Nästan som på Strömsö :-)

Tiistaina oli taas kivaa jäljestämistä :-) Mutta silloin satoi, se on meille selvästi paras vaihtoehto :-). Aamulla meinaan todella satoi ja ukkosti ja metsä oli ihan litisevä.Jälkien vanhentuessa rupesi hetkeksi paistamaan aurinko aika kuuman tuntuisesti, ja pelkäsin että jälki haihtuu. Onneksi keli tasaantuu ja olosuhteet oli meille sitten parhaat mahdolliset , puolipilvistä ja tihkusadetta. Joo tiedän, täytyyhän sen oppia jäljestämään luotettavasti kaikilla keleillä , mutta kivahan se oli välillä taas onnistua:-) Jälki vanheni hiukan reilun tunnin, oli noin kilsan mittainen ja jana oli vain n 10 metrin syvyydessä( ehkä jopa alle).Lähtö vasempaan . Q juoksi tyylilleen uskollisena vauhdilla, joten tietysti ajautui pari metriä yli. Vauhdissa kyllä sitten myös kääntyi ja nappasi jälkeen kiinni lennosta, ja suuntakin oikea. Jäljestys oli mun makuuni ihan hyvää neloskepille asti. Terävän ratkoi kunnialla mutta halusi tarkastaa huolella että ihan oikeastiko jälki jatkuu tuonne. Sehän ei haittaa :-) Aukealla suokohdalla jossa myös suopursua, se joutui hiukan tsemppaamaan, mutta hyvin selvisi siitäkin. Marja oli tosi kivasti laittanut kepin melko pian aina hankalan kohdan jälkeen palkaksi. Ja palkka siitä tulikin,kun kerran Q piti huolta että kepit nousi:-) Nelosen jälkeen jossain kohtaa sen asenne vähän herpaantui. Se meni kulmasta yli ja kävi nostamassa koipea. Löysi jäljen kyllä hetken päästä , mutta ajoi sitä jonkin verran sivusta ,ainakin jonkin matkaa.Sinne siis jäi viitoskeppi. Mutta sitten se taas ryhtyi hommiin ja ajoi loppujäljen huolella. Ja viimeisen nosti taas hyvin. Sille nykyään voi jo sanoa jäljellä koivennostelusta tai heinän syönnistä. Se jatkaa hommia , eikä siitä tule sellaista tahtojen taistelua kuin aiemmin. Ja nyt muistin ottaa sille keppikujan ( minitikuilla hiekkatiellä) juuri ennen jäljelle lähtöä. Sekin saattoi muistuttaa Quukkista että pelkkä jäljen imussa meno ei riitä :-)