On se niin upea koira kuitenkin!

Ajattelin tänään käydä tekemässä pikkaisen jäljen Kuuralle, lähinnä mielessä oli ,että haluan vahvistaa keppi-ilmaisua.
Koskapa oli jo pimeää ennen kuin ehdin minnekään, totesin olevan järkevintä polkaista jälki nurmialueelle Haunisiin.Siellä kun sentään katuvalot antaa vähän näkyvyyttä, ja mutainen peltokaan ei oikein hotsittanut..
Siispä matkaan.Jälki oli melko lyhyt, siinä oli kaksi kulmaa ja kuusi keppiä, parissa kohdassa myös nappulakeko,kokonaispituus vain noin 300 metriä.Eka suora vastatuuleen noin 50 metriä, sitten sivutuuleen noin 100 mertiä ja lopuksi myötätuuleen loput noin 150 metriä.
Vanhensinkin sitä vain vartin verran, ja ei kun koiralle vermeet ja menoksi.
Mutta..Juuri kun olimme ylittämässä tietä, alkoikin täysin yllättäen valtaisa ilotulitus! Myöhemmin kuulin, että se oli uuden SuomiSoffan pihalla, eli linnuntietä puolen kilsan päässä, heti Toyota autoliikkeen ja pikkumetsikön takana.Ja pauke oli toden totta melkoinen.
Hetken siinä ehdin miettiä, että mitäs kandeis tehdä, laittaako koira takaisin autoon ja ajaa jälki hetken päästä.Toisaalta mietin, mitä koira oppii jos nyt laitan sen sinne paksiin kun piti hommiin mennä..?
Päätin siis, että mennään nyt vaan, on se sen verran viilipytty, että ei ainaskaan pauketta pelkää, vaan maltaako keskittyä?
Ja on se niin mahtava! Vaikka se osaa olla pirullisen hankala tapus toisinaan, niin on se ihan hurjan hyvä koira kuitenkin.
Olin jo suunnilleen unohtanut mistä jälki lähti, joten kävelin vaan sinne suuntaan.Kuura etsi jälkeä, ja kerran se nosti päätään ja katsoi kun koko taivas oli punavihreänkukertava..Saman tien se kuitenkin laittoi päänsä alas, ja lähti hommiin.Eka keppi jäi johonkin, mutta sitten se olikin juuri niin hyvä kuin se on jäljellä.Se kulki kuin kiskoilla, kulmat ja kepit tosi tarkasti, ja matkalla olleet namikeot se söi rauhassa myös.Sitä ei hitustakaan hetkauttanut pauke ja välkähtely, tai se kun ajotielle ihan viereemme jäi yksi henkilöauto ilmeisesti ihastelemaan sen työskentelyä, tai ihmettelemään meidän molempien kahjoutta :-)
Juha sanoi, että meille kotiin ,joka on sentään muutamien kilometrien päässä kauempana, oli pauke kuulunut tosi kovaa, eli ainaskin Qlla on hyvät hermot ja se on motioitunut jäljestämiseen sen verran hyvin, ettei anna oikkuasioiden häiritä!
Taitava hieno koira!