Kuura 14 viikkoisena

Kuura 14 viikkoisena
Talvihallan Blizzard (e.Valkohampaan Talvihalla,i.Faro von der Simmeringer Haide)

sunnuntai 28. marraskuuta 2010

Haku 28.11, Lentokentän maasto

Aikamoisessa pakkasessa, treenatessa ei niinkään tuntunut kylmältä, mutta kun otin Kuuraa autosta ulos kotona, se ontui takajalkojaan.Oli ressu vissiin niin kohmeessa:-(
Mutta: Oikea etukulma oli tällä kertaa ensin, ja vasen kulma vähän eri kohdassa kuin yleensä.
Suunnitelma: kaikki ilman apuja, muutama haukku riittää ilmaisuksi.Ekalla maalimies kuljettaa takarajalla eteenpäin ja Un muotoisesti, josta yritän treenata sisäänkutsun. Toka valmiina vas, kolmas oikealle, nelonen tyhjä vasemmalle ja löytö viimeinen oikealle.
Ekalla pistolla (maakuoppa) seilasi jonkin aikaa siellä, eli meni ensin suoraan, sitten kaarsi pikkaisen taaksepäin, meni parikymmentä metriä ylisyvälle, ja paluumatkalla löysi.Muuten ok, ja kuljetus Marjan kanssa hyvin, ei meinannut vaan millään tajuta, että maalimiehen voisi jättää vaikka kutsuin.Tuli puoliväliin, palasi Marjan luo, ja lopulta tuli.Tätä siis pitää treenata!
Kakkonen ei ollut ihan suora pisto, mutta sai hajun ja löysi melko nopeasti, haukku ok, ja lihapullat kelpasi hyvin.
Kolmospisto oli huono, meni suht täyteen syvyyteen, ja kaarsi piston väärinpäin eli kääntyi oikealle.Sieltä tuli takaisin ja uusi lähetys, nyt menin vähän matkaa sisään metsään, nyt hyvin.
Nelosen tyhjä vasemmalle kallionrinnettä ylös oli hieno! Siellä se meni täyteen syvyyteen ja kaarsi just hienosti eteenpäin.Palkkasin!
Ja viimeinen myös hyvä, lähetin vähän ennen piilon kohtaa, joten teki pienen Ln.Sen se ratkoi hyvin.
Nyt sitten pitää vaan muistaa noi L treenit ja kuljetukset ym, täytyy saada rikottua Kuuralta se kaava että oikealla puolella kääntyy niin helposti väärin!
Treeniteemoja siis:
-kuljetukset
-l-luviot oikealla varsinkin
-sisääntulotreenit
-tyhjät
-ja taas suoraa!

perjantai 26. marraskuuta 2010

Kiireen keskellä jotain yritystä...

Hirveä kiire, ja treenaus ihan hunningolla!
Joka tapauksessa maanantaina kerettiin tokoryhmämme harkkoihin:
muistikuvia, mutta jo tässä vaiheessa vähän hataria:-)
-ainakin seuraamista, ilman välipalkkaa ekassa sessiossa, ja liikkurin käskytyksellä.Se oli oikein kelvollista, vaikka itse sanonkin.Myös lähestyminen kohti ihmismuuria oli hyvä, eli kontakti ei katkennut,loistavaa ;tässä on siis edistytty.
Liikkeestä maahan oli jälleen hidas, mutta jäi kyllä paikoilleen.Ja tässä yhteydessä kävi ilmi, että enpä ole näköjään treenannut sitä ylös nousemista sivulla.Siinä se pönötti vaikka annoin mitä käskyjä.Ja törkeästi vielä unohdin tavallaan koko koiran kun rupesin siinä muille voivottelemaan että jaa-a eipä osatakaan tätä..niin Qlla hippasen paloi käämi, ja se rupesi huutamaan mulle lähes pää punaisena.Ansaitsinkin sen kenties? Joka taapuksessa pienen väännön jälkeen ( tyyliin "ei ole kiva juttu kumminkaan että täällä karjut") Qn kanssa treenattiin vielä luoksetulo ja nouto.Kumpikin hyvin.Noudossa ekaksi otin koko liikkeenä, mutt muistin palkata alussa namilla siitä että pysyi istuen odottamassa lupaa, sitten nouto itsessään oli nopea ja suora, ja palkkasin kun oli hetkosen pitänyt tiiviisti ja rauhassa siinä edessä.Eli vaikka kierroksia oli, ja hirveän levotonta siinä vieressä kun agiradalla toinen belgi mylvi ja kiisi, niin Q kiltisti iman mutinoita toi kapulan,jes! Tähän perään sitten iskunouto ja palkka vauhdista mekein heti kun oli kääntynyt ja tulossa mulle päin.
Toka kiekalla otettiin ruutua ja jotain?? Ainakin uudemman kerran seuraamista niin että Marja A häiriköi kaikenlaisilla oudoilla käskyillä.Siinä Q meni kyllä vipuun muutaman kerran, varsinkin "kukkuu-huutelut" oli hiukka liikaa.Kunnes taas sillä syttyi lamppu; " ai tää oli tätä häiriöseuraamista" ja sitten se suoriutui taas vallan hyvin.
Lopuksi seuruutin vielä juoksuosuutta ja hidasta, ne meni tosi kivasti.
Kotioloissa sitten ollaan hinkattu liikkeestä maahantippumisia, ja välillä ne tosiaan on jo sitä mitä pitää, eli nopeita (tai no Qlle nopeita) , välillä sitten taas ei..huoh.Täytyy kai vaan hinkata ja hinkata, ihan nopeasti toi ei taida mitään oppiakaan..toivotaan ,että sitten kun viimein "uppoaa" niin pysyisi sitten kanssa muistissa!

sunnuntai 21. marraskuuta 2010

Haku su 21.11

Isosuon kaatiksen maisemissa aloitettiin ensin esineillä.
Kaistale oli n 20 metriä leveä mutta täyssyvä, ja siellä oli kolme esinettä valmiina, joista kaksi haetutin.Ekalla pistolla veti oikeasta takakulmasta yli.Tokalla bongasi vasemman takakulman esineen, ja toikin sen suorinta tietä.Välipalkkasin niin että ensin hetki reviteltiin esineellä ja sitten vaihdoin namiin.
Kolmannella lähetyksellä meni taas sinne oikeaan takakulmaan, ja hyöri siellä aikansa, mutta tuli ilman esinettä.Myöhemmin hoksasimme että se oli varmaan ottanut sen esineen ja palatessa kun oli niin ryteikköinen maasto, oli vissiin hukannut sen.Niinpä kun taas lähetin keskeltä ruutua se pyrki taas sinne oikeaan reunaan, ja jälkiviisaana ihmekö tuo..No hienoa kuitenkin että kun kutsuin sen luo ja lähetin siitä keskeltä , mutta nyt käänsin sitä hiukan vasempaan, niin lähti taas ihan hyvin, kieppasi itsensä ympäri siinä kaatuneen puunrungon luona, ja tarkensi hyvin missä esine oli.Otti sen myös suuhun heti, mutta kyllä se siellä hetken esine suussa pohti tuodako vai ei.Hetken kuluttua, (joka ei ollut onneksi kauhean pitkä) se kiltisti toi sen, ja taas leikittiin esineellä ja sitten vaihdoin sen ruokaan. Tyytyväinen olin, sillä Keijo vielä kertoi että siellä oli ollut kuulemma hirvikin vasan kanssa edellisenä iltana juuri samoilla kohdin, eli hienoa että Q kuitenkin keskittyi esineruutuun ja vaikka pikku kauneusvirhe sattuikin, niin ratkaisi hyvin,eli tällä kertaa ei lähtenyt lätkimään sen esineen kanssa vaan valitsi mulle tuomisen.Tuota arpomista tapahtuu nykyään silloin jos ruudun aikana tulee joku konflikti, eli nyt esim se että se yksi esine oli siltä tipahtanut ja halusin sen lähettää toisesta kohtaa.Ja silloin Marjan kanssa kun huusin sille siitä Puuhun merkkaamisesta.Eli täytyy jotenkin järjestää ja toivoa järjestyvän ,että ei tule mitään ylimääräistä säätöä esineruudun aikana.Nyt kuitenkin tosiaan teki töitä ihan hyvin, eikä yrittänyt nostaa koipea kertaakaan.
Haku sitten: Sekin meni tosi hyvin.Eilen Helin ja Elinan kanssa treenatessa ei meidän L-harjoitukset oikein sujuneet, mutta olisko yön aikana aivot raksuttaneet..? Tänään kuitenkin se tehtaili oikein kelvollisia L-kuvioita.Aloitus vasemmalta jonne hyvä suora pisto ja oikein hienolta kuulostava ilmaisu, tasaista paukutusta n 15 haukkua palkaksi tennispallo.
Kakkonen oikean etukulman kautta L , ja kääntyi siis hyvin.Jaanalla oli hiukan tällä pistolla tökkässyt, mutta ei kuitenkaan mitään näykkimistä,Täytyy olla taas kuulolla tämän jutun kanssa.Lopuilla kaikilla oli kumminkin ollut ihan korrektisti.
Kolmonen vasemmalle, siellä piilo ei ollut täydessä syvyydessä, vaan n 30 metrissä.Lähetin vähän jo ennen piiloa, sillä halusin ettei jää yhtään käymätöntä aluetta plus että halusin hyvän baanan ja kisoissakin olisin varmasti lähettänyt just siitä kohtaa.Joten Q irtosi hienosti täyteen syvyyteen, kääntyi oikeaan suuntaan ja paluumatkalla bongasi hajun ja meni piilolle.Lyhyt ilmaisu.Tennispallo.
Neloselle tuli pieni L, lyhyt ilmaisu ja Wubbakongi palkaksi.
Viitoselle myös L , 10 haukkua tai vähän yli, kuulosti hyvältä, Wubbakongi.
Ja viimeisellä ensin yritin aika tyhmästi lähettää sen siitä jyrkästä rinteestä huolimattomasti, jolloin se lähti viipottamaan viistoon aluetta lähes keskilinjan suuntaan.Tuli kutsusta takaisin, ja nyt menin lähettämään hieman aiemmasta kohdasta, ja pistosta tuli todella kaunis syvä L, ja lyhyt ilmaisu riitti.
Selvästi Q oli tyytyväisempi kun taas sai kaikilta ukoilta pallon tai Wubbakongin, nami ei taida aina riittää sille,tai ainakin sen sitten pitää olla jotain aivan superia.
Loppuringissä se sai vielä lihapullia ja kehuja ta vielä pikkaisen revitysta Anu kannsa, ja sain viedä tyytyväinen koiran autoon.
Oli kiva päivä!

keskiviikko 17. marraskuuta 2010

Eturauhasvaivoja

Jep,mä tiesin sen..
Qhan on ollut vähän outo jo jonkin aikaa, ja kun se lisäksi jo liikkuikin mun mielestä oudosti, plus että jotkut vanhat harmit palasi taas vähän yllättäin ja sangen voimallisina.., sain sen vihdoin vietyä kauheiden työkiireiden jälkeen vasta alkuviikosta lekurille.
Vähän T oli ensin sitä mieltä ,ettei välttämättä olisi niin häikkää, kun kuulemma eturauhanen ei nyt ollut niiiin iso, ja oli oikealla paikalla jne, sekä kun Q antoi ihan rauhassa kopeloida eikä osoittanut mitään aristamisen elkeitä.Noh, yritin siinä sitten vikistä että kun toi on kohtuullisen kova eikä turhista valita..Hiukan ihmetyttää miten usein lekurilla(kaan) mua ei oteta heti todesta.Ilmeisesti onnistun jotenkin hämäämään lempeällä ulosannillani, ja lekurit luulee mun liioittelevan oireita ,vai mikäkähän siinä on.Anyway,kyllä mä koirani tunnen ja vallan mainiosti osaan myös tiedostaa milloin kaikki ei oo niin kuin pitää.Carloksen tapauksessa (Addison) sain todella vääntää rautalangasta lekurille ja tosiaan vaihtaa lekuria kesken rumban(Mysselle ikuinen kiitos!), Fionan tapauksessa jälleen uusi lekuri väitti ettei taatusti ole vierasesinettä vatsassa, paitsi että löytyihän se maissintähkä kahden kuukauden jälkeen! Ja taas..alkuun pientä epäuskoa..No tämä lääkäri on kyllä tosi mukava ja oikeasti sangen pätevä, eli sinänsä ei mitään pahaa sanottavaa. Kun siis pissanäytteen pikatesti näytti kahden plussan verran verta siellä pissan joukossa,hänkin totesi että "oho" siellä ihan oikeasti on häikkää.
Jospa Q saataisiin nyt vaikka kuntoon.Ja se on kyllä just sen tyyppinen koira, että ei jätä asioita tekemättä vaikka sattuisi, mutta saattaa kyllä muilla tavoin ilmentää kipua.Selittää monta asiaa.
Mutta jossain välissä ollaan jotain treenailtukin.
Seuraaminen on taas mielestäni parempaa, välillä meinasi edistää jonkin verran,Palkan paikan kanssa saa olla tarkkana, ja myös palkkaussuunnan kanssa.
Jäävät liikkeet ovat olleet ahkerassa treenissä, ja istu sekä maahan ovat nopeutuneet , seison osaa kotipihassa ja lähiparkkiksella, mutta kentällä tahtoo valua helposti.
Noudossa on ollut mun mielestä hiukan veitsenterällä, ettei Q ole hilpassut sen kapulan kanssa, sillä on ollut sellainen villi katse.Mutta toistaiseksi hermo on pitänyt.Eli ei kannata treenata kuin harvoin, ja aika paljon iskunoutona.Sen kerran kuitenkin kun ollaan tehty kokonaisena liikkeenä, on se ollut hieno! Oikeasti! Siinä on asennetta! Järjetöntä vauhtia kapulalle, nopea isku, nopea laukka takaisin , suoraan tiiviiseen esntoon ja autuas rauha luovutuksessa.Jotain me ollaan oikeinkin osattu tehdä.
Ainoa vaan , että kun se näkee kapulan , rupeaa kierrokset nousemaan jo vaarallisen korkeiksi, tasapainoilla pitää.
Eteenmeno sitten tökkii.Tai ei siis itse eteenmeno, mutta siellä maahanmeno.Voi kun tottis on välillä niin vaikeaa..

sunnuntai 7. marraskuuta 2010

Su 7.11 hakua ja tottista

Ensin nähtiin pikaisesti Anne ja sisko-Hile plus muu lauma Haunisissa tottiksen merkeissä.
En ottanut kuin vähän seuraamista , käännöksiä ja täyskäännöksiä,plus luoksetulon.Ihan kohtuullista meininkiä, häiriötäkin kentällä riitti.Ai niin ja laukaukset tuli mullekin ihan yllättäin, mutta Q ei niitä tietenkään noteerannut millään lailla.
Sitten hakuilemaan Piuhan maastoon, Huvilinnun taakse.
Kulmat limittäin ,eka pisto oikealle. Treenisuunnitelma oli löytö-löytö-tyhjä-tyhjä-löytö, ekalla ukolla n 15 haukkua,tokalla kymmenkunta ja viimeisellä ukolla riittäisi viisi.Ekan ukon palkkana tennispallo, sitten tokalla lihapullaa ja vimpalla ruokaa plus Wubbakongi.
Kaksi ekaa pistoa oli tosi hienoja.Lähti suoraan, löysi samantien ja ilmaisi hyvin.
Tyhjät pistot taasen ei onnistuneet niin hienosti.Eli Vasemmalla puolella lähti kurvaamaan liian aikaisin eteenpäin.Yritin lähettää vähän epähuomiossa samasta kohtaa kuin ensin, ja jouduin taas kutsumaan sen pois.Kolmas kerta toden sanoo, menin lähettämään sinne mistä kaarsi ja siitä tuli jo hyvä pisto.Oikealla puolella irtosi syvälle ja ajattelin että jee, onnistuipa hyvin, mutta mmph se teki silmukan väärään suuntaan, kuinkas muuten.Ok, korjattiin ja nyt onnistui.Eli kestää se sentään korjaamista, täytyy sinnikkäästi vaatia kunnon tyhjät.Qlla käy aktiivisesti nokka jo lähetyshetkellä, ja ehkäpä se kuvittelee että kun sen on mennyt tietyn matkan ja muka haistaa ettei siellä ole, että se riittää.No treenataan treenataan.Vaan tuli mieleen ,että täytyy ottaa niitä L-pistoja vähän kuurina tähän väliin, luultavasti sekin auttaisi sitten niihin tyhjiin..?
Viimeisellä kaarsi taas maaston viemänä vähän liian aikaisin, mutta suoristi itsensä ja löysi.
Mikä oli mun mielestä tosi kiva, oli se , että oikean etukulman maastomuutos kohtuu aukeasta alavasta rinteestä hakkuurisukkoon ei tuottanut Qlle vaikeuksia, vaan sinne se meni heti suoraan.
Ja kuljetuksetkin ukoilta pois meni ok, namipalkaten mutta joka tapauksessa..

