. Ja uusintalähetyksellä lähti mutinoitta( aavistuksen ehkä vähemmän faartilla kuin yleensä, mutta kuitenkin määrätietoisesti ja suoraan) ja nosti ylös sen takimmaisen. Tyhjällä kääntyi hyvin eteenpäin ja nopeasti ylös se viimeinen. Ei näitä varmasti kannata kovin usein harkata, mutta silloin tällöin. Mäkin sain sunnuntaina itselleni treeniä, eli radan läpikäymistä pitkästä aikaa niin, etten tiennyt missä maalimiehet ovat. Lähes voi-mittainen rata ( ainakin 250m ). Nyt korjasin ne pistot mitkä huomasin huonoiksi. Alku rullasi hyvin, risteili kauniisti ja teki ok pistot. Ensimmäinen löytyi oikealta neljännellä pistolla. Haukkui hyvin kunnes otim hallintaan. Tämä oli kuulemma palkaton. Q hiukan kyllä yritti olla eri mieltä, mutta ihan ok kuitenkin. Olisin itsekin pitänyt sitä tiukemmin hallinnassa, jos olisin jo etukäteen tiennyt ettei maalimies palkkaa. Seuraava löytö oli vissiin seitsemännellä pistolla, eli mahtui taas kaksi tyhjää väliin. Nämäkin ok, paitsi yhden yliheiton huitaisin kuulemma huolimattomasti , jolloin Q lähti jonkin verta vinoon. Kakkoslöydön jälkeen tyhjä oikealle hyvin, mutta sitten vasemmalle Q ei tehnyt kunnollista ja tarpeeksi syvää. Sen uusin, Q melko vaivoin suostui tulemaan uuteen lähetykseen. Eikä siinäkään vielä mennyt tarpeeksi suoraan, eli vieläkin korjasin. Nyt vihdoin teki hyväksyttävän. Yliheitolla oikeaan, ja siellä joutui jonkunkin aikaa pöheikössä tarkentamaan, mutta löytyi se ukko. Loppuun Q sai vielä hetsin, jonne pääsi perään. Lopputoteamana ehkä, että treenaillaan joillain konsteilla sitä keskilinjahallintaa paremmaksi, siinä on ne isoimmat ongelmat. Eli siinä menee meillä kummallakin energiaa hukkaan ihme säätämiseen:-(. Kun muuten Qlla on hyvä motivaatio, nenä useimmiten toimii ja ilmaisut ja piilokäytös on suht ok tolalla. Mietintämyssy päähän miten tää saatais kohilleen...

Vinmattua räpellystä :-)

Kyllä kauheasti kaikkea on yritetty ja touhuttu, blogi nyt vaan laahaa perässä. Jopa kokeessa käytiin kääntymässä, avoluokan jäljellä Salon Kiikalassa. Tästä kyllä jäin vähän potemaan huonoa omaatuntoa, en ollut täysin reilu koiraa kohtaan :-(. No ei ollut Qkaan ihan reilu, että jospa oltais sitte tasoissa.. Hmm.. No jos ruodin kisapäivän aikajärjestyksessä: Ensin se reilukerhomeininki mun osaltani. Qlla ei ole oikeastaan koskaan mitään häikkää vatsansa kanssa, muistaakseni kerran näinä viitenä vuotena olen joutunut viemään sen yöllä asioilleen.No eikös se nyt sitten kehittänyt jostain itsellen ripulin. Se oli oksentanut useamman läjän ja yöllä piti viedä se ulos ripaskalle peräti kolmasti. Aamulla sitten pähkäilin voiko sen kanssa mihinkään lähteä ja että kuinkakohan kipeä se on?? Mutta koska koe alkoi maastoilla, niin päättelin että pääseen se sitten ruikuloimaan metsään jos siltä tuntuu. Joo, oon kauhee, myönnän.. No vielä koepaikalle saapuessani sillä oli vatsa ihan ruikulla, mutta muuten tuntui omalta pirteän kahjolta itseltään. Tuomareina oli Jani Heinilä( esineruutu ja tottis) ja Virve Köppä ( janat). Ovat muuten kummatkin mun uusia suosikkeja, tykkäsin! Janalta Q sai täydet, tuomarin sanoin "ihannesuoritus. Koira etenee reippaasti ja määrätietoisesti suorassa linjassa. Tarkistaa takajäljen ja kääntyy itsenäisesti ja lähtee halukkaasti etenemään jäljellä. 40 pistettä". Ja kyllä se tosi hyvä jana olikin. Q jäljesti mun mielestä huolella, ja pääsi loppuun, mutta ikävä kyllä keppejä ei ollut kuin kolme:-(. Luulen että nimenomaan loppupään kepit, oli meinaan niin pitkä pätkä ennen kuin saatiin se ensimmäinen ylös. Mun Sportstrackerissa oli jotain häikkää, se ei ollut mitannut matkaa eikä piirtänyt kulkemaamme reittiä. Niin olinpa sitten aika huuli pyöreänä, että missäs päin se mun auto olikaan.. Hetken etsiskelyn jälkeen olin taas kartalla ja aikeissa lähteä ajamaan keppien luovutuspisteeseen. Mutta ei, mähän keksin vielä kuningasajatuksen ajaa koko jälki uudelleen ja etsiä edes yhtä keppiä lisää. Q oli aavistuksen hämmästynyt kun lähetin sen uudelleen, mutta sen kunniaksi on sanottava että hyvin se jaksoi vetää sen toistamiseen. Harmi vaan, ettei edelleenkään keppisaldomme lisääntynyt :-(. Enkä oikein ehtinyt Qta mitenkään palkitakaan kunnon palloleikillä kun rupesi aika loppumaan. Ensi kerrralla en kyllä lähde keppimetsästykseen paitsi jos vika keppi jostain syystä jää! Tottiksen olin jo päättänyt jättää väliin, mutta ajattelin että olis kiva ottaa esineet ja päästä sen päätteeksi palkkaamaan koira. No joo, siellähän oli sitten pehmonalle vai pupu, ja siihen rysähti! Q lähti vauhdilla oikeaa reunaa myöden ( ruutu oli muuten alamäkeen ) ja kääntyi takarajalla eteenpäin. Näen sen saavan hajun ja olevan ottamassa esinettä. Sitten se jää jököttämään härkäasentoon pää kumarassa pehmopupu suussa. Ja puntaroi tulisiko.. Siinä odottelin hetken ja kiristelin hampaitani, melkein itkuakin tuhersin :-D. Karjaisin jotain " No nii, nyt! " ja se lähtikin sieltä laukkaamaan mua kohti. Ja wiuuu, metriä ennen kaasutus karkuun. Sanoin tuomarille,ttä arvaatkin varmaan että juu mä keskeytän, mutta että nyt on myös ongelma etten tiedä kuinka nopesti mä saan sen siltä takas!! Jani oli ihan supermuru!! <3 Se rauhoitteli mua ja sanoi ettei kuule seuraava koira tule ruutuun ennnen kuin hän kutsuu, että ihan rauhassa vaan.. Veikkaanpa, että aika moni muu tuomari olisi saaattanut olla jäätävä :-) Yllättävän suosiolla Q sitten palauttikin pehmon heti kun olin itse rauhallinen. Vielä pahoittelin tietysti, että voi kuinka noloa, mutta meillä välillä tällaista ongelmaa pukkaa. Siinäkin Heinilä vielä oli kiva kun kertoi ettei tuo mitään ainutlaatuista ongelmaa ole,on näitä voittajaluokissakin välillä sattunut. Ja kuulemma Q lähtee hyvin, etsii ja löytää hyvin, nyt vaan pitää kylläännyttää se noilla pehmoilla. Mutta tätä se on Qn kanssa, rimakauhua ja nuoralla tasapainoilua. Hyvin se monet jutut osaa, useimmiten ne haluaa tehdäkin, mutta aina mukaan mahtuu näitä kun herra koettelee mun hermorakennetta! Joka tapauksessa kiva kisapäivä muutoin, ei se niiiin niin hirveästi harmittanut. Hiukan jäin ihmettelemään miksei tosiaan keppejä noussut kuin ne kolme. Ehkä se oli yhtälönä Qlle sitten uudempi että aamulla oli ollut kova sumu ja sitten nopeassa tahdissa keli lämpeni helteiseksi. Maasto oli myös suureksi osaksi kosteaa sammalikkoa siinä alussa, joten tähtynee yrittää löytää sellaista nyt treeneihin. .?

Esineruutu

Eilinen suunniteltu eteenmenotreeni kuivui kenttien ruuhkaisuuden vuoksi kokoon. Ex tempore päätin sitten polkaista esineruudun. Q oli varsin pätevällä tuulella, alta kahden minsan kaikki kolme esinettä oli mulla.:-) Molemmissa takakulmissa ja yksi etuesine lähellä oikeaa reunaa.

Skogsterilla

Olipa kiva reissu Eija On kanssa yksäritunnille Mian luo. Osa jutuista toki jo ennestään tuttuja, mutta vielä hienosäätöä ja kertaushan on opintojen äiti:-D Uskon, että saimme työkalupakkiin meille hyödyllisiä juttuja! Ja kotiläksyjä:-) Hallintaa kävimme, kas yllättäin, paljon läpi ja siihenkin nimenomaan noutoihin mennessä sain hyviä vinkkejä. Noutoihin mennessähän Q nostaa ja nostaa itsensä lähes raivopäiseen viettiin nykyään joten paloittelemalla vaihe vaiheelta kaikki siirtymiset jne vielä tiukempaan hallintaan on varmasti avain harmonisempaan kokonaisuuteen. Maahanmenoa viilailemme hiukan nopeammaksi ja eteenmenoja pitäisi varmaan satakunta keretä treenata ennen talvea, niin että treenata saa :-) Mutta koska mun viime aikainen teemani on ollut "Be happy with your dog!" niin laitanpa ylös senkin, että on se aina yhtä lämmittävää kuulla sanat " kun tällä koirallasi on paljon viettiä..". Aina joskus kun uskaltaudun blogiin kirjoittamaan kehuja Quukkiksesta ja väitän sen olevan vietikäs, tulee heti mieleen, että siellä jossain joku naureskelee partaansa että "höpö-höpö, juu niin kai". Enää en aio sen kummemmin siekailla:-). Kehun koiraani estoitta niissä asioissa missä se sen ansaitsee! Enköhän mä vastapainoksi aika rehdisti kirjaa ylös sen virheetkin:-) Se on sika, mutta ihan mun ikioma!

Ruuhkaa

Jälleen jouduimme vaihtamaan lennossa treenimaastoa. Vitsi kun turhauttaa tämä maastojen vähyys. Hakuporukoita puolestaan on niin paljon nykyisin, että aina pitää olla valmiina plan B, C tai vielä D. Siirryimme sitten Siipitielle. Radalla kuusi piiloa, Qlle löytö kaikkiin paitsi oikeaan takakulmaan. Vasemmalla puolella takakulman kallionkoloa ( n 50ssä) lukuunottamatta, olivat piilot n 80 metrin syvyydessä. Oikea puoli ei ollut varmaan kovin ylisyvä, ehkä n 60. Etukulmat Q teki hienosti, ilmaisut pitkät. Ja nekin hyvin, oikealla n 35 ja vasemmmalla 38 jos oikein laskin. Sinänsä ei kovin pitkältä lukuna kuulosta, mutta siinä ajassa ehdin jo perille tai lähes viereen. Oikean puolen keskipiilolta Q ei nostanut ukkoa kuin vasta kolmannella lähetyksellä.Se lähti suoraan ja syvälle, mutta taittoi hiukan liian aikaisin. Takarajan lähistöllä kaarsi houkuttelevasti crossiura tmv ja ilmeisesti se taas viekoitteli :-D . Qlle plussaa että alistui lähtemään uudelleen kolmesti. Toki lähetin viimeisellä metriä paria ennen, eli ei ihan samoilta tassunsijoilta. Ilmaisu jälleen pitkä(hkö). Vasemman puolen keskipiiloa Q paikallisti olan takaa. Hienoa, ettei antanut periksi, mutta kauan siellä metsässä puskat kahisi ja tanner tömisi kun Q kaivoi ukon esiin. Läkähtynyt koira tässä vaiheessa, Marja hienosti luki tilannetta ja lyhensi haukun pariinkymmeneen. Tyhjä oikealle hyvin, ja yliheitto vasempaan. Tässä Q teki hyvän L-piston ja löysi Marjan sieltä kivien välistä. Iso plussa Qlle sekä sitkeydestä, motivaatiosta ja ohjaukseen alistumisesta. Selkeä kehityksen paikka kuitenkin odottelemisajan maltin kehittämisessä. Nyt edellisen koiran treeni venyi, ja siihen liittyen radiopuhelimista kuului vähän väliä jotain actionia. Q kehitteli näistä aikamoiset kierrosluvut. Kuluttaa ihan turhaa energiaa, haukkuu ja keuhkoaa. Yritämme siis opetella huilimista:-)

Don't worry , be happy!

