Suuri jurpitus

Eilen aamulla olin vaihteeksi valmis antamaan ilman palautusoikeutta koko otuksen :-( Se on välillä kyllä sellainen luupää... Mutta ei siitä sen enempää.. Kotiin sen kanssa kuitenkin tulin , vaikka aika viileä oli tunnelma. Illalla Haunisiin pitämään Anun kanssa pentukurssia ja olisi tehnyt mieli jättää Q himaan, mutta kun sen on määrä näyttää pentujen omistajille miltä liike sitten valmiina näyttää, niin olihan se sitten otettava.. Kummasti oli sillä kuitenkin taas jo hiukan yhteistoiminnallisempi asenne.Teemana liikkeestä maahan ja luoksetulo ja liikkeestä seiso. Valmistelevat osuudet ihan ok, maahanmeno hidas( jälleen) , loppuosa jees. Seisossa pysähtyi nyt hyvin, ja loppuosakin hyvin. Pentukoulutuksen päätyttyä Anu ressu urheasti taas lupautui appariksi. Eteenmenon maahanmenot oli nyt hienot;-) Ekalla tipahtamisesta sai palkaksi pallon Anulta ja tokalla pysäytin sen maahan jo varmaan 10 metriä ennen palloa. Meni maahan heti käskyn kuultuaan, jes!! Mutta kun taas Q sai hyväksyntää , meinasi sen ego taas vallan pullistua reteeksi ja yritti mua astua. Ihanko hippasen meinasin hiiltyä ja Q ymmärsi palata edes näennäisesti taas ruotuun. Ja tähän yleiseen trendiin missä kyseenalaistetaan onko koirilla dominanssipyrkimyksiä niin tekisi mieli antaa Q hoitoon muutamaksi viikoksi. Vaikka suosiolla otan suuren syyn myös omalle kontolleni, niin sitä ei käsitä millainen on todella aidon luontaisen dominoiva koira ennen kuin sellaisen itse omistaa . Enkö nyt puhu mistään ' vaikeasta' koirasta tai varsinkaan missään nimessä ongelmakoirasta. Vaan erittäin dominoivasta koirasta , joka on ihan oma lukunsa. Silti se on mun mielestäni ihan hirveän hieno ja ihana;-) vähän se vaan vaatii kärsivällisyyttä .. Jaa eipä pitänyt ruveta filosoimaan , mutta jotenkin nyt vaan pompahti kun olin just lukenut Canis lehdestä ' Uusi näkökulma johajuuteen'. Artikkelissa oli suurin osa ihan asiaa , mutta ihan kaikkea en allekirjoita.esim sitä että kirjoittajan mielestä koira ei niinkään ole dominoiva vaan joissain tilanteissa enemminkin estottomasti käyttäytyvä. Ok, mutta huomaa että kirjoittaja ei siis tunne yhtään todella luontaisen dominoivaa koiraa;-).

Haku su 27.5 Käärmekalliolla

Radan aloitus samasta kohtaa kuin viimeksi Tkk.n kokeissa eli vasen etukulma jyrkkä rinne ylös ( ei se eka vaan toka ) ja jossa helposti koira ohjautuu maaston mukana kaartamaan hiukan ennen kulmaa. Q selviytyi pistosta hienosti ja löysi nopeasti pari metriä kulmasta eteenpäin olevan laatikkoumpparin. Myös ilmaisu oikein hyvä.(20) Oikeaan etukulmaan niin ikään suora pisto ja löytö, ilmaisu hyvä(10). Kolmosella nopea löytö , ilmaisua jälleen 20, hyvin :-) Sitten tyhjä oikealle ( tuli turhan tiittinä takaisin eli vähän jäi tästä hampaankoloon.. Myös vasemmalle tyhjä , oikein fiini ehkä jo turhankin laaja ?? Näistä kahdesta tyhjästä kun oli suoriutunut ja edelleen lähti hyvällä draivilla seuraavalle pistolle, sai palkkioksi kesken kaiken ylöspomppaavan ' jäniksen ' joka kirmasi eteenpäin . Viimeisellä haukkuja 30, nyt jo kimittikin välillä muutaman haukun.. Tällä kertaa se oli melko halukas kulkemaan mukana palatessamme löydöiltä keskilinjalle. Ensi kerralla se saa luvan samalla pläntillä tehdä kelpo tyhjän siellä oikealla puolella:-)

Jälki 24.5

Mulla on illalla meno enkä pääse hakutreeneihin , mutta oli kiva päästä kuitenkin aamusta Paattisille jäljestämään Marjan ja Annen kanssa. Q lle tällä kertaa hiukan pidempi jälki, noin kilsan mittainen? Janalta jälki lähti oikeaan n 20 metrissä , vanheni hiukan reilun tunnin. Q suoriutui tänään janasta tyylipuhtaasti, ilahduttavaa vaihtelua :-) Siis oikea suunta ja ilman koivennosteluita tai muita ylimääisiä krumeluureja. Tänään sillä oli hyvä motivaatio jäljestämiseen mutta kepeistä kolme ekaa jäi metsään . Neljäskin oli vähän siinä ja siinä , se oli painanut jo sen ohi kun vähän sitä merkkasi mutta olis kyllä tykännyt jatkaa matkaa. Palasin vähän taaksepäin ja kysyin missä keppi. Kun se oli saatu ylös, selvästi se hiukan paremmin piti huolta niistä , kuutosen nosti kaikin puolin ok ja viitosenkin itse mutta joutui tarkentamaan missä se oikein on. Kyllä se jollain lailla merkkasi niitä metsään jääneitäkin mutta kun en itse 'ymmärtänyt' niistä kysyä niin Q ei myöskään viitsinyt nähdä vaivaa enempää saadakseen ne talteen :-( Selvä juttu on ainakin se, että mun pitää treenata vaikka ihan erillisharjoituksena kasvuston seassa olevia keppejä . Varvukossa jne.. Nelos ja viitoskepin välissä muistaakseni oli myös jäljen vieressä jonkun eläimen 'makauspaikka'. Se kiinnosti kyllä Qta ja se nuuhki sitä hetken ja söi naamaan parit papanat ennen kuin heräsin kieltämään.Mutta se jatkoi hienosti jäljestämistä kuitenkin ja tästä olen supertyytyväinen ! Mun riistahullu koirani valitsi ihmisen jäljen, jee!! Keli oli raskas koirille kun oli aika kuuma ja metsä oikein pölisi kuivuuttaan . Hienosti kaikki neljä koiraa kuitenkin jäjestivät tänään ;-) Qurolle tehtiin harhakin , jonka se selvitti tosi pätevänä. Ehdottomasti tarvii uskaltaa kokeilla Kuurallelin joskus;-) Kyllä metsätreenit vaan niin kivoja on!

Ja esineitä ...

Jaahans esineitä tulee näköjään treenattua ;-) se kun on aika vaivatonta ja hauskaa. Ensi kerralla voisi tietysti haetuttaa vain yhden tai vaikka kokeilla välipalkkaamista. Tänään Eija Ostelan kanssa ja Luca oli ruudussa ennen meitä. Lucalla meidän esineet ja Qlle vaihdettiin Eijan esineet , kaksi pikkuista nallukkapehmoa ja nahkahanska. Ruutu rinteen yläosassa , sama kuin viimeksi mutta vähän leveämpi. Vieläkin oli aika haastava se alueen takaosa. Kaikki kolme esinettä oli myös tarkoituksella hankalissa paikoissa : yksi takarajalla kallioleikkauksen takana olevan puun juurella, yksi melko keskellä ja vasemmassa reunassa lähiesine n viidessä metrissä ja piilotettuna viimevuotisten kuivuneiden lehtien alle. Q löysi ensin keskiesineen . Sitten reagoi jollain lailla piiloon kaivettuun lähiesineeseen mutta ei ruvennut tarkentamaan, tai ei tajunnut että sekin piti nostaa :-). Lähiesineitä vahvistetaan siis:-) Jatkoi siitä täyteen syvyyteen ja pyöri vasemmassa nurkassa. Sitten lähetin keskeltä, pari turhan vajaata pistoa eli kääntyi ennen kalliolle nousua . Lähetin vaihteeksi oikeasta reunasta ja nyt Q onnistui oikean reunan kautta päästä ilmeisesti tuulen alle ja sai hajun takimmaisesta esineestä . Kesti vielä tovin ennen kuin sen onnistui tarkentaa ,mutta mahtavaa että se sai palkkion sitkeydestä ja siitä että se vielä jaksoi irrota sinne hankalaan paikkaan;-) Lopetin siihen , treenataan kuoppaan kaivettuja lähiesineitä toiste:-) Ja niin se highlight !! Se palautti nallepehmot eikä ominut niitä !!! Meille kun nuo kivoimmat esineet on niitä vaikeimpia ;-)

Platz ! Platz! Platz! Platz!

Projekti eteenmenon maahanmeno jatkuu:-) Anu edelleen apparina. Nyt omalla kentällä. Alkuun kaksi toistoa kuten viimeksi, eli pallo Anulla ja kun Q menee maahan, heitetään se sille eteenpäin . Hyvin muisti, ja meni suosiolla maahan. Sitten kokeilu, että pallo on jo siellä näkyvillä ja minä käskytän Qn hyvissä ajoin ennen palloa maahan .Jos olis heti tippunut olisi vapautettu pallolle, mutta yritti ekalla yrityksellä tietysti rynniä pallolle suoraan. Anu kaappasi pallon talteen eikä sitä annettu vaikka Q yrittikin jälkijunassa tarjota maahanmenoa. Johan meni liukkaasti alas seuraavalla yrityksellä :-) Ja tietysti piti ahnehtua vielä ylsi .. Sekin ok, mutta ei kylläkään yhtä nopea kuin edellinen . Q tosin oli jo myös kuumissaan kun oli kesän eka hellepäivä. Annoin siis anteeksi;-) Hyvin se idean kyllä hokasi heti ekasta 'epäonnistumisesta', tämä tuntuu hyvin toimivalta treeniltä.

