Virttaan ihanat metsät

Marjan ja Annen kanssa lauantaina suuntasimme Virttaalle. Niissä metsissä kuulemma on ollut Säkylän kokeiden maastot. Ja olihan ne aika ihanat metsät:-). Tasaisen helppokulkuisia ja vähäpeitteisiä. Ja loistavia janapaikkoja vieri vieressä, eipä tarvinnut säätää yhtään! Treenasimme ensin jälkien painuessa esineruudun.Ruutu alkoi ihan mun auton vierestä ja Q on taatusti silmä kovana kytännyt tummennetusta takalasista huolimatta Quron, Cherin ja Claran suorituksia.Kävikin sitten aika kuumana. Ei möykännyt mutta kävi melkein näpeille. Jo pk-liivin pukeminen oli ylettömän rasittava operaatio. Koira oli siis täysin väärässä mielentilassa, tosin hyvin motivoitunut:-) Aukea, vähäpeitteinen ruutu, jossa vielä tuuli kovasti,oli selvästi hiukan uudenlainen hajumaailma . Kun koirat sai vainun esineestä niistä näki selvästi miten haju pyöritti niitä. Selvästi keskivertoa pidempään koirat joutuivat tarkentamaan esineen tarkkaa sijaintia. Tosi hyvä treeni siis. Q teki melko hyvin hommia, ainakin kierroslukuunsa nähden. Pysyi alueella, suostui jollain tapaa ohjaukseenkin, palautti esineet mutinoitta eikä ollut irrotusongelmia tälläkään kertaa( taas välipalkkasin geelipallolla). Mutta kaksi kertaa kävi nostamassa koipea :-( Jälki: vanheni n 1 1/2 tuntia, pituus n 800 metriä , kolme keppiä ja ruokaa siellä täällä. Jana n 30 metriä. Lähtö vasuriin. Makuutin sitä ennen alotusta muutaman minuutin ja se olikin rauhallisempi janasuoritus kuin yleensä. Kulmat pyyhki pitkiksi suurimmaksi osaksi. Myös 'minihakkuu' n tyyppisellä osuudella oli epävarmuutta. Siinä kokeilin laittaa sen hetkeksi maaten ja juottaa sen samalla. Siitä kun vapautin se selvästi löysi jäljen paremmin. Loppupäässä teki jonkun oman ylimääräisen koukeronkin:-( Noi mahapullat jäljellä on kenties liian voimakkaan hajuisia. Täytyy keksiä jotain muuta. Mutta oli tuossa jäljessä suuri osa ihan kelpo jäljestystä, selvästi nokka oli nyt matalammalla. Ja Q olisi voinut loikkia kirmaten tuolla tuulella, eli joku idea kumminkin lienee muhimassa? Aion jatkaa pannasta ajamista ja tuota nenän kalibrointia/ oikean mielentilan hakemista. Nannat vaihtoon ! Mutta kyllä sen taas huomasi, kertakaikkisen pyttymäisen yön ja päivän jälkeen oli hyvää terapiaa päästä koiran kanssa metsätreeneihin:-)