Kevään eka jälki

Voi kun olis kiva kirjoittaa, että jälki sujui kaikinpuolin mallikkaasti..mutta ei se ihan niin mennyt:-(
Jana oli pitkä, mutta olin valmistautunut saattamaan Qta tarvittaessa.Mun olisi pitänyt olla itseni huomattavasti maltillisempi! Q ensin laittoi kuonon alas, heti perään lähti rynnimään ettnpäin mutta ihan vinoon.Siinä pysähdyin ja otin sen uudelleen sivulle, mutta olisin saanut rauhoitella sitä enemmän.
Alun kaahotuksessa menikin sitten eka kulma aika suurpiirteisesti ja eka keppi jäi sinne jonnekin.
Kaakoskepille tultaessa Q merkkasi kyllä, eli reagoi selvästi hajuun ja hetken paikallistikin, mutta olisi posottanut yli kun ei heti löytänyt.Tarkistin Marjalta että eikö vaan että jossain lähellä olis keppi, ja sitten himmasin Qta hetken ja kysyin "olisko keppi jossain?".Nopeasti sitten löysi ja toi.(No itse asiassa joka ainoalla kepilla lähti mua vastaan ja pudotti kepin vähän mua ennen, eli luovutusta pitää vahvistaa).
Kepeistä se nosti siis kakkosen,kolmosen ,nelosen ja kuutosen, mutta viitonen hukkui myös kun sen työskentely oli aika suurpiirteistä:-(
Kulmia oli kai neljä, yksi niistä oli hyvä, muut oli aika pyörimistä.
Ja tosiaan se ei pitänyt niin tärkeänä olla ihan jäljen päällä, vaan aika ilmavainuisesti etsi jälkeä sen hukatessaan.
No oli tietty kiva, että neljä keppiä nousi,ja nytpähän tietää missä mennään talven jäljiltä.
Treeniteemoina janat,kulmat ja keppien luovutus.
Intoa oli enmmän kuin taitoa, toivotaan että seuraava jälki sujuisi jo paremmin.
Ai niin , jäljellä oli pituutta ehkä sellainen 700 metriä.