Palautus

Tänään Q pääsi kisojen jälkeen ensimmäistä kertaa jäljestämään . Oltiin taas Hepojoella, ja Minna polkaisi Qlle ehkä n 600-700 metrisen mukavan jäljen. Sai vanheta puoltoista tuntia, eli vähän pidempään kuin yleensä . Sitä ennen oli pienimuotoista paniikkia ja suihkivaa sählinkiä, sillä olin kadottanut auton avaimet! Tai niin luulin ..Lopulta ne löytyi fkeecetakkini taskusta, jälleen kerran yksi täysin turha täysmittainen paniikki :-) Jana oli n 40 metriä syvä, mutta Q varsin vakuuttavan oloisena kääntyi kyllä oikeaan suuntaan, mutta lähti jäljelle jo n 20 metristä ! Minna huusi takaisin janalle ja lähetin siitä uudestaan eteenpäin, nyt oikein . Outoa.. Oliko siinä joku 'väärä jälki ' vai mikä aivopieru se oli ? No joka tapauksessa matkaan päästiin.. Q oli aamulla oksentanut eilisiltaiset nappulat , ja sillä saattoi olla edelleen hiukan huono olo . Se yritti kenties sen takia moneen otteeseen laiduntaa juolaheinää. Sitä kieltelin, mutta hinku oli kova. Iloitsen kumminkin siitä, että Q jatkoi aina jäljestämistä ja selvitti jäljen loppuun ! Ja sai ylös kaikki kepitkin! Tällä kertaa rinteet sujui kivasti , ja keppimotivaatio oli hyvä. Ojan ylitys kahteen kertaan sujui myös varsin mallikkaasti. Tuon laiduntamisen kanssa saa olla tarkkana . Ja muutenkin, jos se käy juomassa/laiduntamassa/tarpeillaan saattaa olla fiksumpaa varuiksi palata hiukan taaksepäin jotta ei unohdu se jäljen ajo.. Hirmu tyytyväinen olin joka tapauksessa ! Ei täydellistä työskentelyä , mutta tänään oli sitä sitkeyttä mitä olen kaivannut:-)

Haun yhteistreenit

Hepojoelle, yhdessä Jarin ryhmän kanssa. Q sai kaikki kolme maalimiestä vieraita, kiva! Ukot oli valmiina, oikea etukulma, sitten melko lailla radan loppuvaiheilla oikealla lähipiilo kallionrinteen takana, ja se kolmas oli vasemmassa takakulmassa. Väliin sitten x määrä tyhjiä risteilytyksenä. Hyvää : Qlle tuntuu olevan koko lailla täysin sama onko maalimiehenä tuttu vai vieras. Se haukkui niitä rennolla asenteella ja leikki vapautuneesti kaikkien kanssa. Se oli myös melko hyvin ohjailtavissa. Eli kun jonkun piston uusin, tuli se suosiolla vierelle uuteen lähetykseen .Haukun sävy oli myös ihan ok, ei ollut kimityksiä joukossa. Huonoa: Q teki turhan vajaita pistoja oikealla puolella, ja juuri niitä jouduin muutaman uusimaan.Kotimatkalla asiaa pohdiskelin ja ihmettelin, kunnes keksin että se tais kaartaa taas niillä paikkein missä oli mun tallausjäljet.Joskushan se valkkasi mielellään sen mun talloman reitin varsinkin jos mä olin kulkenut n 30 tai 40 metrissä. Jos taas lähempänä keskilinjaa, se osasi ylittää mun jälkeni . Ja tän olin vallan unohtanut! Useimmin omissa treeneissä mä kuljen joko keskilinjalla tak täydessä syvyydessä kun ne on mun merkit jotka käytössä:-) Tämä nyt tehotarkkailuun , eli mun pitää vaihdella missä kohtaa kuljen . Toinen hassu homma kävi siinä lähipiilolla. Kun Q sai hajun nenäänsä( paluumatkalla muistaakseni) se pysähtyi aivan hölmistyneen näköisenä. Aivot vaan raksutti että ' mitä kummaa, voiko se oikeasti olla tuolla'? Itse sen ratkoo, eli paikallisti ukon ja ilmaisikin, mutta selkeästi pitää treenata lähipiilojakin useammin:-) Kelikin ( sadetta ja suurta ilmankosteutta) oli kumman rankka oikeastaan kaikille koirille. Q oli aika loppu treenin päätteeksi. Mutta kiva treeni, ja viimeiselle ukolle lähti hyvällä motivaatiolla hienoisesta väsymyksestä huolimatta :-) Ai niin ja yksi plussa unohtui listalta: Se aloituksen umppari oli ihan uusi , hyvin Q senkin ilmaisi :-)