Paikkaamassa treenivajetta:-)

Lomat on lusittu :-) Ei vaiskaan, ihana loma oli! Mutta kauhea hinku treenaamaan. Varsinkin kun omat huomiset hakuharkat jää väliin Hämeenlinnan keikan vuoksi. Joten aivan kuin tilauksesta oli TKKn nimenhuutoporukalla sellaiseen aikaan treeni, että pääsin kuokkimaan! Rata oli hippasen reilu 250 metriä. Maalimies oikealla etulinjalla n 30 m syvyydessä umpparilaatikossa, kakkonen vasemmalla n 150 metrissä täydessä syvyydessä, myös umpparissa. Kolmonen oikeassa takakulmassa. Ilmaisuja ykkösellä ja kolmosella n 25, kakkosella kunnes otan hallintaan. Aloitis oli hyvä! Nenä oli auki jo matkalla, vauhdissa kieppasi piilolle ja aloitti ilmaisun. Haukkui hyvin, mutta kun olin vierellä, hiljeni. Eli hallintaanottoja taas voi harventaa. Plussapuoli toisaalta oli, että tuli lauhkeasti hallintaan seuraavallakin;-). Siellä tosin haukkui kunnes pyysin sivulle. Kolmosella ilmaisu oli melkeinpä paras. Paukutti hyvää sarjaa eikä yhtään ollut yrittänyt töniä pressua. Radan kulku muutoin : löytö, tyhjä (hieno), tyhjä (hiukan takaviisto), löytö Lnä. Tyhjä, mutta "rotkoon tipahtaminen" tökki tänään jostain syystä kaikilla, jouduin uusimaan. Pöh, kyllä se ennen on siitä ryskinyt, mikä lie aivopieru? Uusinnalla pisto hyvin. Tyhjä vasuriin hyvin. Seuraavalla tyhjällä oikealle pysähtyi kallionreunalle, mistä kuitenkin itsenäisesti jatkoi täyteen syvyyteen. Tyhjä vasemmalle jälleen hyvin, ja seuraavalla uskoin sen jo löytävän takakulmasta. Mutta ei mennyt kenties tarpeeksi syvälle, siitäkin tuli tyhjä . Korjasin,ja Q alkoi tietysti jumpittamaan. Tietysti niin! Mutta ei auttanut, sinne oli vaan mentävä uudelleen samalle puolelle. Q lähti ja löysikin onneksi, tämän erän voitin minä:-) Nyt seuraava treeni suoraa löytöä, mitä tänäänkin alunperin mun piti harkata, mutta en malttanutkaan. Hyvä treeni kumminkin, vaikka Q ottikin tapansa mukaan nokkiinsa kun korjasin sen tekemisiä, sai se kuitenkin oikeaan kohtaan vahvistuksen että kannattaa uskoa mun sanaa siitä minne lähetetään..