Haku 12.5

Sunnuntai-illalla kolmisin Marjan ja Lauran kanssa. Nopeat, tehokkaat ja kivat treenit. Oltiin tutkan maastoissa, mutta uudella pläntillä. Siihen kohtaan mahtui vain alokasrata, mutta oli tosi kiva maasto. Alku oli selkeää ja avaraa, joten näki koiran työskentelyä. Piiloja sai kuitenkin hyvin ja takaosassa maastomuutoksiakin. Viimeiset lähetyskohdat haasteellisempia( kalliolohkareita). Olin tosi tyytyväinen Qn työskentelyyn, paitsi viimeisellä lähetyksellä se törttöili, joku aivopieru ilmeisesti? Aloitus oikealta. Maalimies oli vasta kakkospiilolla. Halusin Qlle mahdollisuuden saada löytö ( tai sitten tyhjä) sille täysin uudella alueella siten että se työskentelee hyvin eteenpäin sillä oikealla puolella. No tämä metsä ei taas tuottanut siinä mielessä mitään probleemaa! Pisto oli just perfect! Suoraan etukulman kautta, kääntyi takarajalla hienosti ja sai hajun jo kaukaa. Haukkuja n 30, hyvin. Vasemman puolen aloitus myös hyvä. Suora ja ilmaisu hyvä, lyhyt. Seuraavan oikealle lähetin taas Lnä ja jälleen tosi hyvä eteenpäin suuntaava pisto. Sitten vasemman puolen viimeisen olin pyyänyt siirtymään myös taaimmaiselle piilolle, jotta siitäkin tulee L.Tässä sitten se kummallinen vastahakoisuus:-( Q oli aika sitä mieltä, ettei lähde. Jos yritän ymmärtää koiraani, saattoi sille tulla joku aistiristitiita? Siinä ihan vieressä oli ne valtavat kalliolohkareet, joihin se kenties olisi halunnut mennä tarkistelemaan. Toisaalta myös alueemme rajoittui aitaan, sillä metsikön takana oli rahtiterminaali, joten hajumaailma muuttui radikaalisti. Sieltä kun taasen täysin avaralta alueelta varmaan tulvi hajut eri lailla. Mene ja tiedä sitten! Joka tapauksessa kun kirjaimellisesti peffasta vähän tuuppasin, lähti Q sitten matkaan ja nosti ukon. Mulla on yleensä tapana dramatisoida ja lillua kaikissa mahdollisissa virheissä. Tästäkin saisi kyllä revittyä :-D Mutta jospa kerrankin antaisin vaan olla, sattuuhan näitä aivoituksia, ei se mitään kummempia merkinne..