Haun yhteistreenit

Hepojoelle, yhdessä Jarin ryhmän kanssa. Q sai kaikki kolme maalimiestä vieraita, kiva! Ukot oli valmiina, oikea etukulma, sitten melko lailla radan loppuvaiheilla oikealla lähipiilo kallionrinteen takana, ja se kolmas oli vasemmassa takakulmassa. Väliin sitten x määrä tyhjiä risteilytyksenä. Hyvää : Qlle tuntuu olevan koko lailla täysin sama onko maalimiehenä tuttu vai vieras. Se haukkui niitä rennolla asenteella ja leikki vapautuneesti kaikkien kanssa. Se oli myös melko hyvin ohjailtavissa. Eli kun jonkun piston uusin, tuli se suosiolla vierelle uuteen lähetykseen .Haukun sävy oli myös ihan ok, ei ollut kimityksiä joukossa. Huonoa: Q teki turhan vajaita pistoja oikealla puolella, ja juuri niitä jouduin muutaman uusimaan.Kotimatkalla asiaa pohdiskelin ja ihmettelin, kunnes keksin että se tais kaartaa taas niillä paikkein missä oli mun tallausjäljet.Joskushan se valkkasi mielellään sen mun talloman reitin varsinkin jos mä olin kulkenut n 30 tai 40 metrissä. Jos taas lähempänä keskilinjaa, se osasi ylittää mun jälkeni . Ja tän olin vallan unohtanut! Useimmin omissa treeneissä mä kuljen joko keskilinjalla tak täydessä syvyydessä kun ne on mun merkit jotka käytössä:-) Tämä nyt tehotarkkailuun , eli mun pitää vaihdella missä kohtaa kuljen . Toinen hassu homma kävi siinä lähipiilolla. Kun Q sai hajun nenäänsä( paluumatkalla muistaakseni) se pysähtyi aivan hölmistyneen näköisenä. Aivot vaan raksutti että ' mitä kummaa, voiko se oikeasti olla tuolla'? Itse sen ratkoo, eli paikallisti ukon ja ilmaisikin, mutta selkeästi pitää treenata lähipiilojakin useammin:-) Kelikin ( sadetta ja suurta ilmankosteutta) oli kumman rankka oikeastaan kaikille koirille. Q oli aika loppu treenin päätteeksi. Mutta kiva treeni, ja viimeiselle ukolle lähti hyvällä motivaatiolla hienoisesta väsymyksestä huolimatta :-) Ai niin ja yksi plussa unohtui listalta: Se aloituksen umppari oli ihan uusi , hyvin Q senkin ilmaisi :-)