Rusinat pullasta

Viime viikkojen treeneissä on jotkut jutut onneksi nytkähtäneet taas eteenpäin. Toisaalta kaikenlaista epämääräistä sättäämistä mahtuu joukkoon. Mulla on itsellä paljon painiskeltavaa oman päänuppini kanssa, se ainakin on selvää! Toivottavasti seura järjestää jossain vaiheessa psyykkisen valmentautumisen koulutuksen. Mutta kaipa sitä voisi joskus ajatella panostavansa ihan yksäritunninkin itselleen :-) Viime vuonna olin hyvillä ja luottavaisilla fiiliksillä, ja se näkyi suoraan myös tuloksissa. Tämä kausi taas on mennyt noidankehässä, kun Q rallattaa yhdessä treenissä, rupean mä jo ennakoimaan ja manaamaan joka kerralle vaikeuksia. Q lukee mua kuin avointa kirjaa, ja toteaa että toi akkaparka on taas ihan kuutiksella-paras ottaa kaikki ilo irti. Ja se ei tosiaankaan ole epävarmuuttaan kuriton, vaan sen mielestä se oma kiva on sillä hetkellä palkitsevampaa :-) Nyt siis teemana saada mun pää kasattua, ja ennenkuin se on todellisuutta , nautin pelkät rusinat pullasta. Q pääsee kokeisiin välillä, toisena päivänä voimme ihan hyvin onnistua, toisena se on vaan sitte voi-voi, ei se niin vakavaa. Qlla on kuitenkin miellyttämishalua lukuunottamatta ihan passelisti kaikkea,oikein kelpo koira siis,joten täytyy kai niitä onnistumisiakin tulla :-D Ja jos sitten häpäisemme itsemme lahjakkaasti jonain kertana, ja jonkun tekisi mieli viisastella "että kauhia kun ei oo hallintaa" , niin siihen vois olla kiusaus sanoa "teepä kuule ite tuolle hallinta" :-D. Nyt meille tulee pikkuinen tauko hakutreeneistä, mutta tauon jälkeen taas ennen mahdollisia kokeita taidan ottaa pelkkää suoraa löytöä ja motivaation kohotusta. Nyt viime aikojen treeneissä on ollut hinkkausta ja olen pyrkinyt korjaamaan kaiken mikä ei ollut aika just. Esineruutua otettu maltillisesti, mutta pelkillä pehmoleluilla tai vinkuvilla tennispalloilla. Nyt uusi palkka on ollut aika hyvä, kaikki "ihanuudet" se on meinaan malttanut palauttaa! Ja eteenmenoja treenattu nyt reilu parikymmentä, kyllä se joka kerran on hienosti irronnut:-)