Viime päivinä on korviin kantautunut vähän joka puolelta suru-uutisia.Niin moni menettää koiran yllättäin, kesken parhaiden kisavuosien, pahimmillaan jo ennen kuin juuri mikään ehti alkaakaan:-( Ja vaikkei mitään traagista tapahtuisikaan, tulee kuitenkin aina ihan liian aikaisin se hetki, kun koira vanhuuttaan tulee tiensä päähän. Tällaiset synkeät tunnelmat vähän ravistelivat minuakin. Jälleen päätin entistä enemmän iloita Qn kanssa treenaamisesta ja yhteisestä arjesta. Se on kuitenkin mun elämäni koira! Ihan turhaa nillittää, vaikka tästä koekaudesta ei mitään konkreettista käteen jäisikään, hienoja yhteisiä hetkiä on silti ollut roppakaupalla. Ja rehellisyyden nimissä toki niitäkin päiviä, kun tekisi mieli raastaa hiukset päästään:-) Mutta sellaista se on Qn kanssa, jännää ja mielenkiintoista :-D Yksityiselämän murheet ja pikku vastoinkäymiset sai aikaan sen, että olen ollut taas liian omissa maailmoissani ja liian lepsu, tämä näkyy heti Qssa. Se on ollut jälleen aika omapäinen ja huonohkosti "ohjautuva". Mutta nyt vihdoin viime viikko oli oikeasti tosi onnistunut ja harmoninen! Ke-aamulla tottisteltiin Elinan, Tanjan ja Eijan kanssa. Ilmo Lucan kanssa, menimme todella lähekkäin! No problem,molemmat pojut keskittyivät täysillä ohjaajaan. Seuruu muuten hyvä, mutta seuruu juoksuosuudessa on nyt levahtanut, siinä Q painaa ja poikittaa. Pitää kaivella vissiin naksutin esiin ja vahvistaa korrektia paikkaa. Liikkeestä istu hyvä. Liikkeestä maahan hieman hidas, as always, mutta luoksetulossa ei törmännyt! ( suhisin). Liikkeestä seiso- ei valunut kuulemma, joten siihenkin olin oikein tyytyväinen. Loppuun eteenmeno pallolle. Hyvin lähti, mutta hiukan kaartoi ja joutui etsimään pallon. Paikkamakuussa pysyi hiljaa ja levollisena noin viisi minuuttia. Sitten nousi seisomaan. Mur:-(. Karjaisin piilosta plats ja Q tipahti takaisin maahan. Hetken päästä kävin vapauttamassa, ja otimme uuden paikkamakuun perään. Lähdin jo kentältä pois, kunnes tajusin osan kamoistani jääneen sinne. No kun joka tapauksessa olin siellä, päätin ottaa sitten noudotkin. Vitsi! Vähänkö olin ylpeä itsestäni! Sain heitettyä sen uudenmallisen 2-kiloisen kapulan yllättävän pitkälle! Joten Qkin tietysti suoriutui osaamistasonsa mukaisesti! Vahva nouto laukalla molempiin suuntiin, korrekti suora luovutus. Ote on hyvä ja vakaa, yhtään ei pyöritä sitä tai heijaa päätään. Noudoissa mun mielestäni näkyy hyvin Qn synnynnäiset vahvuudet. Se on vahva voimakas ja vietikäs koira.Sille ei juuri ole tarvinnut opettaa tai vahvistaa kapulan pitämistä.( Mutta noudoissa saattaa näkyä myös se, ettei Q aina ole tottelevainen... ) Hyppynouto niin ikään hyvin, tosin este ei ollut metrinen. A-estenoudolla tuli jo äänitehosteet.. Itse liike kuitenkin hyvin. Kapula kieri hyvin voimakkaasti vinoon. Q kuitenkin itsenäisesti suoritti paluun esteen kautta. Hyvän mielen treeni! Sunnuntain haku sujui myös hyvin. Käärmekalliolla. Treenisuunnitelma löytö-löytö-tyhjä-löytö-tyhjä-tyhjä-löytö-löytö. Kaikilla haukkuja kolmenkympin paikkeilla, tai ehkä yli. Kummatkin etukulmat hienosti. Nyt ei jäänyt ukko kallionkoloon :-) Jei! Tyhjä oikealle hyvä, kääntyi hienosti eteenpäin. Pistot oli suoria ja syviä. Oikean puolen seuraavalla suunnitellulla tyhjällä Q eteni niin että ukko löytyi jo takakulmasta. Tämä ei mua haittaa, jos etenee nenä auki, niin minua ei tippaakaan tässä kohtaa ahdista tuliko pistosta vähän ylileveä. Mieluummin niin päin kuin tiittipisto! Päätin lähettää vasempaan kuitenkin jo aiempaa, eli sinne sain tyhjän. Ja myös sain treenattua taas Qn lähettämistä uudelleen samalle puolelle. Takakulmaan lähti vähän pienemmällä vauhdilla, meni kuitenkn ja siellä onneksi oli löytö! Joten kannattaa mennä sinne, mihin minä ohjaan:-) Treenin päätteeksi mainitsinkin, että mahtoiko Q olla vähän epävarma kun piti lähteä uudelleen samalle puolelle. Marja kuitenkin taisi osua naulankantaan todetessaan, että ei Q hevillä epävarmaksi mene, vaan enemmän siinä näkyy se, ettei sitä kenties huvita jos se on mielestään tehnyt sinne jo piston.. Aivan, se ohjautuvuus...Tämäkin oli kuitenkin niitä Hyvän Mielen treenejä, mikäs tässä ollessa. I am happy:-D

No mutta:-)

Hei, ihmeiden aika ei ole ohi, Q osasi tutkan maastoissa kääntyä oikealla puolella eteenpäin:-D Iso wau tähän! Aloitin oikealta ja sillä oli ukko kuudella löydöllä. Kaikilla pitkät ilmaisut, kolmella ekalla tuli tuomari mukaan. Q eteni syvälle suoraan kaikilla, paitsi oikean puolen kakkosella hitusen takaviistoon, mutta kääntyi oikein. Vasemmalla puolella ylisyvä alue, yli 60 kepeesti. Mutta kulmat oikein hyvin, vasemman keskipiilon myös paikallisti hyvin kivenkolosta. ( eri kivenkolo kuin missä yleensä, eli jo ennen sitä isoa kalliopaatta:-D ). Haukkuilmaisut melko ok, ekalla ehkä huonoin, mutta ei kovin huono sekään. Taisi alkuun haukkua kolmen sarjoissa. Lopuilla ok, ja hallintaankin tuli suhteellisen suosiolla.. Loppuun vielä hetsi, mille ei päässyt perään. Maalimiehet ja tuomari vieraita:-) Ainoa isompi miinus; kävi hippasen kuumana radalle tullessa. Meillä oli jotain sähläystä pk-liivien pukemisessa. Siinä Qlla keitti reippaasti ja yritti napsia mua ranteisiin. Itse työskentelyssä ei kuitenkaan näkynyt, eli osaaa maastossa aika hyvin tasata itsensä oikeaan mielentilaan ennen lähtöä.

Minussa on ongelma, jokin virhe ohjelmoinnissa.Puutteita koodissa...

...korvaan pessimistisyydellä.. Harvinaisen osuvat sanat tossa biisissä:-) Jos välillä koirakin on mallia "Ravistettava ennen Käyttöä", niin minä sitä enemmän.. Helposti kun treenissä menee joku juttu pieleen, mä jään ihan suhteettoman paljon kiinni sen junnaamiseen tai ainakin vatvon päässäni että "voi voi nyt sentään, tää menee ihan takapakkia". Täysin tuppaa unohtumaan, että useimiten samaisessa treenissä valtaosa jutuista sujuu hyvin ja myös koira oppii tehokkaasti virheistäkin. Tai ainakin kun virheet korjataan. Joo. Mutta asiaan... Viime kirjautumisen jälkeen on ollut kahdet hakuharkat. Ensimmäiset näistä Karhunojalla, siellä hankalammassa paikassa. Nyt Q osasi tehdä suorat pistot rinteiden kaartumisista huolimatta niillä viidellä muulla pistolla, ainoastaan oikean etukulman jouduin uusimaan. Haukuissa sillä on otettu liikaa taas lyhyehköjä. Marja hoksasi hyvin, että ei kai nyt ruveta sluipailemaan siinä, kun juuri vaivalla ollaan panostettu niihin pitkiin ilmaisuihin. ---Seuraavat harkat oli Käärmekalliolla. Yhteensä kahdeksan piiloa, tyhjiä ripotellen puolet. Tässä eka oikeaan kulmaan hyvin, vasemmasta kulmasta ei nostanut ukkoa vaikka uusin sen. Välillä tyhjä oikeaan ja taas lähetys vasempaan etukulmaan, nyt uudesta kohtaa. Eikä löytynyt!!:-(. Ja tässä tietysti sitten velloin ja raastoin hiuksiani. Elina tomerasti palautti mut ruotuun ja komensi jatkamaan rataa. Fiksu ajatus! Mutta arvatkaapa olisinko keksinyt itse! No en.. :-( Oikean puolen kolmosella oli laatikko. Siellä viiden haukun jälkeen oli selvä,jopa aika pitkä, tauko. Elina sanoi, ettei oikein tiedä mitä Q tarkalleen hommaili, mutta aikamoista töminää kuului. Ilmeisesti se oli jotenkin kiipeillyt piilon kannen päällä:-( Jatkoi kyllä sitten haukkua. Tähän väliin tuli tyhjiä, osa ihan ok, mutta jollain ei edennyt tarpeeksi syvälle. Samalla se bongasi vastakkaiselle puolelle siirtymässä olevan Tiinan, ja syhki sinne. Sitä ei palkattu ja nyt vissiin varsin nopeasti muisti, että ai-juu jos tuolla lailla omin luvin karkaa, ei se ookaan ihan hyvä homma. Haukkui vain pari haukkua, mutta tuli pois. Sitten sai luvan tottelevaisuusliikkeenä tehdä kunnollisen tyhjän sinne oikeaan vaikka tiesi hyvin Tiinan olevan toisella puolella menossa piilolle. Mutta hei, se teki sen kunnolla. Treenin päätteeksi palasimme radan alkuun. Sille annettiin ääniapu, ja se pääsi nyt löytämään ja nostamaan sen etukulman ukon. Jos nyt murtaisin tuon ohjelmistovirheeni ja koodini. Listaankin tähän mikä meni treenissä hienosti! Sillä oli kaikilla löydöillä ilmaisua kunnes saavuin piilolle ja otin sen hallintaan. Maalimies palkkasi mun luvalla. Ilmaisuista varsinkin ykkönen ja kolmonen tosi hyviä. Eka n 45 ja paukutti loppuun saakka intensiivisesti ja samalla rytmillä. Kakkosella haukkuja n 35, mutta tässä oli se tömistelysessio välissä. Tuli hallintaan yhdellä käskyllä, wau! Sain lähetettyä sen samalle puolelle kaksi kertaa peräkkäin, ilman että sillä olisi hitsannut kiinni hermo. Ja radan loppupäässä haki mut aktiivisesti , vaikka tuli takaisin keskilinjalle eri kohdasta ja tiesi molarin olevan siellä, niin hakeutui mun viereeni uuteen lähetykseen. Jee!! Ja ne muut jutut, pöh pikkuvirheitä :-D

Ihan höpöhöpömeininkiä :-(

Treenit uudessa kohtaa Karhunojalla. Kiva rata, jossa rinteitä ylös ja alas. Kivalla tavalla uutta haastetta, ja selkeästi Qlle tosi hankala. Viisi löytöä, jokaisen piston jouduin uusimaan kun ne oli kaikkea muuta kuin suoria. Pahkana! Kaiken lisäksi Q loikki omin luvin toiselle puolelle, kun sitä ei hotsittanut tulla taas uuteen korjaukseen. Marjalle radiopuhelimeen viesti, ettei saa palkata. Hain sen hiukan tylynä pois ja toivottavasti Q hetken muistaa, että se olen kuitenkin minä, joka päätän kummalta puolelta etsitään. Onneksi mennään tuonne seuraavaksikin, tämä treeni meni niin lahjakkaasti penkin alle:-D Kolmella ekalla ilmaisut oli pitkiä, niin että ehdin piilolle saakka. Ja huh kun olikin taas hikinen keli!

