Ennen muita, päätimme Anun kanssa ottaa myös esineruudun.Meille tuli kuitenkin vähän turhan kiire, ja se meni vähän pommiin koko juttu.
Q toi oikean takakulman esineen nopeasti.Seuraavilla lähetyksillä ei mennyt sinne minne yritin ohjata, vaan sinnikkäästi edelleen sinne oikealle aivan kuten Jipsu meitä ennen myös jumitti vallan sinne.Tässä vaiheessa meidän taakse saapui ja parkkeerasi koko hakuryhmä, ja Qlla taisi mennä pasmat vähän sekaisin.
Joten ihan ehdottoman nounou-tyyliin luovutin, jotta muiden ei tarttisi jäädä meitä odottelemaan , ja lähdin keräämään kreppejä pois.Siinä yhteydessä Q tosin onneksi sitten nosti ne loput kaksi esinettä ja palkkasinkin.Vaan ei ihan taiteen sääntöjen mukaan mennyt toi lopetus:-(
Vähän kökkö homma, mutta näin se nyt vaan tällä kertaa meni.
Hakusuunnitelma oli tällä kertaa:
Radalle (n 100 metriä) jonnekin kolme ukkoa, eli mulle "sokko"treeni.Ja jos Qlta jäisi matkan varrelle joku löytämättä, niin sitten jäisi.
Mä taas yritin opetella hahmottamaan onko mun silmääni Qn työskentely tehokasta, eli osaanko luottaa että tyhjä on oikeasti tyhjä jne.
Alku oli kyllä aika hanurista. Q kävi hieman (!) kierroksilla.Ilmeisesti myttyyn menneen esineruudun vuoksi, ja myös takapaksistaan sai katsella kun Colalle otettiin parkkiksella rulla treeniä juuri ennen meidän vuoroa.Niin ja vielä ennen rataa oli pitkähkö odotusaika.No oikein hyvä, näitä tarvii harjoitella, eli sitä miten ,jos mitenkään, Qn saa hillitympään mielentilaan.
Niin että ilmoittautumisesta ei meinannut tulla kerrassaan mitään, ainakin aika piukasti sain sille huomauttaa, että nyt kundi sun pitää kulkea mun vierellä.
Ekan piston jopuduin uusimaan, sillä aloittaessa oikeasta etukumasta Q lähti tekemään alueen ulkopuolelle taaksepäin pistoa.( voimakas tuuli linjan suuntaisesti alueen perältä, eli onkos se sitten etutuuli??).
Joten se uusiksi, ja nyt lähti paremmin.Ryteikköön ei nähnyt kunnolla, mutta otaksuin sen tehneen ok piston , tuli ainakin ulos aluetta eteenpäin.
Vasen etukulma oli limittäin.Qn tullessa ulos ekalta tyhjältä, se oli jo kimpoamassa omin luvin jatkamaan, ja teki jonkun kiihdytyksen keskinjan suuntaisesti.Hienosti menee ajattelin..
Yllättävää kyllä, sen jälkeen sekä Q että minä ,kokosimme itsemme ja loppuun olen oikein tyytyväinen.
Eli vasemman etukulman lähetyksellä lähti suoraan, minä etenin (tietysti muutenkin,mutta jostain syystä olin myös keksinyt ettei kummassakaan etukulmassa varmaan ole ukkoa).Sieltä kuitenkin kohta kuului hieno ilmaisu.
Seuraava lähetys oikealle.Lähti suoraan ja syvälle ja kaarsi aluetta eteenpäin ja kohta kaikui sielläkin haukku oikeasta takakulmasta.Tuuli kävi kyllä siellä rinteellä olevalta piilolta niin otollisesti, että en harmittele ,vaikka sinne jäikin keskipiilolla oleva ukko.Oletin että Q olis vaan tehnyt hyvän L-piston ,eikä mun mieleen juolahtanutkaan että välissäkin oli..
Vasemmalle Q teki hienon tyhjän.Ja siitä palkkasin.Oikealle vielä yksi pisto takaosaan, vaikka olin sitä mieltä ettei siellä oo ja Q oli myös oikeastaan käynyt siellä.Q lähti sinne vähän vaisummin, mutta ok pisto siitäkin tuli (tosin ei leveydeltään ihan optimi).
Vielä kerran vasempaan tyhjä, joka oli tosi hieno! Siitä Q sai "palkaksi" pakenevan ukon yliheittona toislle puolelle, minkä Anu fiksuna kysyi järjestääkö meille jos muuten tulisi lopetus tyhjään.
