Juoksuinen tyttö häiriönä

Meillä päin asustaa aivan järjetön määrä koiria, ja tuntuu , että kaiken aikaa joku tienoon nartuista "juoksee".
Aamulla yksi syyllinen tavattiin nokitusten, pikkuinen papillon tai perhoskoira? mikä lie, on kuulemma parhaimmilla päivillä.Ja Q oli suht lääpällään, vaikka kokoeroakin on jonkin verran:-)
Iltapäivällä kohdattiin uudelleen, ja kun he olivat ohittaneet meidät sen Aurorankadun parkkiksen kohdalla, päätin hyödyntää tilaisuuden.
Eli tottissessio käyntiin:
Jäävissä jouduin alussa huomauttamaan, sillä Q kaihosi tytön perään, mutta saimme sitten kaikki kolme jäävää onnistumaan hyvin.
Ja lopuksi seuraamispätkää aivan tyttöpissojen päältä, siihen seuraamiseen Q on sen verran motivoitunut, että se oli varsin salonkikelpoista.Palkaksi annoin toisen rukkasistani.(Sain sen onneksi ehjänä takaisin,hiukan riskaabelia kyllä..vaan mitä uhrauksia sitä ei koiransa vuoksi tekisi..).
Ja loppuun luoksetulo.Ohiajava auto himmasi vauhtiaan, arveli varmaan mun olevan jotenkin kajahtanut kun jätin koiran sillä tavalla makoilemaan jalkakäytävällä tien vierelle:-)
Q tuli hirveää vauhtia , niin kuin aina, mutta taas pieni törmäys.
Joten otimme sen vielä uudemman kerran,nyt hyvin.
Joten hormonihyrrämme suoriutui tänään ilahduttavan hyvin.Tosin heti kun hommat oli tehty, alkoi pissan nuoleminen ja leuan loksuminen.Hmmm..mitäköhän sitä tästä ajattelisi.Kaipa olen vaan tyytyväinen, että tottistelu on kuitenkin sen mielestä hauskempaa, ainakin jos on lemppariliikkeistä kyse.