Ei miesmuistiin...

...ole Q päässyt jäljestämään:-(. Miten olenkin ollut niin saamaton vätys?? Eilen Jäkärlässä. Jälki n 800 mtriä, vanheni 1 1/2 tuntia, jana oikeaan n paristakympistä. Tällä kertaa hyvää oli jana, hyvä että oli nyt unohtanut tuon viimeaikojen kääntymisvammaisuutensa:-D Ei se toki montaa kertaa takajälkeö ottanut, mutta ne kerrat kun otti, oli kyseessä aina oikealle kulkenut jälki.. Mutta jee, nyt siis jana hyvin, toki hiukan turhan vauhdikkaasti. Qlla tuntui olevan jälkeen hyvä motivaatio ja ns haastellisemmissa kohdissa itsenäisesti ratkoi asioita kunhan oli pitänyt pienen funtsaustauon. Esim eräällä pikkukielekkeellä, jossa piti hypähtää alas, Q pysähtyi ja patsasteli siinä aikansa. Selvästi kun jälki jollain tapaa "katkeaa" sen täytyy vähän pohtia. Moni koira nopeammin ryhtyisi hakemaan jälkeä, toisaalta jollain tapaa hyvä, ettei toi kuitenkaan sählää kovin paljoa. Se on mulle helpompaa, mä kun ryhtyisin myös herkästi säntäilemään sinne sun tänne :-D Rinneosuuksia oli paljon, ja nyt Q oli niillä selkeästi huolellisempi kuin joskus. Mutta harmi kyllä, jäljen alkupuolella vauhti oli turhan kaahaava, kepeistä ykkönen ja kakkonen jäi. Ykkösellä meni jonkin verran jäljen vierestä, kakkosen Marja nosti, eli oltiin kuitenkin hollilla , muttei vaan saanut hajua tai malttanut nostaa. Luulinkin jo, että jassoo onko tämä sellainen jälki, että kaikki kepit jää metsään, mutta kolmosesta kuutoseen piti niistä vaarin ja plokkasi ylös. Ei se mikään huippu jälkikoira ole, kun on luontaisesti vahvemmin ilmavainuinen, mutta kyllä treenaaminen aina hauskaa on, ja pikkuhiljaa Qkin kuitenkin parantaa otettaan. Jospa se peruutuspaikka vaikka napsahtaisi, olis kiva kokeilla taas.

Ja kukaan ei oppinut mitään :-)

Eilisissä hakutreeneissä kaikki koirat olivat niin päteviä, ettei mitään oppimista siis tainnut tapahtua:-D Qn treeni tyhjä- tyhjä- tyhjä- löytö- löytö- löytö- ja löytö. Aloitus oikealta. Qlla oli hyvä motivaatio ja tyhjillä teki hyvin töitä eteenpäin. Viime kerralla vaikeuksia tuottanut takakulma sujui nyt paremmin. Tälläkin kertaa se hiukan turhan aikaisin ryhtyi rinteessä kaartamaan mutta nosti ukon kuitenkin, varmasti sai tuulen mukana hajun. Ja olisin voinut lähettää vielä rinteen alapuolella ja saanut suoremman baanan. Hyvä mieli näistä treeneistä myös koiralla! Oikein pätevä Möhköfantti. Paitsi että veti mut kumoon rähmälleen kun lopuksi suuntasimme kamppeiden luo:-( Naarmu kyynärvarresaa jomottaa tänään ikävästi..

Hakua Isosuolla

Aloitus oikealta. Treeni: löytö-löytö-löytö-löytö-tyhjä-tyhjä- tyhjä- löytö. Paitsi että loppuun tuli ainakin kolme vai neljä ylimääräistä tyhjää ennen kuin vasemman takakulman ukko löytyi, olipas se hankala. Mitä opittiin tällä kertaa? No ei ehkä ole hyvä idea heittää Q tekemään tyhjiä jo alueen ulkopuolelle. Nyt kun vasen takakulman ukko ei heti noussut, lähetin sitä toiselle puolen. Eka tällainen meni vielä ok, mutta seuraavassa Qsta näki, että se piti tilannetta hämmentävänä kun alue ( lue tallaus) ei kerran jatkunut sinne. Toisaalta Q myös tyhjiä treenatessa saattaa mennä vähän sellaiseen moodiin, että "Jaahas, nyt sitte treenataan tyhjiä" ja se tulee hiukan turhan helpolla pois pistolta. Ok, piilo oli vissiin oikeasti vähän hankala ja myös ylisyvä. Lisäksi se oli sellaisen kuusen oksien sisällä, joka oli suoraan laskevan kallion juurella avaramman metsän puolella ja rinnettä alaspäin alkoi taas tiheämpi metsä. Jonne Q tuntui tahtovan.. Joka tapauksessa hyvä, että tsemppaamalla ja lähtemällä aina vaan uudelleen se myös sai ukon löydettyä. Sitten sellainenkin huomio, mitä en ollut itse hoksannut. Kun tultiin alueen loppuun, Q tais reagoida myös siihen etten enää itse edennyt..? Se meinaan pysähtyi katsoakseen taakse, ennen kuin jatkoi matkaa. Siinäkin osasyy, ettei pisto ollut alunperinkään tarpeeksi huolella tehty.. Sunnuntaina treenataan taas tuolla, ois paree mennä loppuosa rataa paremmin:-) Alkuosa olikin kyllä hyvä, suorat pistot löydöille ja hyvät laatikkopistot tyhjillä.

Vieraissa

Tkk.n yleisessä nimenhuutolistassa oli eilen treenit, joihin mahtui ja jotka sopi aikatauluun.Kiva treeni ja uusia maalimiehiä. Treenit oli Käärmekalliolla, ja voi vitsi kun oli aivan kuin olis saunassa ollut! Huh mikä hiki. Koivunlehdetkin tuoksui yhtä vahvasti kuin saunavihdassa, ilmankosteus oli varmasti lähellä sataa! Kulmat limittäin, aloitus oikealta. Vasemman puolen aloitus eri kohdasta kuin ennen. Hiukan ylisyvä alue, ja vasemman puolen piiloista ensimmäiset kaksi oli aika haastavia. Teemana suorat pistot. Mulla oli ykkösestä neloseen uudet tytöt molareina, jotka oli muutenkin harrastajina aika tuoreita, joten ajattelin olevan helpompaa antaa niiden palkata Q nameilla.Viitoselle arkkuun meni Miia, ja sieltä Q sai purutyynynsä. Loppuun vielä Miialta kunnon hetsi vastakkaiselle puolelle minne Q ei tällä kertaa päässyt mukaan. Pistot oli kaikki suoria, ainoastaan vasemman puolen ekan ( jonka teki hienona tyhjänä..) jouduin uusimaan, kun Q ei löytänyt ukkoa heti sieltä kallionkolosta.Uusinnalla lähetin vähän eri kohdasta, mutta silläkin joutui kyllä hetken etsimään. Tuollaisiin tiivisiin kivien välissä oleviin koloihin sillä näköjään voi ukko jäädä, ilmeisesti haju ei helposti nouse kivipaasien välistä. Täytyy tehotreenailla näitä.Koko muu treeni meni briljantisti, kyllä se on aika hyvä hakukoira<3

Viikon hakuilut

Treenejä kaksi, molemmissa teemana edelleen pistojen suoruus ja pelkkää löytöä. Torstain treenissä oli juuri Qlle sopiva haaste ekalla pistolla. Eli suora linja suht tasaista tosin peitteistä baanaa, jonka perällä pienehkön kivirykelmän keskellä ukko. Houkuttinena kuitenkin huomattavan iso kalliopaasirykelmä etuviistoon aluetta. Ja pah! Sinne meni, mä niin arvasin :-) Uusinnalla hyvin. Muissa ei muistaakseni mitään kovin ihmeellistä, vai olikohan. Treeni oli kuitenkin tunnelmaltaan vähän sellainen semihyvä.. Pitää kuitenkin muistaa hakea Qlle edelleen tollaisia haasteita, niistäpä kai oppii että pitää olla tarkkana! Tämän illan treeni: Tämä oli jo oikeasti oikein hyvä suoritus. Ekalla Q sai haukkua kunnes otan sen sivulle piilolta hallintaan, kehun sitä " hyvä" ja siitä maalimies tietää sanoa Zip ja palkata. Hyvä pisto, loistava haukku ja kelpo sivullesiirtymäkin. Löydöillä 2-5 riitti lyhyet ilmaisut helteen takia, mutta aloitti kaikki kivan ponnekkaasti kyllä. Viimeiseksi Q sai vielä hetsatun peräänlähdön, niin että kuitenkin hallinnassa kuljetin sitä ensin poispäin ja vapautin siitä sen perään. Hyvä treeni, ja hyvin se jaksoi!

Siistii :-)

Mielikuvitus on ehtynyt, eikä yhtään järkevää otsikkoa noussut mieleen, pahoittelen :-D Joka tapauksessa, vähänkö siistii! Q eilen saatuaan mut ensin lähes hermoromahduksen partaalle, myös sai nostettua fiilikset takaisin kattoon! Mutta jospa aloittaisin alusta... Eilen iltapäivällä Eden halusi tulla mukaan mun ja Qn lenkille ja samalla testailla uutta potkulautaansa. Pieni pahaa enteilevä aavistus yritti pulpahtaa alitajuntaani, mutta en ehtinyt ilmeisesti saada ajatuksesta kiinni tai noteerata sitä. Mars matkaan siis! Paitsi ei sitten porukalla lähdetty. Jo heti ovelta lähtiessä ensi metreillä kävi ilmi, että Q sai aivan raivopäisen suonenpullistuman k.o vekottimesta. Yritettiin muutama metri vielä niin, että Eden tulisi hiukan meidän perässä, mutta ei! Eden sai myöhemmin mennä omia menojaan, mä lähdin pää sauhuten sinne lenkille, ja samalla kehittelin päässäni tulevaa siedättämissuunnitelmaa. Toisaalta henkiriepuni tarvitsi kipeästi myös ymmärrystä ja lohdutuksen sanoja, ja kilautinkin myös pari terapiapuhelua:-) Joten kiitos Marja ja Jenni. Ja kas, yllättäin ( not!) Jenni totesi, että mutta oisit kysynyt häneltä, tietty B-pojat kilahtaa kun joku yrittää jollain vempaimella heitä nopeammin kulkea:-) Mutta sen sanon, että juu saalisvietti siinä toki päätään nosti, mutta se rajuus ja suorastaan raivo oli melkein pelottavaa. Tähän väliin lyhyt välisepustus; tänään otimme potkulaudasta uudelleen mittaa ja Q kesyyntyi hetkessä. Kyllä tätä varmaan hiukan saa vielä pitää tarkkailussa, mutta tosiaankin Eden sai jo rauhassa kiihdytellä ohi kumpaankin suuntaan:-) Illalla käväisin treenailemassa tottista kun lämpötila vähän laski. Odotin kyllä ,että joku muukin innokas olis saattanut olla siellä, mutta pöh kaikki kolme kenttää ihan tyhjänä! Eikä kello ollut edes kymmentä:-) ..weird! Olin vienyt etukäteen kenttien päätyihin ( oman ja Tph.n) purutyynyt eteenmenoja varten. Sitten ensin omalla kentällä hiukan lyhennellen kutakuinkin kaikki liikkeet. Ja hieno eteenmeno :-) Seuraavaksi talsin toisen ouolen kentälle, ennakoiva virittely ja oon lähettämässä koiraa. Samassa hoksaan että äh! siellä on jänis noin 10 m päässä purutyynystä. Qkin skarppaa asentoaan ja huomaa sen ja samalla tajuan että niitä onkin kaksi! Jaahas, mitäs tekis.. Mua ei huvita mennä häätämään niitä kun nimenomaan treenin jippona oli, ettei Q yhtään tiedä onko kentän päädyssä palkkaa vai ei. Koitin haukuttaa Qn ottamalla vietinnoston, mutta itsetuhoiset puput vaan jatkoivat laiduntamistaan. No aivan sama, päätin sitten lähettää koiran, jos lähtee pupujahtiin niin onpa edes metsä siinä takana eli ei heti auton alle joudu. Ja Qn kunniaksi ( very surprising) pitää hehkuttaa, että vaikka se näki ne puput kaikenaikaa ja puput vielä lähti kuin tykin suusta Q.n edettyä noin puoleenväliin, ei Q antanut "vietellä" itseään vaan juoksi ihan suoraa linjaa purutyynylleen. On se joskus aikas <3 ! Välillä sitten ei..