Joten kokonaisuutena Q oli oikein mukiinmenevä. Suurimmaksi osaksi hienot pistot ( ja suorat! )vaikka radalla oli maastomuutoksia siellä ennen takarajaa. Jaksoi tyhjistä huolimatta ja vaikka kävi niin kuumana aloituksessa, niin oli kaikilla ukoilla, sillä ekallakin, oikein korrektisti.
Se ukko mikä jäi, taisi olla kaiken kaikkiaan aika hankala, vähän kaikilla koirilla oli siinä vaikeuksia.Joten ensi kerralla , jo huomenna, kun mennään samaan paikkaan niin täytyy ottaa se uusintana.
Kuura 14 viikkoisena
Talvihallan Blizzard (e.Valkohampaan Talvihalla,i.Faro von der Simmeringer Haide)
maanantai 29. elokuuta 2011
lauantai 27. elokuuta 2011
Porukkatreeniä
Esineruutu ensin: Haunisissa, mutta pitkän siirtymän päässä( on ollut kisoissa aika usein, eli altaan sivulta yhdystietä tunnelille päin).
Q oli ruudussa eka, siellä kyllä oli ollut tallomassa Julle ja Tempo.Meille vieraat esineet.
Noin puoli minuuttia ja eka esine läheltä oikeaa takarajaa (kumpareen tai rinteen tai vastaavan alla).
Ajassa 2 minuuttia oli toinen esine perillä , eli lähiesine keskellä muutama metri lähetyslinjasta jonkun tatin alta.Siihen lopetin, kun en halunnut luoda koiraan mitään painetta, ja Q oli jo etsiskellyt , kuitenkaan nostamatta, siellä vasemman takanurkan kieppeillä.
Olis varmaan kuitenkin kannattanut, kyllä se varmaan ois jaksanut..?Mutta joka tapauksessa,mua jännitti (mistäköhän syystä, ihan tyhmää taas) ja joku mun lähetyksistäni oli ihan roiskaisu.Kun lähetys oli määrätietoinen , niin esinekin nousi.
Ja sitten tottikseen.
:-( eikä nyt huvita setviä..
Poistun takavasemmalle häpeämään, ja kenties sinne kantsis jäädäkin
Q oli ruudussa eka, siellä kyllä oli ollut tallomassa Julle ja Tempo.Meille vieraat esineet.
Noin puoli minuuttia ja eka esine läheltä oikeaa takarajaa (kumpareen tai rinteen tai vastaavan alla).
Ajassa 2 minuuttia oli toinen esine perillä , eli lähiesine keskellä muutama metri lähetyslinjasta jonkun tatin alta.Siihen lopetin, kun en halunnut luoda koiraan mitään painetta, ja Q oli jo etsiskellyt , kuitenkaan nostamatta, siellä vasemman takanurkan kieppeillä.
Olis varmaan kuitenkin kannattanut, kyllä se varmaan ois jaksanut..?Mutta joka tapauksessa,mua jännitti (mistäköhän syystä, ihan tyhmää taas) ja joku mun lähetyksistäni oli ihan roiskaisu.Kun lähetys oli määrätietoinen , niin esinekin nousi.
Ja sitten tottikseen.
:-( eikä nyt huvita setviä..
Poistun takavasemmalle häpeämään, ja kenties sinne kantsis jäädäkin
torstai 25. elokuuta 2011
Osteopaatilla
Q pääsi Piiran käsittelyyn tiistaina.
Mahtavaa, kerrankin lantio ei ollut vinossa, eikä mitään nikamalukkoja löytynyt.
Etuosassa, eli etujaloissa ja kaulan sekä niskan alueella olikin sitten kireyttä senkin edestä.
Leena kysyi onko Qlla mahdollisesti tapana rajusti ryskiä päin..ai olisko?!
Nyt sitten koitan muistaa hakea sille magnesiumia ja hieroa itse sen jalkoja,plus "namivenyttelyt" kehiin taas.
Mahtavaa, kerrankin lantio ei ollut vinossa, eikä mitään nikamalukkoja löytynyt.
Etuosassa, eli etujaloissa ja kaulan sekä niskan alueella olikin sitten kireyttä senkin edestä.
Leena kysyi onko Qlla mahdollisesti tapana rajusti ryskiä päin..ai olisko?!
Nyt sitten koitan muistaa hakea sille magnesiumia ja hieroa itse sen jalkoja,plus "namivenyttelyt" kehiin taas.
tiistai 23. elokuuta 2011
Ma:jälki ja tottista
Paattisilla Marjan kanssa.Jäljen pituus ehkä alokasluokkaa, tai hiukan alle.Jana n 30 metrissä.Lähtö oikeaan, jälki vanheni tunnin.
Q lähti janalla suoraan ja melko vauhdillla.Ajattelinkin jo, että onpa upea jana.No höh, Q painoi yli:-( Jotain muutakin säätämistä siinä vielä oli, en vaan oikein muista mitä, mutta janasta selviydyttyämme, Q jäljesti hyvällä motivaatiolla.
Eka keppi ylös,mutta siitä jälki jatkui rinnettä alas ja Q oli jotenkin hetkisen kuutamolla, Marja arveli että oli varmaan jäljestänyt siihen mennessä niin korkealla nenällä, että siltä ikään kuin hukkui jälki hetkeksi.Kohta pian Q kuitenkin älysi laittaa sen nokkansa alas ja löysi jäljen, ja sitten määrätietoisesti jatkoi.Keppiin numero viisi asti olin oikein tyytyväinen.
Siitä jatkaessamme Q oli vielä jäljellä, mutta loppuosan viimeisessä kaarteessa ei mennyt tarpeeksi pitkälle, vaan oikoi ja olisko ollut jollai riistan jäljellä? Sillä se tuntui syövän sieltä jotain? Papanoita? Marja hihkasi että nyt tuli hukka, ja vinkkasi mulle missä päin jälki meni,eli yritin suunnistaa sinne missä vielä olimme olleet jäljellä. Mutta Q bongasi ilmavainulla hajun kepistä ja ei antanut periksi mun lievälle kiskonnalle, vaan haki sen kepin.
No joo..Alku ja loppu siis olivat huonoja,, mutta keskiosa jo sinne suuntaan kun pitääkin.
Keppimotivaatio on musta hyvä, ja olen senkin hyväksynyt, että Q nyt selvästi jäljestää vähän korkeammalla nenällä , se kun on varsin ilmavainuinen koira, ja sitä on sen verran paljon vahvistettu.Paljolla treenillä asia ehkä korjaantuu jokin verran, ja kun jälkiä ruvetaan ajamaan vanhempina, saattaa sekin ehkä vähän auttaa?Kuusi keppiä taskussa kuitenkin tuntui oikein mukavalta:-)
Illalla vielä tottista hyvin lyhykäisesti.
Marjalla oli videokamera mukana, ja oli ihan valaisevaa saada katsoa niitä pätkiä.
Kuuraan olin aikas tyytyväinen, eli sen seuraaminen kyllä näytti siltä, miltä tuntuikin:Ihan kivan näköistä.Nykyään tosin mun mielestä kaikkien koirilla on superhyvät seuraamiset, siihen porukka panostaa, ja hyvä niin.Eli muihin verrattuna on vaikeaa "briljeerata", mutta kun taas itse vartaan tätä seuraamista Fionan seuraamiseen, niin osaan todella iloita!Mutta kääk! Mä en _todellakaan_ osaa kävellä ise suoraan, vaan jo heti lähdön jälkeen viipotan pahasti oikeaan! Ja seuraavalla yrityksellä vasempaan:-( SPLKlle voisi ehdottaa että kaikkien tottiskenttään pakolliset kalkkiviivat kulkuvammaisia ohjaajia varten:-)
Jääviä, niissäkin suht ok, pientä edistystä on kai oikeasti tapahtunut:
Q lähti janalla suoraan ja melko vauhdillla.Ajattelinkin jo, että onpa upea jana.No höh, Q painoi yli:-( Jotain muutakin säätämistä siinä vielä oli, en vaan oikein muista mitä, mutta janasta selviydyttyämme, Q jäljesti hyvällä motivaatiolla.
Eka keppi ylös,mutta siitä jälki jatkui rinnettä alas ja Q oli jotenkin hetkisen kuutamolla, Marja arveli että oli varmaan jäljestänyt siihen mennessä niin korkealla nenällä, että siltä ikään kuin hukkui jälki hetkeksi.Kohta pian Q kuitenkin älysi laittaa sen nokkansa alas ja löysi jäljen, ja sitten määrätietoisesti jatkoi.Keppiin numero viisi asti olin oikein tyytyväinen.
Siitä jatkaessamme Q oli vielä jäljellä, mutta loppuosan viimeisessä kaarteessa ei mennyt tarpeeksi pitkälle, vaan oikoi ja olisko ollut jollai riistan jäljellä? Sillä se tuntui syövän sieltä jotain? Papanoita? Marja hihkasi että nyt tuli hukka, ja vinkkasi mulle missä päin jälki meni,eli yritin suunnistaa sinne missä vielä olimme olleet jäljellä. Mutta Q bongasi ilmavainulla hajun kepistä ja ei antanut periksi mun lievälle kiskonnalle, vaan haki sen kepin.
No joo..Alku ja loppu siis olivat huonoja,, mutta keskiosa jo sinne suuntaan kun pitääkin.
Keppimotivaatio on musta hyvä, ja olen senkin hyväksynyt, että Q nyt selvästi jäljestää vähän korkeammalla nenällä , se kun on varsin ilmavainuinen koira, ja sitä on sen verran paljon vahvistettu.Paljolla treenillä asia ehkä korjaantuu jokin verran, ja kun jälkiä ruvetaan ajamaan vanhempina, saattaa sekin ehkä vähän auttaa?Kuusi keppiä taskussa kuitenkin tuntui oikein mukavalta:-)
Illalla vielä tottista hyvin lyhykäisesti.
Marjalla oli videokamera mukana, ja oli ihan valaisevaa saada katsoa niitä pätkiä.
Kuuraan olin aikas tyytyväinen, eli sen seuraaminen kyllä näytti siltä, miltä tuntuikin:Ihan kivan näköistä.Nykyään tosin mun mielestä kaikkien koirilla on superhyvät seuraamiset, siihen porukka panostaa, ja hyvä niin.Eli muihin verrattuna on vaikeaa "briljeerata", mutta kun taas itse vartaan tätä seuraamista Fionan seuraamiseen, niin osaan todella iloita!Mutta kääk! Mä en _todellakaan_ osaa kävellä ise suoraan, vaan jo heti lähdön jälkeen viipotan pahasti oikeaan! Ja seuraavalla yrityksellä vasempaan:-( SPLKlle voisi ehdottaa että kaikkien tottiskenttään pakolliset kalkkiviivat kulkuvammaisia ohjaajia varten:-)
Jääviä, niissäkin suht ok, pientä edistystä on kai oikeasti tapahtunut:
maanantai 22. elokuuta 2011
Synkeistä synkeimpiä mietteitä...mutta tuli jo parempi mieli:-)
Korrien tottissemmasta innostuneena , illalla palasin Haunisiin, ja ajattelin ottaa sitä "ohjelmatreeniä".
Omalla kentällä oli rotikoiden purut, mutta kerrankin SPLn kenttä oli ihan tyhjä.Ja mikä parasta, niillä oli myös noutokapulateline paikoillaan, ja sitä mun onkin pitänyt pitkään päästä tsekkaamaan, aikooko Q kenties varastaa sen kapulan, vai pysyykö se kurissa siinä siirtymässä.
No kun vein sitä meidän kapulaa, viritti Q taas itsensä ihan selkeästi eteenmenoon.Päätinkin siinä samassa, ettei eteenmenoa todellakaan ole ohjelmassa.
Ok, siinä sitten Qn kanssa odottettiin että meidän mielikuvitusparimme on ehtinyt jättää koiransa paikkamakuuseen, ja liikkeelle.
Q oli ihan kuumana muutenkin kun oli koko päivän kerännyt kierroksia siellä kenttien parkkiksella , ilman että olisi päässyt tekemään mitään.
Ja niin se sitten muutaman askeleen jälkeen karkasi lapasesta, eli ponkaisi eteenmenoon:-( Mun karjumisestani tajusi kääntyä, ja oli palaamassa, kun samassa nokka nousi ...ja sitten kauhukseni tajusin että kentän reunalla oli kissa , ja Q sen perään!Tähän kohtaan pieni lisäselvitys: Q oli aiemmin ihan neutraali kissojen kanssa.Mutta kun siinä meidän rivitalopätkällä on kaksi kissaa flekseissä etupihalla, ja kun pari kertaa päivässä niitä ohittaessamme, ne aina jahtaavat sähisten Qta, on lämmin suhde nykyään utopiaa!
Kissa ja Q koukkasivat metsään, minä perässä, ja kauhulla ajattelin löytyykö sieltä kohta kissanraato tai silmätön koira?? No kissaa ei näkynyt missään, ja Qkin saapui mun tykö.Siellä sitten puhisin, mutta arvatkaapa kehtasinko tulla ulos sieltä metsästä.Kuurottelin siellä aikani, ja soitin Helille kriisipuhelun, kunnes pakkohan mun oli sieltä pois tulla.
Toivottavasti puruporukat keskittyivat ihan vaan omiin treeneihinsä:-/
Niin että kun sitä hallintaa ei ole, niin ei ole:-(
No seuraavana päivänä menimme ottamaan revanssin.Hartaasti toivoin, että kissaa ei ole lähimaillakaan, mutta olin myös valmistautunut vertahyytävään karjaisuun.
Kaikki samat kommervenkit, eli alkurituaalit jne..
Ekalla seuraamisen pitkällä suoralla se yritti vähän keulia, eikä tarjonnut kunnon katsekontaktia ,eli kissajahti oli silläkin hyvässä muistissa.Mutta täyskäännöksen jälkeen se teki jo hommia kunnolla.Eli seuraaminen tuntui oikein hyvältä.Kaavio siis ok, liikkestä istu tosi hyvin, liikkeestä maahan myös hienosti ja tuntui nopealta.Luoksetulo suora ja nopea, pieni törmäys , siirtymä hyvin.
Siirtymä kapulalle tiukassa seuraamisessa, hyvin, eikä napannut kapulaa omin luvin! Vaikka näin kyllä katseen välähdyksestä, että mielessä kävi.
Kaikki noudot hyvin, paitsi että ennakoi kakkosella sivulle siirtymisen.A-esteen jälkeen kun ei ennakoinut, sai loppupalkan.
Ohjelmatreenissä kun ei ole takoitus korjata niitä virheitä, vaan saada arvokasta tietoa, missä mennään, niin olin kyllä oikein tyytyväinen miten kaikki sujui.
Illalla vielä mentiin hakutreeneihin, jossa kokeilin ekalla ukolla palkkaamattomuutta.
Se sujui ok, eikä Q tuntunut siitä kovastikaan turhautuvan.Nyt se oli vaan aika omapäinen, ja tyhjän(kolmosen)jälkeen se ei ollut kovinkaan ohjattavissa:-(. Ei ollut mitenkään onnistuneimpia treenejämme, mutta saatiin sentään ekat kaksi ukkoa ylös ihan ok, tyhjän jälkeen motivaatio vaan nousi, ja kun pari kertaa oli neuvoteltu meneekö Q oman mielsnä mukaan viistoon harjua ylös, vai sinne minne minä näytän, nousi se viimeinenkin.
Ensi kerralla ei tyhjiä, ja vaikka rautalangalla suorat pistot!
Omalla kentällä oli rotikoiden purut, mutta kerrankin SPLn kenttä oli ihan tyhjä.Ja mikä parasta, niillä oli myös noutokapulateline paikoillaan, ja sitä mun onkin pitänyt pitkään päästä tsekkaamaan, aikooko Q kenties varastaa sen kapulan, vai pysyykö se kurissa siinä siirtymässä.
No kun vein sitä meidän kapulaa, viritti Q taas itsensä ihan selkeästi eteenmenoon.Päätinkin siinä samassa, ettei eteenmenoa todellakaan ole ohjelmassa.
Ok, siinä sitten Qn kanssa odottettiin että meidän mielikuvitusparimme on ehtinyt jättää koiransa paikkamakuuseen, ja liikkeelle.
Q oli ihan kuumana muutenkin kun oli koko päivän kerännyt kierroksia siellä kenttien parkkiksella , ilman että olisi päässyt tekemään mitään.
Ja niin se sitten muutaman askeleen jälkeen karkasi lapasesta, eli ponkaisi eteenmenoon:-( Mun karjumisestani tajusi kääntyä, ja oli palaamassa, kun samassa nokka nousi ...ja sitten kauhukseni tajusin että kentän reunalla oli kissa , ja Q sen perään!Tähän kohtaan pieni lisäselvitys: Q oli aiemmin ihan neutraali kissojen kanssa.Mutta kun siinä meidän rivitalopätkällä on kaksi kissaa flekseissä etupihalla, ja kun pari kertaa päivässä niitä ohittaessamme, ne aina jahtaavat sähisten Qta, on lämmin suhde nykyään utopiaa!
Kissa ja Q koukkasivat metsään, minä perässä, ja kauhulla ajattelin löytyykö sieltä kohta kissanraato tai silmätön koira?? No kissaa ei näkynyt missään, ja Qkin saapui mun tykö.Siellä sitten puhisin, mutta arvatkaapa kehtasinko tulla ulos sieltä metsästä.Kuurottelin siellä aikani, ja soitin Helille kriisipuhelun, kunnes pakkohan mun oli sieltä pois tulla.
Toivottavasti puruporukat keskittyivat ihan vaan omiin treeneihinsä:-/
Niin että kun sitä hallintaa ei ole, niin ei ole:-(
No seuraavana päivänä menimme ottamaan revanssin.Hartaasti toivoin, että kissaa ei ole lähimaillakaan, mutta olin myös valmistautunut vertahyytävään karjaisuun.
Kaikki samat kommervenkit, eli alkurituaalit jne..
Ekalla seuraamisen pitkällä suoralla se yritti vähän keulia, eikä tarjonnut kunnon katsekontaktia ,eli kissajahti oli silläkin hyvässä muistissa.Mutta täyskäännöksen jälkeen se teki jo hommia kunnolla.Eli seuraaminen tuntui oikein hyvältä.Kaavio siis ok, liikkestä istu tosi hyvin, liikkeestä maahan myös hienosti ja tuntui nopealta.Luoksetulo suora ja nopea, pieni törmäys , siirtymä hyvin.
Siirtymä kapulalle tiukassa seuraamisessa, hyvin, eikä napannut kapulaa omin luvin! Vaikka näin kyllä katseen välähdyksestä, että mielessä kävi.
Kaikki noudot hyvin, paitsi että ennakoi kakkosella sivulle siirtymisen.A-esteen jälkeen kun ei ennakoinut, sai loppupalkan.
Ohjelmatreenissä kun ei ole takoitus korjata niitä virheitä, vaan saada arvokasta tietoa, missä mennään, niin olin kyllä oikein tyytyväinen miten kaikki sujui.
Illalla vielä mentiin hakutreeneihin, jossa kokeilin ekalla ukolla palkkaamattomuutta.
Se sujui ok, eikä Q tuntunut siitä kovastikaan turhautuvan.Nyt se oli vaan aika omapäinen, ja tyhjän(kolmosen)jälkeen se ei ollut kovinkaan ohjattavissa:-(. Ei ollut mitenkään onnistuneimpia treenejämme, mutta saatiin sentään ekat kaksi ukkoa ylös ihan ok, tyhjän jälkeen motivaatio vaan nousi, ja kun pari kertaa oli neuvoteltu meneekö Q oman mielsnä mukaan viistoon harjua ylös, vai sinne minne minä näytän, nousi se viimeinenkin.
Ensi kerralla ei tyhjiä, ja vaikka rautalangalla suorat pistot!
Korrin seminaari
TKKlla oli Pekka ja Riitta Korrin vetämä tottispäivä,hirmu antoisa ihan vaan kuunteluoppilaanakin.
Olín ensin ajatellut viettää aamupäivän tarkkaamassa Pekan ryhmää, ja iltapäivällä siirtyä Riitan puolelle.Mutta sitten halusin kuitenkin nähdä miten ne aamupäivän koirakot treenaa jatkoa iltapäivällä, ja kun Riitan puolella näkyi aika paljon myös tokoa, niin valinta oli sitten selvä.
Kirjoitin kerrankin vihkoon hyvät muistiinpanot, mutta laitan tähän nyt ne muutamat vinkit, mitkä aion ottaa käyttöön heti.
Palkkaustavoista; kehut, namit ja lelut, on kehut oikeastaan tärkein, sillä se on ainoa minkä voi ottaa myös kokeeseen mukaan.Pekka sisäänajaa kehun tärkeäksi siten, että usein sen kisamaisen, hillityn kehun, jälkeen tuleekin "zip" ja palkka.Tätähän mäkin olen tehnyt, mutta en ole jotensakin tajunnut, että niissä ennakoivissakin merkeissä homma toimii.Eli kun edellisen liikkeen kiitos on samalla seuraavan ennakointi, niin vire rupeaa automaattisesti nousemaan.Ja vitsi; kun nyt oon koklaillut tätä, on Quukkiksen valmisteleva osuus ihan eri meiningillä! Tästä on varmasti meille suuri apu!
Pekka myös treeneissä käyttää sitä, että kun koira valmistelevassa osuudessa tarjoaa hyvää seuraamista , saa koira "palkaksi" käskyn istu etc ,jolloin koira on koko ajan asenteella "kato nyt kun mä seuraan näin hyvin , niin sano jo, sano istu , sano istu".
