Kuura 14 viikkoisena

Kuura 14 viikkoisena
Talvihallan Blizzard (e.Valkohampaan Talvihalla,i.Faro von der Simmeringer Haide)

torstai 16. kesäkuuta 2011

Alkuviikko

Maanantai-illalla myöhään omalle kentälle.
SPL-purutreenit vielä käynnissä siinä vieressä, muuten autiota..
Pikkupätkä seuraamista, oikein hyvin.Välipalkka.
Sitten ketjutettuna hyppynouto, A-este ja eteenmeno.
Jee! Ihan fiilareissa!
Nyt osasin jopa heittää! Q odotti kauniisti peruasennossa.Luvan saatuaan nopeat,voimakkaat noudot.Otin sen eteeni, eli en tällä kertaa palkannut vauhdista iskunoudon tapaan, vaan kauniista luovutuksesta.
Qlla ei ollut aiettakaan kiertää kumpaakaan estettä tullessa, nyt meni kaikin puolin niin kuin pitikin.
Noutojen jälkeen hallinnassa eteenmenoon.Olin käynyt jo aiemmin viemässä pallon ihan kentän reunaan Qn näkemättä.Pallo oli aseteltu siten, että Q joutui juoksemaan pitkälle, ennen kuin palloa saattoi nähdä.
Ja valmisteleva osuus hyvä(pientä keulimispyrkimystä, huomautuksella korjasi asentonsa ja loppumatka hyvin).Eteenmeno vauhdikas ja suora, ei maahanmenoa.
Tiistai-illalla Kupittaan paviljongin aukealla.
Olimme vetäneet siinä juuri bh-kurssia, ja mukana oli treenin lopussa, eli juuri meitä ennen, juoksuinen dobberi-tyttö.
Hienoa että Q silti kykeni tekemään kelpo seuraamista.Jipsu ja Killi myös treenailivat samanaikaisesti vieressä, ja muina häiriöinä oli lukuisat kävelylenkillä olevat ihmiset ja pyöräilijät, sekä parinkymmenen metrin päässä oleva pikkukoirien treeniryhmä.
Alussa sain hetken muistuttaa Kuuraa, että haloo,kontakti on pidettävä vaikka olisikin kaikkea hauskaa ympärillä.Mutta sitten pitkä pätkä sujui hyvin.Hiukan aimmin olisin kyllä saanut lopettaa, sillä ote meinasi loppua kohden taas herpaantua.Nämä häiriötreenit ovat meille kyllä kullanarvoisia,Kuuralla kun ei edelleenkään ole niin aktivoitunut se miellyttämishalu eli se belgimäinen asenne "jee, mitä saan tehdä kanssasi?"-tyyli.Meidän osanamme on sitten vaan rakentaa sitä virettä ja motivaatiota vietin kautta.Luulisin..
Loppuun paikkamakuu siinä pensasaidan kohdalla, jonka takana maauimalassa polskivat vesijumppaajat ahkerasti.
Kahteen minuuttiin mahtui monta monituista pillinvihellystä jumppareiden ohjaajalta, kukaan koirista ei onneksi niistä hämääntynyt.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti