Sekalaista hommailua

Maanantaina illalla kävimme tokoilemassa hallilla.
Otin seuraamista, jossa sen kontakti tippui välillä kun kentän toisella reunalla oli tokon alkeiskurrsi menossa.. Pienellä nyppäisyllä se kyllä taas keskittyi tekemiseen.Liikkurin käskyttämisiin se ei kuitenkaan enää reagoinut,eli siinä oli tapahtunut edistystä.Mun täytyy nyt vaan muistaa laittaa sille se ketjukaulain, jotta nyppäisy on vähän napakampi..Jopa Elinakin (joka on mun mittapuuni mukaan aika "pehmo" ja lempeä, ei ollenkaan mikään pakotteiden puolestapuhuja) sanoi, että Kuuralle olisi varmaan aktivoivat pakotteet ihan jees..Ja totta se on, ei se niistä lakoonnu, skarppaa vaan enemmän.Nyt rupeaa kyllä olemaan ihan kohtuullista ruveta vaatimaan siltä seuraamista, kun se jo ihan oikeasti osaa.
Vaan mitä se EI osaa on se pahuksen istuminen! Se on selvästi fiksaantunut mun käsikippaukseeni, ja itse istu-käsky on sille ihan hepreaa.Täytyy ottaa niitä nyt intensiivikuuri, eli aluksi ihan pelkkiä istumisia ja sitten yhdistää niihin mun siirtymisiäni.
Luoksetuloja otin kaksi, istumasta ilman avustamista ja hetsausta, se oli tosi hyvä.Ehkä ihan inan verran kauempana musta kuin yleensä, mutta ihan siististi kuitenkin.Ja sitten vielä vauhtiluoksetulo lelulle mun taakse.
Kotimatkalla ajelin vielä Haunisten kentän kautta, kun halusin testata eteenmenoa nyt ensimmäistä kertaa niin, että Kuura ei näe mun vievän sinne mitään.Eteenmenon palkkana oli kuitenkin uusi keltainen jalkapallo, joka näkyi melko hyvin sieltä ainakin kun koira oli edennyt jonkin matkaa.Ja Jes!! Q muisti kyllä vallan mainiosti mistä oli kyse, eli lyhyen valmistelevan osuuden jälkeen ,se käskystä irtosi välittömästi ilman epäröintiä suoraan sinne kentän reunalle ja pallolle!
Mähän en ole viitsinyt eteenmenoa treenata pitkään aikaan ,kun meillä oli se ongelma , että se sitten iloitteli sen lelun kanssa itsekseen tovin jos toisenkin. Vaan eipä oo ollut sitä ongelmaa enää :-)
Tiistaina me mentiin Evan ja Vallen kanssa jäljestämään Nousiaisiin.
Sekä Evaa että mua taisi kumpaakin jännittää, että miten sujuu.. Evaa siksi, kun Valle on niin hullu siinä just ennen lähetystä että käy melkein käsille, ja mä taas siksi kun meidän edellinen jälki meni niin pipariksi, silloin niiden peurojen takia.
No alku ei ollut kovin hääppöinen.Olin tehnyt janan noin 15 metrin päähän, ja jälki lähti vasempaan.Kuu lähti kyllä oikeaan suuntaan, mutta se oli mun mielestä vähän diipadaapa mentaliteetillä.Ja niin se ajoikin jälkeä sivusta ja hukkasi sen.Palasin rauhallisesti vähän takaisinpäin, mutta sitten sillä lamppu syttyi, ja se jäljestikin loppumatkan hyvin.Kaikki kepit se merkkasi, eli pysähtyi niille ja tarkensi, ei tuonut niitä mun käteen,mutta varmisti että sain ne ylös.Mulle riitti kyllä tämäkin, sillä nyt en itse millään muotoa pysäyttänyt sitä tai auttanut, ja kepitkin oli ekaa kertaa Evan.Myös kulma sujui tosi hyvin.
Joten olin ihan hirmu tyytyväinen.Kuura syttyi siihen jälkeen ,ja teki taas töitä niin kuin aiemmin, ennen selkäjumia. Ja sekin oli hvä, että se jaksoi hyvin,vaikka olin jo aamulla fillaroinut sen kanssa , ja sitten ne Vallen kanssa vielä juoksivat 40 minuuttia.Siitä melkein suorin tein vein sen sinne jäljelle, vaikka se läähättikin vielä jonkin verran.Hyvä mieli jäi!
Ja ai niin, otin maananantaipäivällä myös metrisen esteen , ja se hyppäsi senkin taas täysin puhtaasti! Ihanaa kun jumi ei enää vaivaa, onneksi Piira on olemassa!