lauantai 6. marraskuuta 2010

La 6.11

Haunisissa vähän tottista ensin.
Seuraaminen, hyvää, palkkasin käännöksistä ja juoksusta sekä hitaasta.
Nouto , hyvin myös! Sen jälkeen myös iskunoutoa.
Eteenmeno, hyvä ja suora, vauhti loistava, nyt en hihkaissut mitään kun se pääsi pallolle.Reviteltiin kuitenkin narupalloa kun se toi sen mulle suorinta tietä ja hyppäsi mua vasten haluten leikkiä.
Muutenkin nyt oli hyvä meininki, eli aina kun se hyppäsi rinnuksille , tartuin leluun ja leikin sen kanssa, ja muutoin vaadin sen siihen lähelle mutta maltoin mieleni enkä koskenut leluun.Asia alkaa hautua Qn mielessä melko mukavasti.Lopuksi Q sai kantaa narupallon autolle.
Sieltä esineruutuun.
Tein n 30 metriä leveän kaistaleen, jossa melko lähellä oikeaa reunaa oli pikkusukka n 20 metrin syvyydessä, ja lähellä vasenta takarajaa täydessä syvyydessä oli pikkukenkä.
Nokka oli hyvin auki, sillä kun lähetin sen sieltä oikeasta reunasta se lähti kuin nato-ohjus, ja kieppasi lennosta paikallistaen sukan nopeasti.Toi mulle suorinta tietä,jes! Välipalkkasin nakinpalalla nopeasti.Sitten uusi lähetys, siellä irtosi syvälle mutta toista esinettä joutui etsimään enemmän.Teki kuitenkin aktiivisesti töitä, ja jes! taas toi mulle innokkaasti hypäten rinnuksille.Se ei mua haittaa yhtään, nyt en kyllä viitsi niuhottaa luovutusasennosta, paljon tärkeämpää että haluaa palauttaa sen esineen ilman mutinoita.
Joten ajassa 2.27 tuli molemmat esineet,kiva juttu!
Tänään siis uhmaikä ei vaivannut!

tiistai 2. marraskuuta 2010

Jälki tiistaina 2.11

Ennen jälkeä piti ottaa esineruutu.Nythän Q on toiminut tuolla tosi hyvin esinekaistaleilla, eli tehnyt hyvin töitä ja tuonut esineet kauniisti, sekä välipalkoilla että ilman.Joten päätimme kokeilla taasen ihan kokonaisena ruutuna.
Ja Q lähtikin tosi hyvin, löysi takalinjalta melko nopeasti, ja oli tuomassa esinettä.Vaan päätti pissata puunrunkoon matkalla, ja kun kerran tultiin Marjan kanssa jo viimeksi siihen tulokseen, että sille vaan pitää tehdä selväksi ettei se saa kuseksia ollesssaan hommissa, niin karjaisin sille EI! Ja silloin sillä repesi ihan kerta kaikkiaan, eli hitsas herne kiinni ja lähti litomaan sen esineen kanssa.Marja tietää kuinka älyttömästi harmittaa! Ja joo tietty joku tietäväinen voipi olla sitä mieltä, että ainahan se tekee rallia, varsinkin su- semman jälkeen, niin kyllä fakta on niin, että esineet ovat tulleet tosi kauniisti käteen viime aikoina! Eli homma oli jo hanskassa .Joten siinäkin mielessä ihan oikeasti harmittaa, että sillä vahvistui toi hyvin epätoivottu käytös taas.Toki se olisi tuonut sen mulle melko varmaan, jos en olisi sitä kieltänyt merkkaamasta, mutta täytyyhän sille voida sanoa asioista.Noo Qn mielestä ei voi.. Päätin että homma loppuu saman tien, ja lähdimme Marjan kanssa pois ruudusta takaisin autoille.Q samoili metsässä ja autoilla aikansa, kunnes tuli kutsusta jossain kohtaa.Koira autoon, ja sai nähdä kuinka Quro pääsi hommiin.Toivotaan että toi ns negatiivinen rangaistus, eli se ettei se saakaan tehdä hommia jos ryttyilee, saisi aikaan sen , että halu paiskia töitä voittaisi halun tehdä omia kuvioita.
Joten oma fiilis ei ollut kovin korkealla kun vihdoin lähdimme sinne jäljelle, kiva kun yksi kerrallaan kaikki leviää käsiin!
Mutta jälki meni onneksi kohtuu hyvin.
Jana oli järkevä, ja päämäärätietoinen, joskin se lähti vähän viistoon, mutta en piitannut siitä.Otti oikean suunnankin. Itse yritin siellä jäljellä näköjään välillä sabotoida koiraa, Marja onneksi sanoo suoraan.Ja mä kyllä arvostan sitä.Kunnon treenikaveri on ystävä, joka haluaa auttaa, eikä iloitse toisen epäonnistumisista. Joten ensi kerralla vaikka Qlla ei olisikaan niin vahva draivi ,pitää mun uskoa että se kuitenkin seuraa jälkeä jos se etenee.Ok, jos se tosiaan hukkaa sen jäljen, niin sitten palataan sinne missä vielä varmasti tietää olleensa oikealla jäljellä.Kulmista pari oli tosi kaunista, yhdessä se teki pikku silmukan, ja yhden se veti pitkäksi.Sielläkin se oli kuitenkin jo ottamassa oikeaa suuntaa, kun mä kuulemma vedin sen pois ja yritin itse etsiä jäljen, I'm so pro..
Kolmos ja neloskeppi jäi, mutta onneksi kahdeksasta se nosti kuusi, joten pääsin sitä palkaamaan.
Se mikä harmittaa jäljen osalta, oli se , että kuutoskepin jälkeen se mainasi selvästi lakata jäljestämästä. Se vissiin väsyi, ja taisi vähän päättää että "ok, tää oli tässä" ja yritti nostaa risuja revittäväksi.Kahta eri kepakkoa se yritti sieltä noukkia, mutta otin pois, ja kielsin että " et sä niitä ota", ja taas "jatkuu". Onneksi se sitten lähti melko mukisematta jäljestämään lopunkin , ja nosti kepit 7. ja 8. ja selvitti loppupuolella olevan viimeisen kulmankin.Skarppasi selkeästi.
Kiva että saatiin onnistuminen, mutta harmittaa osasinko edes tarpeeksi henkisesti olla mukana siinä palkkaamistilanteessa kun oli hirveä kiire lähteä hakemaan Eden koulusta ja alla oli sen verran surkeat fiilikset..?
Ensi kerralla motivaatiotreeni ehkä olisi poikaa..