Ns tempputreeniä, eli liikkeitä tai niiden osia, Pekka treenaa esim kolmena , neljänä päivänä viikossa, mutta kerran viikossa hän tekee "ohjelmatreenin".Eli tavoitteena on, ettei koira tiedä onko se kisoissa vai treeneissä, sillä kisoissa ei tule mitään sellaista eteen, mitä ei oltaisi paljon treenattu precis samalla tavalla.
Eli vaihdellen, ja koiran vireen mukaan, ohjelma voi olla koko kisatottis tuomariarvosteluineen kaikkineen, kättely ja "se oli siinä" vinkillä koira tietää että nyt se palkka tulee.Tai sitten vaan esim odottelua ja ilmoittautuminen+odottelua jälleen kunnes toinen koirakko on paikkamakuussa ja sen ohjaaja omalla paikallaan,sitten "kohta mennään" ja peruasento+seuraamiosta askel-pari ja palkka!
Muutenkin rituaalien tärkeyttä taas kerran painotettiin, ja kyllä se niin loogista koiralle onkin, että täytyy oikeasti tehdä aina samalla tavalla se alku.
Paljon paljon muutakin tärkeää oppia tuli, mutta juuri tuo palkkaamattomuuden sisäänajaminen ja "raaskiminen" odottaa koiralta toisinaan työtä ilman palkkaakin, kolahti munhun kyllä.Olen aika narupalloautomaatti,vähempikin varmasti riittää.
Olín ensin ajatellut viettää aamupäivän tarkkaamassa Pekan ryhmää, ja iltapäivällä siirtyä Riitan puolelle.Mutta sitten halusin kuitenkin nähdä miten ne aamupäivän koirakot treenaa jatkoa iltapäivällä, ja kun Riitan puolella näkyi aika paljon myös tokoa, niin valinta oli sitten selvä.
Kirjoitin kerrankin vihkoon hyvät muistiinpanot, mutta laitan tähän nyt ne muutamat vinkit, mitkä aion ottaa käyttöön heti.
Palkkaustavoista; kehut, namit ja lelut, on kehut oikeastaan tärkein, sillä se on ainoa minkä voi ottaa myös kokeeseen mukaan.Pekka sisäänajaa kehun tärkeäksi siten, että usein sen kisamaisen, hillityn kehun, jälkeen tuleekin "zip" ja palkka.Tätähän mäkin olen tehnyt, mutta en ole jotensakin tajunnut, että niissä ennakoivissakin merkeissä homma toimii.Eli kun edellisen liikkeen kiitos on samalla seuraavan ennakointi, niin vire rupeaa automaattisesti nousemaan.Ja vitsi; kun nyt oon koklaillut tätä, on Quukkiksen valmisteleva osuus ihan eri meiningillä! Tästä on varmasti meille suuri apu!
Pekka myös treeneissä käyttää sitä, että kun koira valmistelevassa osuudessa tarjoaa hyvää seuraamista , saa koira "palkaksi" käskyn istu etc ,jolloin koira on koko ajan asenteella "kato nyt kun mä seuraan näin hyvin , niin sano jo, sano istu , sano istu".
Ns tempputreeniä, eli liikkeitä tai niiden osia, Pekka treenaa esim kolmena , neljänä päivänä viikossa, mutta kerran viikossa hän tekee "ohjelmatreenin".Eli tavoitteena on, ettei koira tiedä onko se kisoissa vai treeneissä, sillä kisoissa ei tule mitään sellaista eteen, mitä ei oltaisi paljon treenattu precis samalla tavalla.
Eli vaihdellen, ja koiran vireen mukaan, ohjelma voi olla koko kisatottis tuomariarvosteluineen kaikkineen, kättely ja "se oli siinä" vinkillä koira tietää että nyt se palkka tulee.Tai sitten vaan esim odottelua ja ilmoittautuminen+odottelua jälleen kunnes toinen koirakko on paikkamakuussa ja sen ohjaaja omalla paikallaan,sitten "kohta mennään" ja peruasento+seuraamiosta askel-pari ja palkka!
Muutenkin rituaalien tärkeyttä taas kerran painotettiin, ja kyllä se niin loogista koiralle onkin, että täytyy oikeasti tehdä aina samalla tavalla se alku.