Jopas :-)

Tänään esineruutu Hannan ja Gian kanssa Haunisissa. Alueella kolme esinettä, Q ruutuun Gian jälkeen, ja myös Hulda oli ollut mukana tallaamassa. Q irtosi hyvin, etsi hyvin ja luovutti hyvin. Tosin lopetin tänään kahden esineen jälkeen, molemmat takakulmat toi. Palkaksi ensin geelipallolla leikkiä ja bonuksena Q sai Gian kirmaamaan kanssaan. Nyt siis en kytkenyt sitä lainkaan, eikä se treenin päätteeksi joutunut menemään autoon, vaan pääsi lenkille. Onnistunut treeni, hyvä fiilis! ---------------- Eilen myös hakuiltiin. Siipitiellä, sama paikka kuin viimeksi. Teemana suorat pistot. Osista tuli L, mutta lähti aina hyvin suoraan. Yhdessä lähti inan viistoon, mutta se korjasi linjansa itse juuri kun harkitsin pitäiskö korjata. Maakuoppa tänään hyvin, mutta viimeinen piilo oli tosi hankala kalliokolojen keskellä. Sinne jouduin lähettämään kolmasti ennen kuin sai nostettua ukon.Väliin kuitenkin heitin sen yli tekemään tyhjää oikealle puolelle. Mutta tämäkin oli pääpiirteissään oikein onnistunut treeni. Ensi kerralla vain suoria löytöjä, edelleen vahvistetaan suoraan menemistä.

Astetta suosiollisempi

Käväisin äsken ottamassa yksin esineruudun. Sama alue,esineet samalla kaavalla vaikkakin hiukan eri paikoissa. Plop-plop-plop oli kolme esinettä suosiolla etsitty ja _luovutettu_ mulle vajaassa kahdessa ja puolessa minuutissa. Mutta tänäänpä ei ollut yleisöä ketä viihdyttää:-) Hoh-hoijaa ja niin edes päin. Mutta onhan se ihan pätevä kun viitsii!

Argh!

Kyllä koettelee taas hermoja tuo eläin: Esineruutu, kimppatreeni. Olin pyytänyt saada olla viimeinen. Ihan tarkoituksella.Jos Q ryhtyy pullikoimaan, porukka kerää krepit kokoon ja kamat kasaan ja poistuu paikalta. No Q oli tietysti oikein pätevä. Ihan kaistaleittain poimi esineet, myös lähiesineellä nenä auki, no problem. Alta aikayksikön oli kolmaskin esine löydetty, ja oli sitä tuomassa. Kunnes...ei tuonutkaan. Ken väittää, ettei koirat osaa pottuilla, tulkoon tutustumaan Quuraan. Se osaa. Sen silmät leiskahtaa tietyllä tavalla, se iskee itselleen karhumaisen jääräniska-asennon, ja sitten se jää katsomaan mimmoisen reaktion se saisi mussa kyseisellä kerralla aikaan... Nyt se sai hetken aikaa skarpata, mutta kun esine ei palautunut otettiin operaatio treenien poiskasaus käyttöön. Vähän turhan pitkään vetkuteltiin, ensi kerralla kaikki höpinöinnit pois. Sillä kas, kun porukka oikeasti meni menojaan toi Q esineen. Let's wait and see miten seuraava mittelö sujuu. Olen kuitenkin melko vakuuttunut, että Qlle toimivin keino on se, että siltä evää mahdollisuuden jatkaa hommia. Ja osaongelma piillee siinä, että Q jo tietää ruudun olevan liian nopeasti ohi... Mutta hermojen menetys ei asiaa auta, sitähän se hakee kun se rakastaa matsaamista.

Oi- kylmä hiki!

Ai kamala, sain lähes sydäninfarktin kun tajusin, että olin ymmärtänyt väärin Jarin ohjeet ja suorapalkkasin Sakun.. Huh-huh, vitsi kun noloa mokailla tolla lailla just vähän ennen toisten lähtöä SM-skaboihin. Ainoa puolustus oli, että tulin jälkijunassa tehtävänjakoon ( olin just vienyt Qn pois, kun meidän vuoro oli sitä ennen) ja ohjeet palkkauksesta ei olleet täysin yksiselitteiset. Onni kuitenkin, että Jari kyllä leppyi saman tien, eikä mitään suurta vahinkoa käynyt, vaikka koira saikin oikeasta etukulmasta suoran palkan. Mutta silti.. Onneksi ei enää nykyään kovin usein tuu möhlittyä... Qn treeni meni pääosin ihan niin kuin piti. Nyt kun oli kolme vieraampaa maalimiestä, niin aloitin etukulmasta,jolle tuomari kipitti mukaan ja otin koiran hallintaan, ei palkkaa. Q haukkui hyvin, aika tarkalleen 50 haukkua, sillä en päässyt piilolle mitään pikavauhtia ( mm kaatuneita puunrunkoja sai kiipustaa yli). Sain antaa Qlle toisen sivullekäskyn, ekasta se vaan jurmutti niskansa alemmas ja jatkoi haukkumista. Muuten ihan siisti suoritus. Vasemmassa etukulmassa Miia oli kotapiilossa, joka sekin oli hienosti vähän niin kuin puun sisällä. Tässä Q otti hiukan turhan viiston linjan ( crossiura), mutta suoristi hyvin loppupäässä, eli nenä oli hyvin auki. Täällä haukkuja 30, ja Miia sai palkata itse purutyynyllä. Pääsin jo lähelle, mutta Q piti hyvin tahtia yllä mun lähestymisestä huolimatta. Seuraava oikealla oli maakuoppa. Siellä Tiinalla myös lupa palkata n 20-30 haukun jälkeen. Tässä itse ihmettelin keskilinjalla miksi haukku kuulostaa siltä kuin se tulisi jostain tosi kaukaa. Rytmi kuitenkin hyvä. Ja syykin oudolle äänen vaimeudelle ilmeni, Q oli itsekin hypännyt sinne kuoppaan ( aika syvä ja iso kuoppa) ja ilmaisi siellä. Tiinallakin oli purutyyny. Sitten kaksi tyhjää, vasen ja oikea. Oikean puolen tyhjä ei ollut optimaali, kurvasi viistoon turhan aikaisin, mutta en halunnut tällä kertaa puuttua, teki kuitenkin eteenpäin :-) Näistä tyhjistä sai palkaksi jäniksen ( Miian) ja suorapalkan rakkaimmalla purutyynyllä. Mutta sitten kytkin Qn ja Miia jatkoi vielä karkuun syvemmälle tyynyn kanssa ja Q sai jäädä turhaumaan. Tuntui sopivasti vietti nousevan loppua kohden. Ensi kerralla pelkkiä suoria pistoja, ettei taas leviä kuin Jokisen eväät tuo suoraan meneminen.

Humua ja huiskuja

Tottiksessa tänään kisaavien vuorolla oltiin paneuduttu häiriöhörhellyksiin. Kenttä oli jaettu kahtia lepattavalla nauhalla ja paikkamakuutolppien vieressä oli myös " tuulitunneli", eli pari ylimääräistä vappuhuiskaa muistuttavaa paalua. Ilmoittautumiseen menimme hoffi-Repen parina. Itse asiassa loistojuttu. Siinä mulle tuli vähän yllätyksenä, että pojat kyräili alkuun toisiaan. Anu kertoi myöhemmin, että Repe oli kai käynyt jo siinä autolla rähjäämässä Kuukkikselle kalterien läpi, enkä tietty itse ollut tiennyt tästä mitään kun leikin edelliselle parille tuomaria.Jola tapauksessa pääsin pöllyttämään Qn möykkäämisaikeista ja sen jälkeen se ei piitannut Repestä tuon taivaallista. Hyvä! Otin Qlle paikkamakuun ensin.Anu oli apparina, eli Anu kävi palkkaamassa sitä Froliceilla jo ekan kerran mun ollessa matkalla piiloon. Ja myös silloin tällöin antamassa välipalkkaa. Q oli hyvällä mielentilalla siellä. Kurkin sieltä suojelupiilon silmänraoista ja suuren osan aikaa Q focusoi munhun, vaikkakin välillä toki vilkuili sutsusähvereitä siinä toisella puolella ja välillä piti tsiikailla Anua, että mahtaako se kohta taas ruokkia:-) Paikkakuu siis hyvin, vaikkakin avustettuna :-D Suoritusvuorolla otin vain seuruukaavion ja henkilöryhmän, josta palkkasin kesken kaiken. Täyskäännöksiä täytynee työstää skarpimmiksi, muutoin tuntui ihan hyvältä. Sitä aina välillä jään pohtimaan, että näyttää niin kivalta kun aika monet koirat " tanssahtelee" seuruussa ( enkä tarkoita siis pomppimista). Q vaikka seuraisi parhaimmalla moodillaan ei kyllä taida juuri tanssahdella:-) Mutta kaipa se on osin se koko, osin tempperamentti ja osin jopa dominanssi..?

Sopivassa suhteessa :-)

Eilinen oli hyvä hakutreeni, tuntui osuvan kohdilleen löytöjen määrä suhteessa tyhjiin. Q oli varmasti tosi väsynyt, olihan se mökkeillessä taas riekkunut urakalla. Suht lämmin kelikin oli vielä.En halunnut kuitenkaan kovin lyhyttä rataa, vaan sitä, että Q joutuu väsyneenäkin hiukan puskemaan. Toisaalta en kaipaillut mitään irtoamishaluttomuuttakaan, eli ihan piippuun en sitä tahtonut ajaa. Treeni meni siis näin : Löytö - löytö - tyhjä - löytö - tyhjä - tyhjä - löytö - löytö - tyhjä - löytö. Yhteensä 10 pistoa. Maastossa oli haasteita, tai oikeammin keskilinja oli hyvin haasteellinen. Se oli semmoinen viidakko, että koiran joutui lähettämään kyllä ihan risukon läpi. Ilmaisuista annoin ohjeeksi, että maalimiehet saa itse päättää, mitä tahansa parinkymmenen ja viidenkymmenen välillä. Qlla oli hyvä draivi ja asenne koko radan. Ekan piston vasempaan jouduim uusimaan :-( Q teki kyllä hienonnäköisen piston, mutta ilmeisesti kierrosluku oli liian kova, maakuopassa oleva ukko jäi. Nyt lisää maakuoppatreeniä! Ja pitäisi yrittää väsätä joku kannen tai "oven" tapainen, jotta saadaan lisää autenttisuutta. Kyllä Q maakuopistakin toki löytää, mutta jos sellainen osuu esim ihan alkuun, saattaa Q vetäistä ohi:-( Toisaalta ihan hyvä, että tässä kävi sille virhe, luultavasti saattoi jopa oppia, että olisi kannattanut olla heti alussa huolellisempi. Uusinnalla siis ok, ja koko loppurata sujuikin oikein kivasti. Loppupäässä näkyi Qssa, että vähän oli väsy tassuissa, mutta mitään motivaatio-ongelmia ei ollut, innokkaasti se silti lähti. Ja nyt suurempi osuus lähetyksistä oli siis mun viereltä pysähdyksistä, kun kerran löytöjä osui noin paljon. Kivaa oli;-)

Hikiset haut Huvilinnussa

Illalla oli jo pilvisempää ja ajoittain vihmoi vettäkin, mutta yllättävän hikiselta keli silti tuntui! Tänään alue uudella tavalla, koirat ei menneet vipuun :-) Qlle oli tänään pelkkiä löytöjä, eli kuusi piiloa ja ilmaisut 10 - 20 - 30 - 20 -10 ja 40. Nuo oli siis noin lukuja, mutta tuolla idealla. Treeni sujui hyvin ja Q selvästi syttyi siitäkin kun tänään joka kerran löytyi. Hyvät pistot, ainoastaan kolmosen lähetin itse vähän pöhkösti, mutta ei jäänyt ukko siltikään metsään.Taisin keksiä muuten toimivimman tavan juottaa Q, eli keslilinjalla otan jo mahdollisimman suoran rintamasuunnan seuraavaa lähetystä varten, sitten tarjoan vettä niin, että laitan vasemman käden Qn kaulan toiselta puolen ja truuttaan oikealla kädellä siihen vasempaan kämmeneen. Saan siten parhaiten kontrolloitua milloin juotto loppuu ja voin vaan nousta ja suoristaa itseni ja lähettää siitä. Ei tule turhaa sähläystä ja lisäksi psykologisesti saan sitä itse siinä samalla hiukan " dominoitua". Tuntui toimivalta :-D. Niin aatelkaapa , tuon kanssa saa miettiä ihan tämmöisiäkin ruohonjuurotason juttuja, eipä käy tylsäksi :-D !

