Kuura 14 viikkoisena
maanantai 9. syyskuuta 2013
Vinmattua räpellystä :-)
Kyllä kauheasti kaikkea on yritetty ja touhuttu, blogi nyt vaan laahaa perässä. Jopa kokeessa käytiin kääntymässä, avoluokan jäljellä Salon Kiikalassa. Tästä kyllä jäin vähän potemaan huonoa omaatuntoa, en ollut täysin reilu koiraa kohtaan :-(. No ei ollut Qkaan ihan reilu, että jospa oltais sitte tasoissa.. Hmm.. No jos ruodin kisapäivän aikajärjestyksessä: Ensin se reilukerhomeininki mun osaltani. Qlla ei ole oikeastaan koskaan mitään häikkää vatsansa kanssa, muistaakseni kerran näinä viitenä vuotena olen joutunut viemään sen yöllä asioilleen.No eikös se nyt sitten kehittänyt jostain itsellen ripulin. Se oli oksentanut useamman läjän ja yöllä piti viedä se ulos ripaskalle peräti kolmasti. Aamulla sitten pähkäilin voiko sen kanssa mihinkään lähteä ja että kuinkakohan kipeä se on?? Mutta koska koe alkoi maastoilla, niin päättelin että pääseen se sitten ruikuloimaan metsään jos siltä tuntuu. Joo, oon kauhee, myönnän.. No vielä koepaikalle saapuessani sillä oli vatsa ihan ruikulla, mutta muuten tuntui omalta pirteän kahjolta itseltään. Tuomareina oli Jani Heinilä( esineruutu ja tottis) ja Virve Köppä ( janat). Ovat muuten kummatkin mun uusia suosikkeja, tykkäsin! Janalta Q sai täydet, tuomarin sanoin "ihannesuoritus. Koira etenee reippaasti ja määrätietoisesti suorassa linjassa. Tarkistaa takajäljen ja kääntyy itsenäisesti ja lähtee halukkaasti etenemään jäljellä. 40 pistettä". Ja kyllä se tosi hyvä jana olikin. Q jäljesti mun mielestä huolella, ja pääsi loppuun, mutta ikävä kyllä keppejä ei ollut kuin kolme:-(. Luulen että nimenomaan loppupään kepit, oli meinaan niin pitkä pätkä ennen kuin saatiin se ensimmäinen ylös. Mun Sportstrackerissa oli jotain häikkää, se ei ollut mitannut matkaa eikä piirtänyt kulkemaamme reittiä. Niin olinpa sitten aika huuli pyöreänä, että missäs päin se mun auto olikaan.. Hetken etsiskelyn jälkeen olin taas kartalla ja aikeissa lähteä ajamaan keppien luovutuspisteeseen. Mutta ei, mähän keksin vielä kuningasajatuksen ajaa koko jälki uudelleen ja etsiä edes yhtä keppiä lisää. Q oli aavistuksen hämmästynyt kun lähetin sen uudelleen, mutta sen kunniaksi on sanottava että hyvin se jaksoi vetää sen toistamiseen. Harmi vaan, ettei edelleenkään keppisaldomme lisääntynyt :-(. Enkä oikein ehtinyt Qta mitenkään palkitakaan kunnon palloleikillä kun rupesi aika loppumaan. Ensi kerrralla en kyllä lähde keppimetsästykseen paitsi jos vika keppi jostain syystä jää! Tottiksen olin jo päättänyt jättää väliin, mutta ajattelin että olis kiva ottaa esineet ja päästä sen päätteeksi palkkaamaan koira. No joo, siellähän oli sitten pehmonalle vai pupu, ja siihen rysähti! Q lähti vauhdilla oikeaa reunaa myöden ( ruutu oli muuten alamäkeen ) ja kääntyi takarajalla eteenpäin. Näen sen saavan hajun ja olevan ottamassa esinettä. Sitten se jää jököttämään härkäasentoon pää kumarassa pehmopupu suussa. Ja puntaroi tulisiko.. Siinä odottelin hetken ja kiristelin hampaitani, melkein itkuakin tuhersin :-D. Karjaisin jotain " No nii, nyt! " ja se lähtikin sieltä laukkaamaan mua kohti. Ja wiuuu, metriä ennen kaasutus karkuun. Sanoin tuomarille,ttä arvaatkin varmaan että juu mä keskeytän, mutta että nyt on myös ongelma etten tiedä kuinka nopesti mä saan sen siltä takas!! Jani oli ihan supermuru!! <3 Se rauhoitteli mua ja sanoi ettei kuule seuraava koira tule ruutuun ennnen kuin hän kutsuu, että ihan rauhassa vaan.. Veikkaanpa, että aika moni muu tuomari olisi saaattanut olla jäätävä :-) Yllättävän suosiolla Q sitten palauttikin pehmon heti kun olin itse rauhallinen. Vielä pahoittelin tietysti, että voi kuinka noloa, mutta meillä välillä tällaista ongelmaa pukkaa. Siinäkin Heinilä vielä oli kiva kun kertoi ettei tuo mitään ainutlaatuista ongelmaa ole,on näitä voittajaluokissakin välillä sattunut. Ja kuulemma Q lähtee hyvin, etsii ja löytää hyvin, nyt vaan pitää kylläännyttää se noilla pehmoilla.
Mutta tätä se on Qn kanssa, rimakauhua ja nuoralla tasapainoilua. Hyvin se monet jutut osaa, useimmiten ne haluaa tehdäkin, mutta aina mukaan mahtuu näitä kun herra koettelee mun hermorakennetta! Joka tapauksessa kiva kisapäivä muutoin, ei se niiiin niin hirveästi harmittanut.
Hiukan jäin ihmettelemään miksei tosiaan keppejä noussut kuin ne kolme. Ehkä se oli yhtälönä Qlle sitten uudempi että aamulla oli ollut kova sumu ja sitten nopeassa tahdissa keli lämpeni helteiseksi. Maasto oli myös suureksi osaksi kosteaa sammalikkoa siinä alussa, joten tähtynee yrittää löytää sellaista nyt treeneihin. .?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti