TKKn hakupäivä -Koskensaloa ja mielentilaa

Päivä oli aurinkoinen ja kiinnostava. Marko toki haustakin tietää paljon, vaikka hänen hakuharrastuksestaan onkin jo vuosia. Tänään kuitenkin oli teemana vietti ja viretason säätely hakutyöskentelyssä.Ja selvästi vähän meillä kaikilla oli tilaus juurikin tällaiseen,ajatella asioita vähän eri vinkkelistä kuin vaikkapa täydellisen laatikkopiston teettämisestä:-D Miian ja Napin treenistä poimin talteen vinkin siitä että kun koira otetaan piilolla hallintaan haukulta, se vapautetaankin hyvästä hallinnasta uuteen ilmaisuun. Jos se kerran sinne hinkuu, niin hallintaan alistumalla pääsee uudelleen ilmaisuun ja vasta sitten puruun. Vois Qllekin kokeilla toisinaan. Meidän omassa "esipuheessa" runoilin tietty laajasti, mutta luulen että sain kyllä ongelmakohdat kerrottua. Ja ainakin viimeistään demonstroitua:-D. Mutta mitäpä pointtia siinä olisikaan jos treeni sujuisi perfect ja palaute olisi " ihan hyvä, jatka vaan samaa rataa"... Ongelmiksi listasin siis ensinnäkin heikon ohjaaja-koirasuhteen ja huonon hallinnan, mikä heijastuu toki vähän kaikkeen. Haukkuilmaisuissa mainitsin pitkissä ilmaisuissa jossain kohtaa esiinpuskevan kimityksen. Ja lopuksi pyysin Markoa antamaan treenin päätteeksi vinkkejä,kun on selvillä paremmin koiran mielenlaadusta, että miten sen viettiä kannattaa nostattaa hakutyöskentelyssä loppua kohden, jotta motivaatio kantaa voittajaluokassakin. ----- No haukkuilmaisuun Markolla ei ollut paljon sanottavaa, hän ei nähnyt siinä oikeaa ongelmaa, ja uskoi kuulemma että olemme tehneet oikeita asioita oikealla tavalla. No kai voin "ostaa" ajatuksen, sillä rehellisyyden nimissä se ei tietenkään ole suuren suuri ongelma, eikä varsinkaan omista ongelmistammekaan se suurin:-D Mutta ihan asiaankin päästiin! Kun Q oli ottanut etukulmat ja ilmaisuissa ei suurempia ongelmia ollut, saatiin ohjeeksi tehdä pari tyhjää. Ekalle lähti hyvin, ei edennyt kyllä ideaalisti, hiukan turhan terävä. Epätyypillistä Qlle:-O Seuraava tyhjä oikealle ihan ok muistaakseni. Vuorossa tyhjä vasempaan ja samalla suunniteltiin/ soviteltiin että samalla lähtee oikealle puolelle maalimies palkkioksi tyhjästä. Q tais vähän reagoida tähän selän takana tapahtuvaan suihkinaan ja se edettyään n 10-15 metriä pysähtyi ja katsoi taakseen. Annoin uuden " haku" -käskyn, jolla jatkoi ja teki kelvollisen piston. Lähetin vauhdissa yli ja Q näytti lähtevän ok. Ei kuitenkaan löytänyt pistolla, maalimies oli sen verran edempänä. Päädyin etenemään keskilinjalle siihen kohtaan millä linjalla piilo oli. Sinne käppäillessämme Q yritti nostaa koipea puskaan. Tuntien koirani mä niin tiesin, että jos sille ärähdän se myös ärsyyntyy eikä halua ohjautua enää yhtä hyvin. Mutta toisaalta päätin ottaa treenissä härkää sarvista vaikka se provosoisi ongelmia. And of course Q delivered! Kun siis lähetin sitä se ei halunnut lähteä. Otin sen sivulle ja uusi yritys. Nyt pyssäsi sinne 10 metriin ja jäi tuijottamaan sieltä. Marko neuvoi, ettei pidä antaa uutta käskyä vaan antaa koiran itse ratkoa. Mutta jos se ratkaisee väärin eli kääntyy takaisin ,tulee mun torua ja pöläyttää se ja uusi lähetys. Nyt Q onneksi irtosi ja löysi ja sai hyvin vahvistuksen oikeasta toiminnasta! Mikä yllätys, ongelmiemme syy piilee hallinnan puutteessa:-D Kuinkakohan monta kertaa tän koiran kanssa voi kuulla saman lauseen :-D Suurin juju minkä kuitenkin evääksi saimme oli ideat miten Q nostetaan viettiin treenin lopussa. Mä oon tossakin aina inhimillistänyt koiraa ja halunnut sen saavan lopuksi seesteisen hyvän olon. Ei! Nyt jatkossa viimeisen maalimiehen jälkeen kytken koiran ja se näkee kun maalimies tai kaksi löhtee hetsaten metsään eikä Q pääse perään. Ja joskus taas sen voi päästää kesken poiskuljetuksen " karkuun" sinne äskeiselle hetsille. Kiva päivä, paljon asiaa ja joitain uusia kultajyviä! Onnistunut semma siis, vaikka itse treeni menikin aika ns käteen ..