Sensuuri iski

Aamulla treffit Karhunojalla Elina Tn kanssa. Teemana tänään häiriöjälki :-) Jälkien asettuessa esineruutu. Tiukka sensuuri tähän kohtaan :-D, mutta voinen sanoa että Hoh-hoijaa:-( Itse jälki meni puolestaan kohtuumukavasti. Janalla oli tänään lähtö oikeaan, ja Q otti takajäljen! Jep, se osaa näköjään nykyään kääntyä vasempaan niin kuin sitä on hinkattukin.. Joo..no kutsusta tuli takaisin ja nosti jäljen. Tuollahan on runsaasti niitä risteileviä ulkoilupolkuja, jotka ovat koiranulkoiluttajien suuressa suosiossa. Alkuosassa jälkeä tämä hiukan näkyi Qssa pienenä hapuiluna, mutta nopeasti skarppasi ja selvästi syttyi uusista haasteista. Jäljessä oli muutenkin kivasti vaihtelua, kunnon risukkoaakeakin ja peräti kaksi tienylitystä. Taisivat muuten olla Qlle ekat, mutta hyvin se ratkoi jutun. Elina antoi kehuja myös Qn suoriutumisesta terävästä kulmasta. Kepeistä kolmonen ja nelonen jäi metsään ja viimeisenkin yli valitettavasti paahtoi ( kakkahätä iski) joten jouduin pyytämään Qn takaisin nostamaan sen. Tämä oli selvästi monin tavoin vaikein jälki mitä olemme ajaneet, mutta kivasti Q jaksoi tsempata haasteiden yli. Uskon, että me molemmat opimme tästä jäljestä paljon! Ja sain muutenkin arvokkaita neuvoja Elinalta, joka myös on vissiin Tollon kanssa aikanaan paininut samankaltaisten ongelmien kanssa mitä mulla on Qn suhteen. Niin että sensuusiskandaaliruudusta huolimatta hyvällä fiiliksellä!

And the magic number is .... six!

Tänään hakumetsään, ja henkisesti tsemppasin etukäteen, että nyt ne tyhjät tehdään ilman mutinoita. Joten Cheri valjastettiin hyötykäyttöön kuumentamaan Qn sopivaan mielentilaan. Ja kyllä se aika hyvin tosiaan kuumui! Se ryökäle pääsi hänen radalleen! Ja löysi ukkojakin vielä! Välillä Q autoon keräämään asennetta, yksi koira väliin ja sitten Q pääsi radalle. Jälkikäteen jossittelua sen verta, että otin sen kumminkin hiukan turhan aikaisin autosta ulos. Mutta kyllä treeni sujui paljon paljon paremmin kuin viimeksi! Ei toki täydellisesti nytkään, mutta saatiin onnistuminen kuitenkin siinä mitä haettiin. Aloitus oikealta ja siellä löytö. Qlla myös hieno suora pisto, vaikka aavistelin, että maasto voisi imaista hitusen vinoon. Haukkuja yli 40, ja ainakin tässä turhauma tuotti sitä extradraivia, että haukku oli komia. Vasemman puolen kulmaan Q ei mennyt mun makuun tarpeeksi syvälle, joten sen uusin. Uusinnalla ok. Tämän jälkeen vielä viisi, yhteensä siis kuusi ( ja jos korjauksen laskee mukaan seitsemän), tyhjää ennen kuin Q sai löydön vasemmalle ja palkaksi purutyynyn. Puolet tyhjistä mä pysäytin sen vierelle ja vain yhdellä se hiukan yritti pullikoida. Sain jopa vastustetua kunniakkaasti mielihaluani ( ja yleistä tapaani/ virhettäni) työntää se peffasta matkaan:-) Lähti uudella komennolla ja teki kelvollisen piston. Loput yliheittoinaja nyt kyllä innokkaasti irtosi kummallekin puolelle. Vimpalla tyhjällä oikealla puolella se pysähtyi takarajalla ja kuikuili mua, siinä ehkä suurin kauneusvirhe tänään. Mutta siis ei haittaa, ihan hyvä fiilinki tämän treenin jälkeen. Oli muutenkin ihana uusi metsä ja oikein kiva rata. Ensi kerralla pelkkiä löytöjä.

Ja tänään se taas osasi :-)

Ou jee, kyllä on nastaa saada vaihteeksi olla tosi tyytyväinen koiraansa. Q oli oikein pätevä ja yhteistyöhaluinen taas tänään! Paattisilla Marjan kanssa. Alkuun esineruutu. Noin 50 x 40 , viisi esinettä. Q oli ruudussa Cherin jälkeen. Haetutin kolme ja palkkasin jokaisesta.Aloitin oikeasta reunasta kuten aina, nyt oli sillä sivulla lähiesine n 5 metrissä. Q paahtoi ohi, mutta ilahduttavasti joku reaktio (hiukan pitkillä piuhoilla vaan ) tavoitti Qn aivokeskuksen :-D, ja se koukkasi takaisin nostamaan sen. Kakkoslähetyksellä nosti keskiosasta n 30 m syvyydestä ja kolmannella nosti vasemman takakulman esineen. Niissä ei kauaa nokka tuhissut, kunpa ruudut oliski aina näin hyviä! Hyvä Q, hyvä asenne!---- ----- Jälki vanheni n puoltoista tuntia. Kuusi keppiä, pituutta n 800 metriä , yksi terävä kulmakin mukana. Jana n 25 metrissä ja lähtö vasempaan. Tänään Marja passitti mut kaksin Qn kanssa opiskelemaan koiranlukua :-). Totta, tekee ehdottoman terää, että ei aina henkisesti nojaa mukana kulkevaan jäljen talloneeseen, vaan on luotettava täysin siihen koiraan, ja talsia sen perässä aivan kuten kokeessakin. Jana ok, ehkä Q veti hiukan pitkäksi, mutta otti kuitenkin vakuuttavasti suunnan oikein! Loistavaa! Tää on mua ahdistanut, kun kaksi edellistä kertaa se valkkasi takajäljen. Ja niin se vaan Quurahainen-darling noukki kaikki kepit talteen ja oli vallan pätevä jäljestäjä. Ja minä olin unohtanut meidän pallon autoon:-((. Höh! Onni onnettomuudessa kuitenkin, että ehdin tajuta asianlaidan jo ennen kuin saavuttiin vikalle kepille, joten plan B oli valmiina. Musta ainakin tuntui, että Q oli ihan fiiliksissä siitäkin kun heittelin sille isohkoa puunkarahkaa ja sitä yhdessä kiskottiin:-) Ai-ai, kyllä nyt on hyvä mieli!

Keep Calm and Carry On!

Vanha slogan, joka taas pompsahti silmille äskettäin. Ja sehän sopii kuin nakutettu tämän hetkisiin tunnelmiin... Joo, syvä huokaus taas tähänkin kohtaan. Hakutreenit eivät sujuneet kovin toivotulla tavalla:-( Treenin teemana oli pitkähkö rata. Alkuun tyhjä, seuraavalla löytö ( paitsi että jouduin uusimaan piston kun otti ihan liian takaviiston linjan eikä löytänyt ukkoa, joka oli L-pistona vähän piilosta edempänä) ja siellä ilmaisua kunnes "tuomarin" kanssa ennätämme paikalle. Ideana oli mun itseni palkata Q siitä kun se on siirtynyt mun vierelle ja lähdetään kohti keskilinjaa. Paitsi kävi juuri kuten arvasinkin, se ei innostunut pallosta, kun se ei sen mielestä kuulunut kuvioon.. Seuraavaa pistoa vasempaan korjasin ainakin kahdesti, sillä Q pyrki polulle joka meni ihan viistoon. No tämä saatiin korjattua paremmaksi. Tyhjä oikealle meni aika hyvin. Pysäytin vierelle ja sivulta lähetys seuraavalle tyhjälle. Tämä ok. Tyhjä vas( ok) ja tyhjä oikeaan, jonka jälkeen maalimies vasemmalla. Sen jälkeen Q oli sitä mieltä että se olikin siinä. Itse sain noottia, että heti kun Q antaa jo ensimerkkejä ettei sitä ehkä huvita irrota, mä ryhdyn palveluntarjoajaksi :-) Tarjoilen vettä, ja viilennän päätä.. Quilty as charged , en voi kieltää :-D No sitten tarkoitus oli vaan vaatia Q tekemään kunnon pistoja, mutta kun siitä ei mitään tullut,sai se luvan katsoa miten ukko palkkoineen kirmasi metsään, eikä se päässyt, vaan se palautettiin autoon. Nyt tarvii huolella rakentaa treenit sopivasti, että kuri ja vaatimus kohtaavat riittävän motivaation. Kökkö fiilis kyllä tämän treenin jälkeen!! Ja vaikka oli hikinen keli, niin suurimmaksi osaksi ongelma johtui siitä, että kun Q ei saa vapaasti toteuttaa itseään ja juosta esim yliheittoina, vaan korjaan sen tekemisiä ja vaadin sen vierelle sitä ei vaan enää huvita:-( Mutta tuon otsikon moton ajatuksin, eipä tässä auta hermojaan menettää vaan treenata ongelmat kuntoon. Ensi kerralla voisi käyttää Cheriä hyväksi niin että Q saa katsella kun Cheri vetää rataa ja sa löytöjä. Sitten Q autoon ja myöhemmin päästää sen radalle. Ai niin jos lopuksi pitää aina kaivaa se positiivinen juttu, niin Qn ilmaisu ekalla oli 47 haukkua ja se sujui ok, kuten myös piilolla hallintaan tulo.

Helletottista

Menin kentälle jo puoli kuudeksi, sillä joka kerran yrittäessäni ängetä kisaavien tottikseen olen ollut vähän jälkijunassa. No tänään sitten rauhassa lenkitin ja uitin koiran, vaan eipä näkynyt ketään.Päättelin muiden sitten olevan jäekevinä jääneet kotiin viilentymään ja aloittelin itsekseni jotain epämääräistä :-D Tai no ei kai se epämääräistä ollut, mutta tykkään kyllä että on hyödyllisempää treenata jonkun valvovan silmän alla. Jossain kohtaa kuitenkin ratsuväkijoukot saapuivat ja saatiinkin pystyyn kunnon treenit. Otin viimeisessä parissa Riston ja Redin kanssa ja valkkasin paikkamakuun ensin. Olimme raahanneet ipopiilon ja myös paikkamakuun tolppa oli. Q nousi taas ylös melkein samantien haistelemaan kun olin erkaantunut joitain metrejä:-( Siellä oli kyllä joltain jäänyt iso hk-blön pala, mutta ei silti hyvä heilu jos tuolla lailla pystyyn pompitaan. Kävin palauttamassa sen maaten ja laitoin myös kissanruokapurkin noin metrin päähän Qn etutassuista. Nyt pysyi hyvin ja oli myös hiljaa. Palkkasim parilla lihapullalla mutta säästin kissanruokapurkin myöhempään, sillö päätin vielä uusia paikkamakuun ihan lopuksi. Tässä on kiinnostava ongelma, Q ei häiriintynyt tippaakaan Redin vauhdikkaasta kahden pallon leikeistä tai noudoista, eikä myöskään viereisen kentän lähellä olevista sutsutreeneisä hetsauksineen ja älämölöimeen. Ongelma on se hetki kun kävelen poispäin. Ilmeisesti pitää muistaa palkata välillä jo heti parin askeleen jälkeen? No paikkamakuu nro 2 sujui kaikin puolin moitteettomasti ja siinä palkkasinkin siten, että lähes samantien kun olin päässyt piiloon palasin ja annoin sen kissanruoan. Suoritusvuorolla seuruukaavio, joka hyvin, henkilöryhmä hyvin ja jäävät jotka myös hyvin( paitsi että luoksetulossa makuusta törmäsi) . Q oli hyvin vakuuttunut jostain syystä että kentän takaosassa on palkka ja seison jälkeen( jossa pyssäs ok ja pysyi suorassa ja missä liikkeessä kävin palkkaamassa sen edessä) se palkan jälkeen kumminkn pyrähti tsekkaamaan kentän reunaan. Viime viikon hakutreenien jälkeen kävin ottamassa sekä TPHn että omalla kentällä pelkät eteenmenot peräkkäin siten että purutyyynyt oli siellä niin ettei Q ollut nähnyt niiden vientiä. Olisko se nyt sen vuoksi ollut niin varma että tänäänkin on? Sitä paitsi oln jo ottanut sillä ekalla kiekalla eteenmenon jossa se löysi pallon niin kai se vaan nyt luotti.. Jaa , yllättävää että tasapainoa tässäkin tarvitaan. Haluan että koiea uskoo että siellä on aina kun lähetän eteen, mutta en halua sen uskovan että sieltä voi omatoimisesti ennakoimalla löytyä mitään :-D

Nöyryys antaa vielä odottaa itseään ...