Paljon paljon muutakin tärkeää oppia tuli, mutta juuri tuo palkkaamattomuuden sisäänajaminen ja "raaskiminen" odottaa koiralta toisinaan työtä ilman palkkaakin, kolahti munhun kyllä.Olen aika narupalloautomaatti,vähempikin varmasti riittää.
perjantai 19. elokuuta 2011
Tottista ja Tuukka-pallon perään "itkemistä"
TPHn kentällä oli tilaa.
Alkuvirittely ja siitä suoraan palkka.Seuraamista, mutta ilman minkään valtakunnan kaavioita, oli oikein pätevää.Erityisesti plussaa juoksuosuudesta, siitä myös palkkasin.
Jäävistä otin istumisen ja sekin onnistui nopeasti (varjoista näki näppärästi), ja siitä palkkasin sekä vapautin.No Qlle iski tietty kakkis, ilman muuta sehän on ihan vakijuttu, ja pallo suussa viipotti sinne kentän takana olevaan rämeikköön.Ja eikös se hukannut sen meidän ökykalliin, ja ah niin rakkaan ,pallon sinne!! Eikä millään löytänyt, vaikka palasi sitä etsimään vaikka kuinka monta kertaa , ja mäkin jo möngin crocseillani siellä ojassa.Yöks, eikä vaan löytynyt:-(
No eipä siinä auttanut kuin palata autolle, ja hakea toinen palkka,patukka.
Loppuun noudot ja eteenmeno.Noudoissa tasamaa hyvin, hyppy hyvin, mutta Assa ensin kiersi paluussa.Se uusinnalla myös hyvin.
Eteenmenossa oli aluksi selvästi epävarmempi, eli lähti hitaalla laukalla(tiesi tällä kertaa ihan satavarmasti ettei ole palloa kentän päädyssä, kun just oltiin siellä etsitty koko alue), mutta tosiaan lähti kuitenkin ja kiihdytti hetken päästä vauhtiaan. Noin kolmenkymmnen askeleen päässä annoin käskyn, ja menin sinne vapauttamaan ja palkkaamaan.Loppuun vielä vein lelun takarajalle, jotta saatiin kunnon vauhti ja reilusti matkaa.Siinä valmisteleva osuus oli edelleen ok, ja nupit oli kaakossa etenemisessä, niin kuin oli tarkoituskin:-)
Täytyy huomenna vielä käydä etsimässä sitä palloa, tai sitten ostaa uusi 25 egellä:-( Ei meillä kuitenkaan mitkään muut narupallot kestä Qn leukoja!
Alkuvirittely ja siitä suoraan palkka.Seuraamista, mutta ilman minkään valtakunnan kaavioita, oli oikein pätevää.Erityisesti plussaa juoksuosuudesta, siitä myös palkkasin.
Jäävistä otin istumisen ja sekin onnistui nopeasti (varjoista näki näppärästi), ja siitä palkkasin sekä vapautin.No Qlle iski tietty kakkis, ilman muuta sehän on ihan vakijuttu, ja pallo suussa viipotti sinne kentän takana olevaan rämeikköön.Ja eikös se hukannut sen meidän ökykalliin, ja ah niin rakkaan ,pallon sinne!! Eikä millään löytänyt, vaikka palasi sitä etsimään vaikka kuinka monta kertaa , ja mäkin jo möngin crocseillani siellä ojassa.Yöks, eikä vaan löytynyt:-(
No eipä siinä auttanut kuin palata autolle, ja hakea toinen palkka,patukka.
Loppuun noudot ja eteenmeno.Noudoissa tasamaa hyvin, hyppy hyvin, mutta Assa ensin kiersi paluussa.Se uusinnalla myös hyvin.
Eteenmenossa oli aluksi selvästi epävarmempi, eli lähti hitaalla laukalla(tiesi tällä kertaa ihan satavarmasti ettei ole palloa kentän päädyssä, kun just oltiin siellä etsitty koko alue), mutta tosiaan lähti kuitenkin ja kiihdytti hetken päästä vauhtiaan. Noin kolmenkymmnen askeleen päässä annoin käskyn, ja menin sinne vapauttamaan ja palkkaamaan.Loppuun vielä vein lelun takarajalle, jotta saatiin kunnon vauhti ja reilusti matkaa.Siinä valmisteleva osuus oli edelleen ok, ja nupit oli kaakossa etenemisessä, niin kuin oli tarkoituskin:-)
Täytyy huomenna vielä käydä etsimässä sitä palloa, tai sitten ostaa uusi 25 egellä:-( Ei meillä kuitenkaan mitkään muut narupallot kestä Qn leukoja!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)