Jälki to Nousiaisissa

Pitkästä aikaa onnistuttiin saamaan Helin kanssa aikataulut sopimaan, joten aamulla treffattiin Kärrysissä.
Heli talloi Qlle n 500-600 metriä pitkän jäljen, jana n 20 metriä ja lähtö vasempaan.
Tänään jana onnistui hyvin ,eli Q lähti määrätietoisesti ja nappasi heti jäljen, ja vieläpä oikeaan suuntaan, lisää tällaisia janoja mielellään.
Kolme ekaa keppiä saatiin talteen, mutta sitten Qlle tuli hukka.
Pitkään se itsenäisesti yritti nostaa sen uudelleen, mutta ei vaan löytänyt, ja mäkin olin jo ihan liikaa pyörinyt siellä.
Soitin sitten Helille, että mihinköhän suuntaan se kolmoskepistä mahtoi jatkua, mutta arvatkaapa olinko jo itsekin vähän eksyksissä siellä pöpelikössä.
Aikamme tarvottuamme otin Qn irti piuhasta, ja päätin sitten vaan jollain konstia löytää takaisin tielle.No ok, oli mulla tällä kertaa joku käsitys ,että mihin suuntaan; mutta etäisyyden arviointi oli kyllä vähän hakusessa.
Jossain kohtaa hokasin että kappas ;nyt se Q tais taas napata sen jäljen, mutta sen häntä vaan vilkkui siellä horisontissa (vähemmän fiksuna kun olin päästänyt sen irti siitä liinasta).
Joten luulen että viitoskeppi menetettiin siinä vauhdin hurmassa.
Kun sitten vihdoin sain Qn pysähtymään ja odottamaan mua, jälkipiuha takaisin valjaisiin ja uusi "etsi jälki "-käsky.Saatiin onneksi sitten kuutonen eli viimeinen keppi pelastettua metsästä ja pääsin vielä palkkaamaan.
Tosi opettavaista kyllä mennä kerrankin ilman jäljentekijän henkistä taustatukea sinne metsään! Jälkikäteen tajusin kyllä ,että olin aika varma melko pian sen kolmoskepin jälkeen, että nyt ei olla jäljellä, eli olis pitänyt stopata nopeammin.Lisäksi pitäisi muistaa malttaa pysyä paikoillaan tarpeeksi kauan, eli ei mene sotkemaan yhtään ylimääräistä.Joo-o ihan tuttua huttua, vaan enpä taaskaan osannut olla sen fiksumpi.
Qlla oli taas rinteessä alaspäin liian diipadaapa asenne, eli korkealla nenällä kun jolkottaa ja liian lujaa, niin hukkahan siinä tulee:-(
Ensi kerralla en päästä vauhtia liian suureksi, enkä myöskään anna sen edetä liian suurpiirteisellä tyylillä.Nyt kun olen vaan keskittynyt siihen motivaatioon ,eli jäljestys on kivaa, niin en oo juuri millään lailla puuttunut sen tyyliin, muutoin kuin etten ole päästänyt sitä kepiltä eteenpäin kuin vasta sitten kun nokka on maassa.
Toivotaan että seuraava jälki sujuisi paremmin, harmittava takaisku näiden onnistuneiden treenien perään..No puolet syystä meni mun piikkiin, loput Kuukkikselle.