Q on siis ollut jääkaudella. Vasta kuudentena päivänä se antoi hiukan periksi, ja yritti itse tehdä itseään tykö. On se sitkeä :-D Mutta siis joo; asenne saisi vielä korjaantua, mutta nyt se on päässyt jo jotain treenaamaan. Muuten kyllä edelleen vältän lääryttämästä sitä ja yritän olla mustavalkoisempi. Projektia riittää :-D ------ Tänään aamusta olimme Elinan ja Caran kanssa Paattisilla jäljestämässä. Jälkien painuessa esineruutu, kolme esinettä takarajalla ja yksi lähiesine. Pehmoleluja ei ollut:-D ! Takarajan keskiesineen paikallistaminen näköjään tuotti molemmille koirille vaikeuksia. Niinpä Qkin toi kaksi sieltä takakulmien läheltä ja kun paluureitillä oli nenä auki ja toi sen lähiesineen, niin lopetin siihen. Q teki töitä ihan hyvällä moodilla eikä yrittänyt omia esineitä. Silti ekan irrotuksessa oli "vääntöä".. Nyt välipalkkasin geelipallolla jokaisesta, ja lopuilla eaineillä Q myös luopui suosiollisemmin, tässäkin tarvitaan sitä tasapainoilua! Jälki: jana peffalleen! Säätämistä ja takajälji:-(. Tämä nyt seurantaan, ongelma tuli kisan jälkeen ja osin sen ihan itse aiheutin! No treenataan. Hyvä, että Elina oli peesissä, sain myös ekalla kepillä sohlailtua niin että Q oli jo lähdössä ihan vika suuntaan. Kyllä, paras olisi kun en itse niin vimmatusti säätäisi kaikenlaista. Loppujen lopuksi Q suoriutui jäljestä aika ok. Kolmoskeppi oli terävän kulman jälkeen ja se jäi pöpelikköön . Myös vimpan ohi meinas huidella sillä oja houkutteli. Siinäkin kyllä meni jäljen päältä mutta keppiä sen oli hankala saada ylös. Mutta siis olin kuitenkin tyytyväinen, se tsemppasi kivasti loppuun asti vaikka oli niin kuumissaan ! Tahtoo lisää, nyt kun lomakin alkoi, on oikeastikin vähän paremmin mahiksia sopia treenejä!

Jääkausi NYT!

Kurinpalautus alkaa nyt, jäähyn merkeissä. Herra Sikaa sai taas silmät päästään hävetä aamulla esineruutuharkoissa, että asialle lienee paras koittaa tehdä vaihteeksi jotain. Kaikki edut on pois, mitään perusoikeuksiakaan ei saa ilman asianmukaista asennetta. Näillä keinoin se on ennenkin hetkeksi nöyrtynyt, katsellaan. Ja ! Pehmoleluja _ei_ kokeiöla ruudussa piiittkäään aikaan.

Palautukset

Sunnuntai-iltana hakuharkoissa ajattelin ensin ottaa ns helpon palautustreenin. Muutin kuitenkin jostain syystä mieleni, ja päätin että Q saa luvan hinkata alkuun tyhjiä ja vasta loppupäässä rataa löytyy yksi molari.Lisäksi treenin päätteeksi vielä hetsi, eli Marjalle purutyyny ja sen kanssa metsään kirmaus. Q hallinnassa poispäin kuljetukseen, josta vapautus Marjan perään. Rata oli Huvilinnussa, ja maalimies ( Laura) oli valmiina vasemman puolen nelospiilolla, noin 200 metrissä. Eli tyhjiä tulisi kenties jopa 6 ennen löytöä, mutta tyhjien määrä riippuisi tietysti siitä miten Q etenee niillä. Ja oli kyllä tosi hyvä treeni. Qlla ei yhtään näkynyt mitenkään alla oleva kisa, vai olisko peräti siellä ollut palkkaamattomuus vaan nostanut sen motivaatiota. Lähti joka kerralla , jopa sillä yhdellä millä muistin pysäyttää sen ja ottaa vierelle ennen uutta lähetystä, hyvällä vauhdilla ja innolla. Pistot oli hyvin eteneviä molemmin puolin ja ukon se bongasi jo neljän tyhjän jälkeen. Sai hyvin ilmeisesti hajun. Oli liikuttavan iloinen kun piilossa olikin tAs tuttu, ja oli antanut Lauralle pari pusua ennen kuin aloitti haukun. Haukkuja 35, ei mitään häikkää. Hetsissä se oli aluksi hihnassa, mutta otin sen irti kun lähdin poiskuljetukseen ja se kulki kanssani hämmentävän suosiolla:-) Zip, ja vapautus sinne Marjan perään ja lähti aikas hippulat vinkuen. Olipa kiva fiilis treenin jälkeen!

Kosahti karille:-(

Pöh! Eipä huvittaisi mitään kirjoittaakaan, mutta jospa tämän lukeminen joskus myöhemmässä vaiheessa olisi inspiroivaa, sillä ainoa tie on kait ylöspäin:-D Tänään SRYn hakukokeessa. Kelin piti viiletä, mutta olikin kuitenkin tosi helteinen. Ei meille ihan paras mahdollinen keli, mutta minkäs teet... Voittajaluokassa oli peräti 11 koiraa, harvinaisen runsas osanotto ylimmässä luokassa, mutta mukavahan se vaan on ettei ihan muutama onneton osallistu. Arvoimme itsellemme vuoron kakkosryhmään, joten meillä päivä alkoi esineruudulla. Tuomarina ruudussa Impilä, jälleen :-) Q nosti nopeasti kaksi esinettä, mutta kolmatta ei löytänyt. Neljän minuutin kohdalla ilmeni myös haluttomuutta irrota ja mua rupes hirvittämään että kiva juttu -jos koira on näin flaatti jo esineillä, niin miten ikinä se jaksaa paahtaa tällä kelillä sen henkilöhaun :-O Esineistä pisteitä vain 19, vasen takakulma jäi koiralta tarkistamatta ja siellähän se vimppa olisi ollut. Miinusta lopun hyytymisestä ja koiven nostelusta, ihan ansaitut menetykset. Kolmosen koirista vain yksi nosti kaikki esineet, useimmat yhden tai ei lainkaan. Loppuviimein rupesi Qn suorituminen ruudusta jo tuntumaan arvokkaammalta.. Henkilöhaussa tuomarina Ilona Erhiö. Aika tiukka tapaus :-) Mutta hänkin piti linjansa, ja huomautti ja vähensi pojoja ihan niistä mistä pitikin. Aloitin oikealta ja Q teki hyvän piston ( tai ainakin oletan). Sillä puolen aina jyrkkä nousu, eikä nähnyt mitä koira tekee täydessä syvyydessä. Lähti kumminkin suoraan ja tuli ulos aluetta eteenpäin. Vasemmalle puolelle, joka oli avaraa, mun oli vaikea saada Q irtoamaan tarpeeksi syvälle. Löhes joka pistolla sillä puolen se pyrki etenemään etuviistoon. Jonkun piston yritin korjata, mutta Q oli raivostuttavan haluton alistumaan ohjaukseen:-( Tällä välin taas pisto oikealle. Siinä ihmettelin että mitä ihmettä siellä tapahtuu, kun kallionkielekkeellä Q oudosti steppaa paikoillaan. Mä olin ihan ymmyrkäisenä, että onko siinä niin jyrkkä pudotus tms ettei se muka uskalla tipauttaa itseään eteenpäin. No höh, koira olikin jäänyt pk-liiveistään jumiin yhteen puskaan ja joutunut raastamaan itsensä siitä irti!! Niin että ihan oikeasti kannattaa roudata mukanaan varaliivejä!! Mullakaan ei tietenkään ollut, mutta ratamestari pelasti meidät ja kaivoi taskustaan uudet tilalle:-) No pistolta tultua koira haaviin ja liivien vaihto. Ja kas, taas oli vaikeaa mun saada Q vierelleni kunnon lähetykseen. Mä sanon vierelle ja koira käy nostamassa koipea puskaan. Arvatkaapa mitä mielessä pyöri?!? Kun herra suvaitsi kotvasen kuluttua tulla kutakuinkin lähietäisyydelle, että sain sen "heitettyä" sinne vasuriin, alkoi homma vihdoin sujua. Eli yliheitoilla se risteili kauniisti, löysi kaikki ukot ( eka satasessa oikealla rinteellä kotapiilo, toka vasemmalla 200 metrissä kaatuneen puunrungon vieressä puoliksi kuopassa, ja kolmas rinteellä oikealla 300 metrissä). Vasuriinkin irtosi heti kunnolla kun sen sai vauhdissa yli. Nyt pitää treenata sivulletuloja ja lähetyksiä pysäytyksistä. Henkilöhausta pisteitä vain 149. Miinusta ja moitteita koiran tottelemattomuudesta.Yhteistyömme antaa ikävän vaikutelman kun koira ei halua tulla lähetyksiin vaan mieluummin käy kuseksimassa puskiin. Aamen. Olen kyllä niin samaa mieltä, mutta aika helposti tää ongelma putkahtaa kun joku konflikti meille tulee. Toisaalta kun Q joskus tekee halukasta yhteistyötä, tuntuu se sitäkin makoisammalta! Loppusanoina lisäksi : osaava koira, joka käy alueen läpi ja löytää maalimiehet. On motivoitunut hommaan, mutta saisi olla halukkaampi tekemään töitä ohjaajalle. Ja paremmalla hallinnalla koira suorituisi huomattavasti paremmin. Aamen tähänkin, ihan samaa mieltä:-D No helteisen ja hikisen maastourakan jälkeen takaisin kentälle, ja siellä lähes suoraa päätä tottikseen. Meille pariksi Tarja ja bokserinarttu Bertta. Meillä isompi numero joten paikkamakuu ensin. Tottis menikin sitten niin käteen kuin vaan mennä voi :-( Voi kökkö., sanon minä! Mä olisin vilpittömästi ollut niiiin onnellknen jo koularista, olisihan se ollut meidän eka voi-koulari. Ja vaikka en ole itsetyytyväinen enkä liiallisen itsevarma, olin kutakuinkin satavarma että Q saa edes sen 70 eikä näin kuumana päivänä häröile. No olin sitten väärässä! En tiedä mikä kaikki meni niin pieleen, että sen mielentila oli aivan väärä ja tottispisteiksi 63. Häpeällistä ja sangen noloa, mutta ehkä täältä pohjamudista jaksan vielä joskus nousta. Mutta skenaario oli tämä: Otan koiran autosta, kuljemme semihallinnassa kenttää kohden. Kävelemme lähes päältä edellisten koirakkojen parkkiksen reunaan jättämien purutyynyn ja patukan. Tää mua jaksaa ärsyttää!! Vois jättää ne motskarinsa oikeasti autonsa luo ettei esim mun koira kehitä niihin kauheaa viettiä. No pienen painin jälkeen Q ymmärsi, ettei ne olleet häntä varten eikä niitä saa ottaa. Pääsemme kentän puolelle. Laitan Qn makuulle, ja se tuntuu suht harmoniselta. Edellisen parin arvostelu loppuu, meitä kutsutaan. Niin eikö se iso rottisuros, jonka kanssa Q pääsi parkkiksella molemminpuoliseen yhteisymmärrykseen että yök-inhoamme toisiamme, tulee pois kentältä juuri sitä kautta meistä parin metrin päästä:-( Q nosti villat ja ne synkistelivät lyhyesti toisilleen, joten päätin ottaa Qlle vireennoston kontaktin varmistamiseksi, vaikka paikkamakuu olikin ensin. Tässä oli ehkä yksi syy, että Q oli jotenkin sekatilassa. Se oli mun tulkinnan mukaan osin aggrella, jos mä nyt mitään mistään käsitän.. Anyway, ilmoittautumiseen mennessä oli tosi täpäkässä kontaktissa. Paikkamakuuseen siirtyessä seurasi myös ihan tikkana. Kun jätin sen, oli kuulemma noussut istumaan lähes saman tien. Laukauksissa se oli noussut seisomaan. Seuruun jälkeen mulle huidottiin, että hae koira. Joo-o. No sitten oma osuus: seuruussa se laukauksista nosti kierroksia ja haukkui. Kas-uusi ongelma! Seuruusya virlä hyvä. Liikkeestä istu-erinomainen. Istui erittäin nopeasti, saisi pitää hiukan paremmin kontaktia ohjaajan palatessa. Liikkeestä maahan- siinäkin valmisteleva osuus kunnossa, maahan olisi voinut mennä vieläkin nopeammin, tuli suoraan mutta törmäsi kunnolla- tyydyttävä. Liikkeestä seiso- taas valmisteleva kunnossa, saisi pysähtyä napakammin ja tässäkin törmäsi kunnolla- tyydyttävä. Tasamaanoutoon mennessä nosti taas kieppejä vimmatusti ja raivohaukkui.Yritti myös klopsia mua muistaakseni reiteen. Erittäin hyvä. Mun heittoni oli turhan lyhyt, mutta Mika antoi koiran noutaa. Vauhti ok, ote hyvä ja luovutus korrekti. Hyppynouto taisi olla ainoa liike, missä oikeasti näkyi koiran väsymys. Hypätessä meinaan kolhi varpaansa kumpaankin suuntaan, tyydyttävä muistaakseni. A-estenouto muistaakseni ok. Eteenmenoa koira ei suorittanut, sillä irrottuaan vain n 7 metriä pysähtyi. Käskin sen sitten maahan, vaikka ehkä olis voinut yrittää toistaa eteen käskyn? Mutta siis koira ei ollut lapasessa, alkuun vire tuntui siltä mitä toivon, mutta koko ajan se tavallaan kiihdytti lisää. En todella kuvitellut, että ylivireeseen kaatuisi tottis. Tai siis eihän virettä voi olla liikaa, mutta hallinta hajosi:-( Tuomarin sanoista en paljon muuta muista., kun ketutti niin vietävästi, mutta jotain siitäkin oli, että koira on energinen mutta ohjaaja ei pysty tarpeeksi kontrolloimaan viettiä. Ostetaan hallintaa, oliko sitä myynnissä. No jos nyt mitään positiivista tästä kokeesta keksin, niin munavaa että koira jaksoi haastavista olosuhteista huolimatta. Mukavaa että vire hikisen kuuman päivän päätteeksi nousee niin korkealle, etten saa sitä ihan kunnialla pysymään näpeissä. Mukavaa, että vaikka se oli aivan sikamainen taas tänään ( niin sitä en vissiin muistanut vielä edes mainita, että kun hain sen siitä eteenmenosta se yritti vielä mua astuakin..) ei se kuitenkaan karannut kapulan kanssa tai keksinyt muuta vielä raivostuttavsmpaa. Mutta juu- valtavan paljon treeniä tarvitaam, musta saa helpolla kesäkaudella treeniseuraa vink vink.

SBPKYn Belgien jalostustarkki ja itsevarmuus/viettitesti

Tarkki järjestettiin Lohjalla, upeissa puitteissa. Oliskohan paikannimi ollut Koivulan kartano. Ja keli helli meitä ihmisiä, ei niinkään koiria( +30). Qlle osui käytännössä päällekkäin vuorot ulkomuototarkkiin ja viettitestiin, mutta testiin ehdittiin mennä ensin. Video ja arvostelu löytyy YouTubesta, ja myös internetversion videopalkista. Edelleenkään en tällä puhelimella osaa upottaa niitä tähän. Mitään kovin yllättävää testissä ei ilmennyt. Q oli riittävän rodunomainen. Ei mikään arkajalka, mutta puolustus olisi saanut olla rotumääritelmään nähden peräänantamattomampaa ja se saisi purra syvemmällä otteella. Pyrkii kuulemma syvään otteeseen, mutta pudottaa otettaan kuormituksessa. Viettitaso merkittiin kuitenkin suht korkealle, ja se on itselleni ja meidän yhteisessä harrastamisessa kuitenkin hyvä työkalu. Hyvin Q siis selviytyi ja veljet myös läpäisivät kunnialla:-) Se mikä veti mielen apeaksi oli se, että suurin osa mustista ei syttynyt saalisleikkiin käytännössä lainkaan :-O. Ihmettelen suuresti, miksei isompaa osaa mustien omistajista tämä seikka huolestuta enempää!? Ja mun yllätyksekseni Q läpäisi myös ulkomuoto-osion, olin ihan varma sen saavan hylätyn korkeuden takia.Ihana Jesper kyllä mittasi sen, sitten he vähän kokoustivat ja korkeudeksi merkittiin 68 cm :-D Arvostelulomakkeesta löytyy maininta, että alustan ( siis nurmikentän) epätasaisuuden vuoksi mittaustulosta ei voi pitää täysin luotettavana. Mutta selvästikään tuomari ei halunnut hylätä Quukkista. Ja yllätävän monta ruksia osui "moitteeton" sarakkeeseen. Loppuarvosana Hyväksytty varauksin. Hienoa. Kiva päivä, mahtavaa kun saatiin Anusta ja Cisusta reissuseuraa, ja kiva oli nähdä taas Talvisporukoita:-)

Fyssarilla

Hyvään ajankohtaan osui tämä jo aikapäiviä sitten varaamani fyssariaika. Arvelinkin Qn kehittäneen jotain jumitusta, se kun on lahjakkaasti vetänyt parikin kertaa lipat meidän eteisen laminaatilla. On toki muuallakin voinut koheltaa, mutta nuo nyt ainakin oon omilla silmilläni todistanut. Qlla ei ollut SI nivel lukossa, mutta aika jumissa ja kuona-aine"möyhössä". Lisäksi vakijumi kaularangassa, eli kireyttä 3-4välissä ja 5-6välissä. Hoidon lopussa kuitenkin löytyi taas joustoa selässä ja ranka suoristui. Tanja on virtuoosi, täytyykin melkein saman tien mennä varaamaan ajat syksylle valmiiksi. ----- Torstai-illalla oli hakutreenit, kirjataan nyt sekin ylös. Tutkalla. Aloitus oikealla vähän eteenpäin etukulmasta. Tämä hyvin, haukkuja 33, myös ok. Pistolla vasempaan etukulmaan otti hiukan liian viiston linjan :-( joten ukko jäi ja jouduin laittamaan uusiksi. Nyt Q oli varsin skarppina ja piti huolen suorasta linjasta maaston houkutuksista huolimatta. Lyhyt ilmaisu. Tyhjä oikealle. Silmukka väärinpäin, tietysti kun tuossa metsässä oltiin... Tyhjä vasempaan hyvä, tyhjä oikeaan ok, tyhjä vasempaan hyvä ja taas tyhjä oikeaan. Siinä oli ideana, että saa palkaksi jäniksen vastakkaiselle puolelle. Q kuitenkin havaitsi jänöjussin loikinnan hitusen ennenaikaisesti ja kurvasi keskenkaiken ( menemättä siis täyteen syvyyteen) sille ukolle. :-O. On tullut vissiin otettua tällaisia liikaa kun tuollalailla rupeaa ennakoimaan :-( No sai sitten luvan tehdä vielä kunnollisen tyhjän oikealle ja nyt irtosi jopa vähän ylisyvälle. Tällä kertaa jänishomma sujui hallitusti siten, että Q sai oikeaoppisesti vahvisteen vasta ylitettyään keskilinjan ja irrottuaan jo jonkun matkaa sai saalistaa jäniksen kiinni:-D Loppuun vielä nostatushetsi, jolle annoin luvan "karata". Tuntui kyllä innostavan Qta kovin. Ja hyvä juttu, muutoinhan koira olinkin varsin läkähtynyt kun lämpöä oli sen + 27.

Aamun pikaiset

Terhin kanssa treffit aamutuimaan ennen töihin menoa. Otin ilmoittautumisen ( hyvin) , seuruussa aloituksia, jäävät ilman luoksetuloja ja noudot, plus paikkamakuun. Seuruussa aloitus oli tosi hyvä, tikkana piti kontaktia ja oli varsin hyvän tuntuisessa vireessä. Liikkeestä istumisessa istui tosi nopeasti, tässä Q on kyllä petrannut. Liikkeestä maahan- siinä juoksuosuudessa painoi kyllä melko lahjakkaasti, mutta meni kuitenkin suoraan maahan ja Qksi jopa nopeasti :-) Liikkeestä seisossa oli valmistelevakin juoksuseuruu siistimpi ja pysähtyi myös ilman valumisia, hyvä Q! Tasamaanouto: no Terhiä vielä odotellessani viskoin sitä 2- kiloista kapulaa, ja vaikka millä tekniikalla yritin, en saanut sitä lentämään kuin max 10-11 askeleen ( ~8-9 m) päähän :-( Iso höh!! Mutta päätin siis kokeilla Qn kanssa millä ilmeellä se tulee noin lyhyeltä matkalta. Ja tää on kyllä niiiin ahterista, se tuli paluun ravilla. Kun perään otettiin sellainen, jossa Terhi jatkoheitti sen kapulan pidemmälle, tuli Q tietysti voimakkaalla laukalla. Joko mun pitää suurin piirtein bongata itselleni heittokoutsi tai keksittävä muu ratkaisu. Ärsyttää sikana olla tässä liikkeessä itse se heikoin lenkki ja aika tavalla pilata koiran suoritus:-( Sitä mietin, että joku piiskan paukuttelu vois toki nostaa Qn sen verran kierroksille, että laukkaisi vaikka olisi tosi lyhyt paluumatkakin? Mutta joo, paras olisi tietysti jos vaan opppisin heittämään! Hyppynouto: mennessä meni vähän varpaat hipoen, paluuhypyssä keräsi jalat paremmin alleen ja hyppy oli ilmava. Palkka luovutuksesta. A-estenouto hyvin myös, palkka vauhdissa. Ja paikkamakuu muuten ekaa kertaa Haunisissa niin, että olin piilossa. Ihan levollinen, eipä se siihen reagoinut. Mutta vähän hotsittaisi kokeilla myös niin että olisin piilossa suojelupiilon takana ( veikkaan että rotikoiden kokeessa on sellainen), sillä se voi olla Qn mielestä aika kiinnostava. Ettei vaan kävisi liian uteliaaksi.. Mutta hyvät treenit siis. Harmi kun niin harvoin tulee treenattua enää nykyisin, tottis kun on kuitenkin niiiin kivaa!