maanantai 1. marraskuuta 2010

Suskin tottisopissa Hauninen 31.10

Korrin Susanna oli meillä luennoimassa, ja me Qn kanssa oltiin siellä myös koirakkona.Vaikka olin vakaasti jo etukäteen sitä mieltä, ettei varmaan kannata..ja niin siinä just kävikin ,että lahjakkaasti saimme nolattua itsemme ihan julkisesti! No , sehän ei ole mulle tietty uutta, vaan eipä se vieläkään kivalta tunnu..
Mutta ainakin sain nyt hyviä neuvoja ihan juuri niihin juttuihin mitkä liikkeinä ovat tuottaneet vaikeuksia, ja myös tuohon lelun kanssa rallatusralliin!
Tutuiksi päivän aikana tuli vauhtinouto, iskunouto ja luovutusrinki jne. Osa ihan tuttua, mutta niissäkin sai uusia ajatuksia miten niistä jatketaan.Ja täytyy ainakin muistaa hankkia iskunoutoon taas sellainen Gappayn juuttikeskiöllä varustettu noutokapula, joka mulla jo oli, mutta jonka joku pölli.
Varsinkin iskunouto on mun mielestä ollut taivaan lahja ,ja Suskin mukaan se auttanee myös siihen enää jäljellä olevaan nouto-ongelmaan ,kun Q tönää etujaloillaan aina kapulaa eteenpäin ja liikkeelle. Suski totesi että se on varsin yleinen ongelma tuollaisilla otuksilla, joilla on tosi suuri saalisvietti,niin ne tekee kapulasta sillä tavalla saaliin.Eli neuvoksi, aina jos tönää tassuilla , niin otetaan luovutukseen asti, mutta ei palkata muuta kuin "hyvä" kehulla, ja aina taas jos kapulaan iskee lujaa ilman työntöä, saa "Zip" -vapautuksen narupallolle.
Jääviin liikkeihin saimme opastusta , miten koiraan lisätään jännitettä siinä kun se odottaa, eli koira ei voi koskaan tietää missä kohtaa rupeankin hiipimaan saaliin kanssa sen luo.Istumisessa pallo heitetään koiran selän taakse hännän tyveen, ja maahanmeossa etujalkojen väliin maahan.
Lelun omimiseen neuvoksi, että en kerta kaikkiaan saa koskea sen palkkaan.Mun tulee vaatia, että se tulee lelun kanssa lähelle , jolloin voin kehua sitä ja kenties silitellä, niin että sillä on edelleeen lelu suussa. Vain ja ainoastaan, jos se hyppää mua vasten ja yllyttää mua taisteluun,silloin saan koskea leluun.
Ja kun tänään aamulla kokeilin, tuntui kuin se jo olisi vähän saanut jutun juonesta kiinni.
Ok, harjoitteu jatkuu, ja onhan se hyvä, että tuon otuksen kanssa pysyy nöyränä..