Eva talloi Qlle noin 600 metriä pitkän jäljen, jossa joitain kulmia(yksi terävä).
Jana oli aika määrätietoinen, eli jälki meni n 25 ,ellei jo 30 metrissä.Q lähti ensin vauhdilla, mutta hmm kehtaanko tunnustaakaan..oli mulla jälkiliina suoristamatta ja niinpä sain sen pingotettua niin että Q joutui pysähtymään siinä heti viiden metrin jälkeen.Ja se mulkaisi mua( ihan aiheesta,ja voisin ihan tosissani väittää, että mulkaisu ei ollut kovin hyväntahtoinen..jos koiralle suo "inhimillisiä tunteita").Liina kiireesti auki ja Q jo loipotti jäljelle täyttä häkää, ja ihan oikeaan suuntaan.Eli summa summarum,ois vissiin ollut melko täydellinen jana ilman mun hutilointia, hyvä kuitenkin että loppu hyvin kaikki hyvin, kyllä se Q janan taitaa jo osata aika hyvin.
Jälkimetsässä oli kerrankin myös maastohaasteita (rinnettä, ja kallioisia kohtia, hakkuuaukiota jne), mutta kurja juttu, että myös marjastaja oli tepastellut jäljillämme ( Valle löysi kaksi jäljeltään, ja Qn jäljeltä palasi just hiekkatielle yksi rouvashenkilö).
Joten Qlle tuli hukka siinä ekassa kulmassa ,joka ulottui ihan tien viereen(ennenkin ollut meille haasteellista), ja joka oli just se terävä kulma.Ok, palattiin taaksepäin kunnes Q taas bongasi jäljen.Kakkos ja kolmoskeppi jäi sitten metsään:-( , mutta ei voi mitään. Nelonen ja viitonen hyvin.Ennen kuutoskeppiä oli tosi haastavaa hakkuurisukkoa, ja siellä kulma.Muutaman kerran Q meni siitä yli, mutta lopuksi se silminnähden skarppasi, ja meni kulman aivan kuono maata "ryystäen", eli teki sille tosi hyvää huomata, että oikeasti täytyy keskittyä!
Kuutoskeppi oli myös vähän risukon keskellä(plus just siinä oli kai tepastellut se marjaleidi), niin siinä mun piti hiukan himmata narusta ,ettei mennyt yli.Kun se sitten paikallisti kepin, se tuntui aidosti itseensä tyytyväiseltä, ainakin herkut kelpasi ja narupalloleikki sytytti ihan kierroksille.
Myös kaksi esinettä se sai hakea, nyt kaistaleina, ja kummassakin esine täydessä syvyydessä.Eka kaistale oli Evan talloma ja vain Evan kädessä ollut vieras esine.Siellä se irtosi hienosti ja etsi nopeasti, pehmokilppari vaan oli taas turhan ihana, eli meinasi omia sen..Kehotuksesta, ja palkkataskua taputtaen se sitten suostui tulemaan vaihtamaan.
Kakkoskaistale,irtosi hyvin, mutta kakkahätä yllätti.Sieltä sitten takaisin mun luo, kun tietty sitä ajatus katkeaa pieneltä mieheltä..Uusi lähetys,nyt teki töitä rauhallisemmin, ja löysi, ja toikin ilman mutinoita(esine sellainen ihan littana muovitasku).
Kiva iltapäivä,kiitos Evalle ja Vallelle treeniseurasta ja muistamisesta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti