Keski-Karjalan SPL jälkileiri, Kitee 21.-23.9

No wau! Kyllä oli mahtava leiri! Kouluttajina tuolla oli rajavartiolaitoksen miehet, enkä kyllä voi kuvitella, että keillään voisi olla enempää tietotaitoa tässä jäljestelyssä kuin heillä! Se vaan on ihan eri sfääreissä se ymmärryksen ja osaamisen taso, kun puhutaan näistä tyypeistä, jotka tekee sitä työkseen. Ja keiden vastuulla on valtakunnan rajojen turvallisuus plus lukuisat hälytys- ja pelastustehtävät.Siinä ohjaajan on osattava rakentaa se koira, ja koiran on osattava hoitaa homma kotiin. Ei selityksiä, se on heillä motto:-) Leiri alkoi Ari Rantasen pitämällä teoriaosuudella. Jo siinä tuli monta kultajyvää, täysin uusia ajatuksia. Ehkä isoin oivallus mulle oli eritoten nenän kalibroinnin 10 minuutin sääntö sekä koiran rauhoitus oikeaan mielentilaan ennen jäljen alkua.Tai olin toki muka rauhoittanutkin koiraa, mutta todellisuudessa se ei ole ollut mitään sinne päinkään! Lauantai aamulla kun piti lähteä ajelemaan maastoon, huomattiin, että Maaritin auton rengas oli puhki:-(! Onneksi me oltiin suht hyvissä ajoin liikenteessä. Loppuviimein ei sitten myöhästytty pellon reunalta kuin n vartti.Oltiin siis varsin tomeria :-) Mut oli alun perin buukattu yhden Sakun ryhmään , mutta sitten näiden mutkien jälkeen treenasinkin Matti Väistön johdolla.Tykkäsin ihan hirmu paljon! Ja sain monta juttua työkalupakkiin! Ensimmäinen jälki oli pellolla. Se meni aika lahjakkaasti reisille:-) Tyypillistä! Samalla tietysti erittäin hyödyllistä:-) Sainpahan livenä demonstroitua kaikki ongelmakohdat, niin sitten niihin sai reseptinkin. Alkuun se koiran saattaminen oikeaan tilaan, ja koira maaten pellon reunaan ja odottamaan. Paitsi ettei se tahtonut maata eikä varsinkaan odottaa.. Matti totesi , että ethän loukkaannu mutta sulla on tuollainen kuriton rakki :-). Ai ?? Ensi silmäyksellä saimme taas annettua tyylikkään ja hallitun vaikutelman .. - or not! Tahtojen taistelun jälkeen Q meni maaten ja asettui. Muka. Liikkeelle yritti lähteä ihan liian hulvattomasti. Matti neuvoi , että vaihdetaan piuha valjaista kaulapantaan ja ajatetaan jälki siitä.Q veteli palkokasveja kirsuun kun sen toimiin puututtiin. Siinä se patsasteli hetken ja taisi hönköillä samalla kauempaa riistahajuja. Seisoskeltuaan tovin suostui taas liikeelle ja rynni sinne ja tänne kun yritti loipottaa korkealla nenällä. No eipä hyvin mee taaskaan , läheisiä kotiin oli pieni ajatus takaraivossa. Mattikin sanoi, että ok, mennään miettimään otetaan se pois. Q ymmärsi sanan pois ja päättäväisesti punkesi itsensä uudelleen jäljelle. Meni jonkin verran niin kuin pitikin ja kun pääsi kepille , päätettiin jälki siihen. Pisteitä yhdestä kymppiin antoi Matti tästä ykkösen .. Käsky talloa uusi jälki pellon seuraavaan lohkoon ja odottaa hetki. Tällä kertaa Q antoi alkurituaalissa auliimmin periksi ja makoili rauhassa kymmenkunta minuuttia n pari metriä ennen paalua. Tästä jäljestä saatiin jo 7 1/2, edistystä :-) Päivän kolmas jälki oli iltapäivällä.Siinä meille tallottiin n 35-40 metrissä jana( lähtö oikeaan) ja jäljelle ( oli lyhyt n 300 metriä) ei laitettu keppejä vaan ruokaa muutamaan kohtaan ja loppuun haudattiin sen loppupalkka eli narupallo. Jäljen nosto hyvä, suunta oikea ja jäljestyskin lähellä mitä pitää. Koutsi totesi että saimme sen hyvin huijattua maavainuiseksi. Tässäkin edelleen piuha pannasta jotta sai saalistukea, ja mikä selvästi nosti silöä viettiä ja motivaatiota :-). Mutta on se vähän tapojen orja, ruokakohdilla se olk aluksi vähän hämmentynyt ja kysyjän oloinen.Saako tässä oikeasti syödä? Ja pallon löydettyään sen silmät melkein pullistui ulos päästä, tais olla aika mieluinen yllätys! Sunnuntaina oli extremeä! Matti oli kiikaroinut missä varmat ja tuoreet havainnot hirvistä. Qlle tehtiin jälki sinne aukolle, jossa hirvihavainto plus sen aamuiset korkeintaan muutaman tunnin ikäiset karhun( ! ) ja suden( !!) jäljet.Jälki taas osin namitettu ja loppuun jälleen pallo. Olin skeptinen miten Q mahtaa selviytyä, mutta kun kerran ongelmakohdaksi olin maininnut myös riistaviettisyyden, niin sellaisen treenin myös sain:-) Q oli varsin pätevä! Ihmetys ja ihastus! Selvät kaviourat ristesi pariin kertaan jäljen, Q ei tehnyt elettäkään vaihtaakseen riistaan! Leirin viimeinen jälki oli kovan pinnan harjoite ja alustavaihtoa. Tosin meidän kova pinta nyt ei ollut kauhean kova, se oli sellainen tiiviiksi linttaantunut kovahko hiekkatie. Ja jälleen ruokaa sinne mihin sen sai kätkettyä. Tein sinne serpenttiiniä ks kurvauksia metsään ja toisen puolen suolle. Q selvitti tämänkin ilahduttavan hyvin. Matti antoi loppulausumana, että Qlla on olemassa kaikki tarvittavat palikat ollakseen hyvä Jälkikoira. Nyt vaan runsaasti vaihtelevia treenejä eri alustoilla ja myös yön yli jälkiä ohjelmaan. Siirretään saalistuetulle eli ajatutan pannasta ja pidetään mukana kaiken aikaa myös ruokaa jäljellä siellä täällä. Pitää välttää kaavamsisuutta pitää koira ruodussa:-). Lätt som plätt! Vai mitä? Mutta olen siis erittäin innostunut, sen jäljestysilme oli kertakaikkiaan ihan eri näillä lopuilla harjoitteilla! Ei ollut turha reissu, ei tosiaankaan ! Vaikkakaan en nyt ihan hetkeen kyllä suostu ajamaan 7 tuntia suuntaansa koiraharrastuksen vuoksi. Ai niin se piti vielä mainita, että ihan uskomatonta kuinka Q ja velipoika Urmo tulk edelleen niin hyvin juttuun. Ne onnistui nukkumaankun ahtaassa makkarisss ilman matseja. Ja erityisen huomionarvoisenhan tästä tekee se , että kyseessä kuitenkin kaksi _erittäin_ dominoivaa nelivuotiasta voimiensa tunnossa olevaa urosta :-) Kaipa ne vaan rakastaa toisiaan :-)