TKKn hakupäivä -Koskensaloa ja mielentilaa

Päivä oli aurinkoinen ja kiinnostava. Marko toki haustakin tietää paljon, vaikka hänen hakuharrastuksestaan onkin jo vuosia. Tänään kuitenkin oli teemana vietti ja viretason säätely hakutyöskentelyssä.Ja selvästi vähän meillä kaikilla oli tilaus juurikin tällaiseen,ajatella asioita vähän eri vinkkelistä kuin vaikkapa täydellisen laatikkopiston teettämisestä:-D Miian ja Napin treenistä poimin talteen vinkin siitä että kun koira otetaan piilolla hallintaan haukulta, se vapautetaankin hyvästä hallinnasta uuteen ilmaisuun. Jos se kerran sinne hinkuu, niin hallintaan alistumalla pääsee uudelleen ilmaisuun ja vasta sitten puruun. Vois Qllekin kokeilla toisinaan. Meidän omassa "esipuheessa" runoilin tietty laajasti, mutta luulen että sain kyllä ongelmakohdat kerrottua. Ja ainakin viimeistään demonstroitua:-D. Mutta mitäpä pointtia siinä olisikaan jos treeni sujuisi perfect ja palaute olisi " ihan hyvä, jatka vaan samaa rataa"... Ongelmiksi listasin siis ensinnäkin heikon ohjaaja-koirasuhteen ja huonon hallinnan, mikä heijastuu toki vähän kaikkeen. Haukkuilmaisuissa mainitsin pitkissä ilmaisuissa jossain kohtaa esiinpuskevan kimityksen. Ja lopuksi pyysin Markoa antamaan treenin päätteeksi vinkkejä,kun on selvillä paremmin koiran mielenlaadusta, että miten sen viettiä kannattaa nostattaa hakutyöskentelyssä loppua kohden, jotta motivaatio kantaa voittajaluokassakin. ----- No haukkuilmaisuun Markolla ei ollut paljon sanottavaa, hän ei nähnyt siinä oikeaa ongelmaa, ja uskoi kuulemma että olemme tehneet oikeita asioita oikealla tavalla. No kai voin "ostaa" ajatuksen, sillä rehellisyyden nimissä se ei tietenkään ole suuren suuri ongelma, eikä varsinkaan omista ongelmistammekaan se suurin:-D Mutta ihan asiaankin päästiin! Kun Q oli ottanut etukulmat ja ilmaisuissa ei suurempia ongelmia ollut, saatiin ohjeeksi tehdä pari tyhjää. Ekalle lähti hyvin, ei edennyt kyllä ideaalisti, hiukan turhan terävä. Epätyypillistä Qlle:-O Seuraava tyhjä oikealle ihan ok muistaakseni. Vuorossa tyhjä vasempaan ja samalla suunniteltiin/ soviteltiin että samalla lähtee oikealle puolelle maalimies palkkioksi tyhjästä. Q tais vähän reagoida tähän selän takana tapahtuvaan suihkinaan ja se edettyään n 10-15 metriä pysähtyi ja katsoi taakseen. Annoin uuden " haku" -käskyn, jolla jatkoi ja teki kelvollisen piston. Lähetin vauhdissa yli ja Q näytti lähtevän ok. Ei kuitenkaan löytänyt pistolla, maalimies oli sen verran edempänä. Päädyin etenemään keskilinjalle siihen kohtaan millä linjalla piilo oli. Sinne käppäillessämme Q yritti nostaa koipea puskaan. Tuntien koirani mä niin tiesin, että jos sille ärähdän se myös ärsyyntyy eikä halua ohjautua enää yhtä hyvin. Mutta toisaalta päätin ottaa treenissä härkää sarvista vaikka se provosoisi ongelmia. And of course Q delivered! Kun siis lähetin sitä se ei halunnut lähteä. Otin sen sivulle ja uusi yritys. Nyt pyssäsi sinne 10 metriin ja jäi tuijottamaan sieltä. Marko neuvoi, ettei pidä antaa uutta käskyä vaan antaa koiran itse ratkoa. Mutta jos se ratkaisee väärin eli kääntyy takaisin ,tulee mun torua ja pöläyttää se ja uusi lähetys. Nyt Q onneksi irtosi ja löysi ja sai hyvin vahvistuksen oikeasta toiminnasta! Mikä yllätys, ongelmiemme syy piilee hallinnan puutteessa:-D Kuinkakohan monta kertaa tän koiran kanssa voi kuulla saman lauseen :-D Suurin juju minkä kuitenkin evääksi saimme oli ideat miten Q nostetaan viettiin treenin lopussa. Mä oon tossakin aina inhimillistänyt koiraa ja halunnut sen saavan lopuksi seesteisen hyvän olon. Ei! Nyt jatkossa viimeisen maalimiehen jälkeen kytken koiran ja se näkee kun maalimies tai kaksi löhtee hetsaten metsään eikä Q pääse perään. Ja joskus taas sen voi päästää kesken poiskuljetuksen " karkuun" sinne äskeiselle hetsille. Kiva päivä, paljon asiaa ja joitain uusia kultajyviä! Onnistunut semma siis, vaikka itse treeni menikin aika ns käteen ..

Voittaja - paitsi ei sitten kuitenkaan:-)

Sunnuntain hakutreeneissä tallattiin voittajamittainen rata, ja varmaan ylikin.Mun oli määrä testata Qn kunto ja motivaatio. Keli oli ihan ääreist hiostava ja nihkeä, mittari näytti 24 ja oli ukkosen tuntu. Hiki vaan virtasi ja miljoona hyttystä oli herännyt jostain lätäköistään:-( Ukot oli oikealla puolella viidessäkympissä, vasemmalla 150 metrissä ja kolmonen oli valmiina kirmaamaan metsään mun pyynnöstä sopivalla hetkellä. Ekan lähetyksen teki vakivirheensä tuossa metsässä, osasin sitä odottaa ja olin päättänyt etten reagoi siihen. Lähti siis suoraan, mutta kääntyi taaksepäin. Jaksaa ärsyttää, mutta elämä on.. Q ei vaan pysty kykene. Saattaa johtua ilmavirroista tai taivaankappaleiden asennosta, mutta siihen voi luottaa pomminvarmasti että tuomla kyseisellä pläntillä Q tekee ekalla pistolla silmukan väärinpäin:-D No jatkettiin siis normaalisti, ja yliheitto vasempaan. Se oli kelpo pisto kaikin puolin.Yliheitto oikeaan. Siinä Q tuli vinossa linjassa ja mun olisi kannattanut varmaan suoristaa se. Lähti siis hiukan takaviistoon, mutta ainakin kääntyi oikein ja palkaksi sopivasti löytö. Sitten tyhjä vasemmalle, oikein hyvä. Yliheitto oikeaan ja jee! sielläkin kunnon pisto. Taas vauhdissa yli,lähti hienosti, mutta joutui hiukan hakemaan reittiään ( isoja kaatuneita puunrunkoja) ja lopulta löytö tuli vähän taaksepäin. Tyhjä oikeaan, hyvin. Tyhjä vasempaan kalliorinnettö ylös, edelleen hyvin. Vauhdilla tyhjä oikeaan ja koska tämäkin sujui loistavasti sai Q tähän kohtaan palkaksi pakenevan jäniksen vasempaan. Siellä haukkuja 27, mutta oli vähän puuskuttavainen jo( lue: täysin läkähtänyt) joten Q haukkui kahden sarjoissa:-) Asenne oli kuitenkin kohdallaan. Olin tosi tyytyväinen Qn jaksamiseenja risteilyyn (paitsi se eka). Tosin jälkikäteen huomasin ettei mun sittenkään tullut käytettyä koko rataa, vaan luultavimmin n 250 metriä. Mutta ei se mitään! --------- Maanantaina vuorossa oli jälki jo heti aamusta, ja nyt mentiin riistametsään! Jälki oli lyhyt, jotain 600 metrin luokkaa, mutta löytyi risukkoa, ojia ja hakkuuaukea. Janalla Qlla oli selkeästi vainu riistasta sillä ei reagoinut ekaan lähetykseen vaan koomasi pää ylhäällä. Toka käskyllä lähti onneksi hyvin. Löysi jäljen hyvin, lähti oikeaan suuntaan ( oikealle) mutta jostain syystä kääntyi takajäljelle. Annoin sen mennä jonkun matkaa kunnes kutsuin takas. Jäljestys oli melko ok, suht rauhallista ja selvitti kaikki kulmat hienosti. Yksi keppi jäi. Ja toinenkin melkein .. Hakkuuaukea sujui paljon paljon paremmin kuin joskus ennen. Hyvä jälki, parempi mieli!

Ja peffalleenhan se meni...

Pöh!! No niin siinä sitten kävi, että ne Paimion riistametsät kävi meille turmioksi:-) Tarina lyhykäisyydessään: Jana sujui hyvin, eikä olisi oikeasti voinut olla parempi, tästä täydet 40. Ja Q ne ansaitsikin. Muistin itse hetken makuuttaa sitä samalla kun tuomari näytti janaa ja antoi ohjeita.Qn kaulapannan olin lahjakkaasti unohtanut autoon, eli kun saavuimme ykköskepille ja olisin siirtänyt piuhan kaulalle, totesin no can do.. Eipä sillä luultavasti mitään merkitystä ollut.Ensi kerralla täytyy kumminkin yrittää muistaa tuokin. Q nosti kepeistä hyvin ykkösen ja kakkosen( tarkistin myöhemmin Miran jälkikaaviosta) . Kolmoskeppi oli suopursusuoralla. Q jotain siellä merkkasi ,muttei saanut kuitenkaan keppiä ylös. Ja hetken päästä oltiinkin vaikeuksissa. Q hukkasi jäljen ja pyöri hetken. Kohta kumminkin se lähti määrätietoisesti jatkamaan matkaa. Vähän mietin vaihtoiko riistalle kun läjiäkin näkyi.Toisaalta häntä oli tötteröllä, joka usein merkkaa riistaa. Toisaalta se olisi saattanut myös innostua jos olisi löytänyt hukan jälkeen jäljen uudestaan. No riistan perässä se sitten oli. Jossain kohtaa kaivoin puhelimen esiin ja Sports Tracker näyttää 1.8 km, juu ei olla oikealla jäljellä ei:-( No siinä aikamme suhattiin, yritin jopa palailla takasin päin, mutta hukassahan me oltiin. Kun matkaa oli taitettu jo urakalla, päädyin pyrkimään autolle päin. Ääreist kiitollisena nykyajan vempaimista siellä metsän siimeksessä olin, ikimaailmassa pelkästään mun suunnistustaidoilla en olisi autolle löytänyt! Oltiin jo melko lähellä autoa, jossain kohtaa Q sai jäljestä uudelleen kiinni ja suorastaan syöksyi viimeiselle kepille! Sinänsä siis jälleen iso onni, että sain sen palkattua ,ja se oli itsekin niin liikuttavan onnellinen löydöstään. Gepsin mukaan tarvoimme n 3.5 km ja saldona siis kolme yliaikaista keppiä:-D Kävipä mun kunnon päälle toi porhallus. Olin punainen kuin rapu.Läähätin ja puuskutin, lisäksi otsaani koristi koko otsan mittainen naarmu. Niin sitä pitää! Mira kertoi myöhemmin, että kun hän oli tallomassa sitä jälkeä, siellä tuli vastaan hirviemä ja vasa.En oikein voi olla Qlle edes tuohtunut, se vaan oli sille liian kova houkutus, etenkin kun jäljet oli ihan samanikäisetkin. No kökkö säkä, sellaista on koiraurheilu. Sen verran olin vielä reipas, että halusin tsekata Qn esineruutumotivaation. Se oli sopivasti myös suht "läkähtynyt" maratonjälkensä jäljiltä ja vieläpä kuitenkin eräänlainen konflikti oli alla. Mutta halusin päästä kunnolla kehumaan ja palkkaamaan sen, ja olin yllättävän luottavainen että Q hoitaa homman kotiin. Ja hoitihan se:-) Esineistä 29 pojoa.Qn pistot oli suorat ja järkevät sekä nokka auki. Tuomari sanoi että vauhti oli riittävän hyvä, vaikka koira kenties pystyisi vauhdikkaampaankin menoon. No se oli se läkähdys, ymmärrettävää. Rinnuksille hyppäämällä luovuttamisesta Jorma ei edelleenkään niin pidä :-) Mutta se yksi piste vähennettiin siitä kun huusin hyvä käskyn liian myöhään kakkosesineen löydyttyä. Itse en kunnolla puskien läpi nähnyt koiraa mutta kun sen hännänpää näytti siltä että olisi tuomassa jotain kailotin sen hyvän, lähinnä että Q tietäisi missä oon. No sen piti silti navigoida mun luokseni vähän mutkan kautta. Eli täysin turhaahan sille on hoilottaa mitään. Mutta pääasia, että Q teki töitä keskittyneesti ja hyvin. Nyt nokka kohti uusia kokeita ja uusia pettymyksiä:-)