Paattisilla Marjan kanssa.Jäljen pituus ehkä alokasluokkaa, tai hiukan alle.Jana n 30 metrissä.Lähtö oikeaan, jälki vanheni tunnin.
Q lähti janalla suoraan ja melko vauhdillla.Ajattelinkin jo, että onpa upea jana.No höh, Q painoi yli:-( Jotain muutakin säätämistä siinä vielä oli, en vaan oikein muista mitä, mutta janasta selviydyttyämme, Q jäljesti hyvällä motivaatiolla.
Eka keppi ylös,mutta siitä jälki jatkui rinnettä alas ja Q oli jotenkin hetkisen kuutamolla, Marja arveli että oli varmaan jäljestänyt siihen mennessä niin korkealla nenällä, että siltä ikään kuin hukkui jälki hetkeksi.Kohta pian Q kuitenkin älysi laittaa sen nokkansa alas ja löysi jäljen, ja sitten määrätietoisesti jatkoi.Keppiin numero viisi asti olin oikein tyytyväinen.
Siitä jatkaessamme Q oli vielä jäljellä, mutta loppuosan viimeisessä kaarteessa ei mennyt tarpeeksi pitkälle, vaan oikoi ja olisko ollut jollai riistan jäljellä? Sillä se tuntui syövän sieltä jotain? Papanoita? Marja hihkasi että nyt tuli hukka, ja vinkkasi mulle missä päin jälki meni,eli yritin suunnistaa sinne missä vielä olimme olleet jäljellä. Mutta Q bongasi ilmavainulla hajun kepistä ja ei antanut periksi mun lievälle kiskonnalle, vaan haki sen kepin.
No joo..Alku ja loppu siis olivat huonoja,, mutta keskiosa jo sinne suuntaan kun pitääkin.
Keppimotivaatio on musta hyvä, ja olen senkin hyväksynyt, että Q nyt selvästi jäljestää vähän korkeammalla nenällä , se kun on varsin ilmavainuinen koira, ja sitä on sen verran paljon vahvistettu.Paljolla treenillä asia ehkä korjaantuu jokin verran, ja kun jälkiä ruvetaan ajamaan vanhempina, saattaa sekin ehkä vähän auttaa?Kuusi keppiä taskussa kuitenkin tuntui oikein mukavalta:-)
Illalla vielä tottista hyvin lyhykäisesti.
Marjalla oli videokamera mukana, ja oli ihan valaisevaa saada katsoa niitä pätkiä.
Kuuraan olin aikas tyytyväinen, eli sen seuraaminen kyllä näytti siltä, miltä tuntuikin:Ihan kivan näköistä.Nykyään tosin mun mielestä kaikkien koirilla on superhyvät seuraamiset, siihen porukka panostaa, ja hyvä niin.Eli muihin verrattuna on vaikeaa "briljeerata", mutta kun taas itse vartaan tätä seuraamista Fionan seuraamiseen, niin osaan todella iloita!Mutta kääk! Mä en _todellakaan_ osaa kävellä ise suoraan, vaan jo heti lähdön jälkeen viipotan pahasti oikeaan! Ja seuraavalla yrityksellä vasempaan:-( SPLKlle voisi ehdottaa että kaikkien tottiskenttään pakolliset kalkkiviivat kulkuvammaisia ohjaajia varten:-)
Jääviä, niissäkin suht ok, pientä edistystä on kai oikeasti tapahtunut:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti