Blääh

Tänään Haunisissa, kaikki meni pieleen. Kyllä mä olen surkea, Ja myös Q oli tosi surkeassa vireessä!
Pieni pätkä seuraamista; aivan surkeaa räpellystä! Q oli lehmä, jätätti ja valui, katse oli pörräävissä perhosissa, ja kenttäkin haisi kiinnostavalle.Masentavaa!
Liikkeestä istuminen: tosi hidas. Uusi yritys, sekin surkea.
Liikkestä maahan oli jo pakko avittaa namilla.
Luoksetuloa kun yritin ottaa, niin nousi kyynärät jo mun menomatkalla.Palasin komentamaan sen uudelleen maahan, ja kävin sitten yllätyspalkkaamassa namilla kun pysyi mun uudelleen loitontuessa.
Itse luoksetulo, no vauhti oli kohtuullinen laukka, asento ihan hitusen vino, sivulle siirtyminen huono.En palkannut, vaan otin sitten lähimatkalta uusiksi "tänne" asennon joka oli nyt hyvä , ja sivulle siirtyminen parempi, ei kuitenkaan täydellinen.
Ja vielä pitkältä matkalta luoksetulo, nyt palkka edestä.Q törmäsi, mutta tuli suoraan, ja mun on paljon helpompi olla tyytyväinen törmäyksestä kuin väljyydestä:-)
A-este: meni molempiin suuntiin kun heitin pallon, Heli oli kuitenkin valppaana jos ois yrittänyt kiertää, niin pallo olis hävinnyt. Nämä sekä loivalla että jyrkällä.
Hyppyä treenasin tokohypyllä.Nyt ilman että "saatoin " Kuuraa , eli kun Q oli ilmassa , heitti Heli sille pallon.Ne meni ok, pari toistoa, korkeutta n 80 cm.
Välillä Q oli autossa, ja sitten paikkamakuu.
Olin jopa helpottanut sitä niin paljon, että ei ollut edes toista koiraa "häiriönä", mutta niin vaan saatiin sekin möhlittyä big time, ja vielä pariin otteeseen!
Ekalla lähti hiippailemaan mun perään ihan saman tien.Ok, mulla ei ollut se hallinnassa ennen liikkeen aloitusta, vaan se oli vapaasti saanut temmeltää autolta sinne kentän takareunaan,ja niinpä se kostautui heti.Kuin tyhmä mä jaksan aina olla!?
Seuraava yritys, nyt se makasi n 2 minuuttia kunnolla, kunnes rupesi haukkumalla komentamaan.Kun se hetken päästä hiljeni, kehaisin äänellä "hyvä kun oot hiljaa" ja jatkoin sen makuuttamista.Suurin piirtein kun olin juuri suunnitellut mennä palkkaamaan sen, se nousi ylös.
Menin laittamaan sen uudelleen, tässä kohtaa vielä suht ystävällisessä hengessä.
Nyt se minuutin paikkeilla nousi, nyt sädekehäni lähti liitoon tuulispään lailla nousevan raivoni myötä, ja menin runttaamaan sen maahan.Ei ehkä kauhean fiksua??
Nyt aikaa meni kenties minuutti tai siinä main, kun Heli vienosti ehdotti joskos menisin jo palkkaamaan sen.. Ja varmaan hyvä niin, nyt se ainakin sai onnistumisen.
Kun olimme menossa pois siitä kohtaa, niin otin sen kanssa vielä muutaman nami"sukelluksen" maahanmenoja, ettei ihan inflaatio olis käynyt lopulliseti maahanmenolle.
Tänään olisi siis ollut ehdottoman fiksua jäädä kotiin harrastamaan pitsinnypläystä tai mitä tahansa muuta, tämä kyllä söi taas kaiken itseluottamuksen!