Kuura 14 viikkoisena

Kuura 14 viikkoisena
Talvihallan Blizzard (e.Valkohampaan Talvihalla,i.Faro von der Simmeringer Haide)

perjantai 2. joulukuuta 2011

Jälki pe 2.12

Marjan kanssa Hepojoella.
Jännää, miten Q tarjoilee vuoroin hyviä ellei jopa esimerkillisiä janoja, ja sitten toisinaan ne on ihan sieltä jostain..
Tänään jana oli noin 20 metrissä, ja lähtö oikeaan. Q oli heti alussa, jo metrin jälkeen ,tunkemassa nokan alas, ja kääntymässä vuoroin vasempaan , vuoroin oikeaan.Uudella lähetyksellä lähti eteenpäin ja suoraan, ja nappasi lahjakkaasti takajäljen. Mur. Marja "tuomarina" kutsui ´takaisin janalle´, ja vielä isompi mur minulle, olin ihan törppö siinä yhteydessä. Meni jotenkin senssit sekaisín ja suurin piirtein valjaista käänsin Qn oikeaan suuntaan. Tätä janakäytöstä kannattanee,öh, hieman vielä hioa.Eli jos malttais itse seistä siinä vähän ennen mistä koira taittoi (taka)jäljelle, ja vaan kutsua koira takaisin, jolloin se luultavasti lennosta itse kääntää suunnan oikeaksi. Jos oikein muistan, niin kyllä mäkin olen jonkun kerran onnistunut olemaan sössimättä takajäljen sattuessa, mutta miksi, oi miksi, mulla välillä kaikki aivotoiminta lakoaa. Se on system shutdown, eipä kai siinä mitään uutta näin ADHD potilaalla :-)
Q ei myöskään jäjestänyt ihan yhtä hyvällä asenteella kuin viimeksi.Vaan melkein kaikki kepit kyllä nousi, vain nelonen jäi metsään.
Kyllä siellä taas oli kelvollisiakin pätkiä, ja esimerkiksi kalliolla se oli nyt ihan skarppi, niin kuin rinteilläkin. Mutta välillä se nosti koipea puuta vasten, ja mun olisi pitänyt kieltää. Marja oli ihan oikeassa , arvellessaan että siinä Q samalla heittäytyy sille diipadaapataajuudelle, jolloin siitä tulee jäljenkin suhteen turhan ylimielinen. Edelleen liikaa metsässä mä varon konflikteja , vaikka muualla niihin jo paremmin puutunkin.
Q osasi sentään taas palata oikeaan mielentilaan jäljen jatkuessa, eli ei se kokonaisuutena ollut ollenkaan huono jälki. Ja mukavasti siellä oli taas vaihtelua. Edistystä oli jälleen havaittavissa juuri maastomuutoksissa, eli aakeelta laakeelta tiheikköön ja päinvastoin , sekä pieni hakkuurisukon tapainen , sujuivat nyt hienosti,ilman pysähtelyjä tai pään nostamista.
Kun vielä Quron ja Cherin jäljet menivät ihan nappiin, niin oli oikein onnistunut treenikerta <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti