Eläinkokeita, tottista ja hakua

Kyllä tuo otus kummasti joissain asioissa malttaa mielensä ja on varsin kuuliainen. Tässä yhtenä päivänä huvikseni tein empiiristä tutkimusta:-) Annoin Qlle siankorvan.Pyysin sen menemään maaten, mutta en laittanut kuitenkaan varsinaiseen paikkamakuuseen. Asetin tuon Qn suuresti himoitseman herkun sen kuonon eteen, en sanonut mitään ( eli en antanut myöskään lupaa ) mutta en antanut odota- tms käskyäkään. Sitten hiippailin olohuoneesta yläkertaan ja kävin vessassa ja avaamassa tietsikan ym. Kun palasin näköpiiriin alakerran olkkariin, makoili Q odottamassa lupaa syödä toistaiseksi koskematonta korvaansa;-) Joten se kykenee suureen itsehillintään vaikka en ole edes näköetäisyydellä.Joissain asioissa sitten on vielä työstettävää sen maltin kanssa... Kuten noutokapulan kanssa. Q pystyy tekemään hallitusti kauniit voimakkaat noudot, kunhan ketjussa ei satu yhtään poikkeamaa. Yksikin särö, mm heitän liian vinoon ja se kiertää jompaan kumpaan suuntaan, on maltti mennyt ja se omii kapulan . Tämä sai kivasti vahvistuttua päivänä eräänä, varsin mustana :-(. Aika turhauttavaa, niin kuin tässä joku ystäväkin sanoi, koira kun on muuten niin kisavalmis:-0 Tiistaina kun pidimme pentukurssia viimeista kertaa, oli teemana nouto. Q lla oli uusi 30 metrinen kevyt liina, jota se ei selvästikään hiffannut alun perin. Q näytti kurssilaisille ensin kelpo tasamaanoudon. Sitten hyppynouto .Sattumalta onnistui aika täysin rekonstruoida edellisen kirmailuun johtaneen tapahtumasarjan toisinto.Heitin näet vinoon aika reippaasti. Q kiersi mennessä mutta hyppäsi takaisinpäin. En palkannut, vaan otettiin uusiksi. Nyt heitto onnistui, Q hyppäsi molempiin suuntiin ja metriä ennen mua yritti paukauttaa litomaan. Haa! Liinasta tempaisin ja karjaisin luultavasti melko vertahyytävästi ( Anu onneksi kurssilaisille selvensi skenaariota mitä tehdään ja miksi ja niin pois päin) ja Qlle kerroin ettei se Prrrr sitä kapulaa varasteta! Uudelleen hyppynouto ja A- estenouto, johan oli moitteettomat. Näistä Palkkaa mutta myös runsaasti sosiaalista hyväksyntää. Nyt Q ei saa kertaakaan enää pummia sitä kapulaa. Mutta yksi mitä myös olen pohtinut , on 'turruttaminen'. Tämä voi olla täysin pöljä ajatus , mutta taidan sitäkin kokeilla. Eli viimeksi taas Korrin viettiseminaarissa Juha korosti ettei koira saisi kehittää kapulaan sitä viettiä. Sen tulisi alusta asti olla vain väline siihen palkkaan johon se vietti kohdistuu. Tämähän meillä onkin jossain vaiheessa mennyt jorpakkoon. Alussa kun pikkupennusta astu takaperin ketjuttamalla opetin sille rauhallisen pidon sekä 650 g että 1 ja 2 kiloisella , ja vielä metallillakin , ei se ollut yhtään syttynyt kapulaan. Mutta myöhemmin se itse kehotti huimat kiekag jo kapulan näkemisestä. Itse asiassa jos Qn haluaisi saada haukkumaan hurjan hyvin, riittää että sen lähelle potkastaisiin kapula, jota se ei saisi hakea. ..Nii että hippasen vissiin on kapulaan kehkeytynyt viettiä :-( Joten pitkästi loruiltu, mutta pointti tässä olis se, että jos mä vaikka kuorruttaisin koko kodin täyteen kapuloita vaan lojumaan, niin vähenisikö niiden itseisarvo pikkuhiljaa?? Mietitään .. Torstai-illan haku: haukkuilmaisuja nelosen kertotaululla, lähipiiloilla.Kaikkein pisimmässä ( 36?) piti muutaman hengähdystauon siinä n 24 ja 32 paikkeilla mutta muuten haukkui todella hyvin . Ja mun mielestä se jotenkin erityisen paljon nautti uudesta palkkaustavasta mitä Stina käytti :-) Hyvä treeni! Ja tosi hyvä kun tulee samalla treenattua myös lähipiiloja ( 5- 20 metriä keskilinjasta) .Q kun niin mielellään irtoaaaaaaa eli enemmän ongelmaksi vois koitua hyvin lähellä keskilinjan ihmismassaa olevat piilot.