Kuura 14 viikkoisena

Kuura 14 viikkoisena
Talvihallan Blizzard (e.Valkohampaan Talvihalla,i.Faro von der Simmeringer Haide)

lauantai 26. syyskuuta 2009

Tottista lyhyestl 26.9

Kotona treenasimme ensin nopeampia maahanmenoja.Istumasta, kädellä auttaen.Kriteerinä: haluan sen heittäytyvän maahan, ja vain tällaiset "putoamiset" palkitsin.
Tarjosi loppua kohden yhä nopeampia, eli hyvä idea.Saatan muuttaa myös käskysanan jossain vaiheessa.Mutta mihin? Pohdintaa.. Vahvistin myös tänne-asentoja.
Myöhemmin päivällä menin omalle kentällemme.
En kuitenkaan ole ihan tyytyväinen miten sujui, oli jotenkin sählä ja löllöfiilis.Olisiko sitten johtunut siitä, että en vienyt sitä aloitukseen hallinnassa (vaikka se jopa yritti sitä tarjota).Jatkossa siis mun keskityttävä, että löysät pois, ja Q hallintaan autolta asti ( tai ainakin kentän reunasta).
Otin noudon luovutusta. Jätin Q.n istumaan ja kapulan sen eteen, mutta jo kun olin vasta poistumassa, n 15 askeleen jälkeen , se kirmasi kapula suussa munhun kiinni.Eli nyt on siis vahvana mielikuva, että kapula kiireesti Ninalle!! En tietty palkinnut, otin vaan kapulan siltä, ja jätin sen uudelleen istumaan; sama juttu ääk!
Tällä kertaa, vahingosta viisastuneena, jätin sen istumaan kapula suussa, ja kehuin rauhallisesti matkatessani pois.Vielä kun pääsin sinne n 20 askeleen päähän, sanoin 'hyvä' ja apport!Tuli laukalla ja suoraan, sekä piti kapulaa mälväämättä. Zip ja patukka.Näitä muutama toisto.
Hyvää treenissä oli, että joka kerran se tuli laukalla ja tarpeeksi lähelle, sekä suoraan.Motivaatio siis on kohdallaan.Kerran otin sen jopa lähes kokonaisena noutona. Eli Q sivulla , pidin kaulapannasta , heitin ja annoin käskyn apport.Ja se toi sen hyvin! Tosin varmistellakseni ,en heittänyt kapulaa kauas, ettei kasvaisi riski, että se ottaa sen ja sinkoaa kentän toiseen päähän sen kanssa.Tätä ei onneksi kuitenkaan tapahtunut:-)
Seuraamista otin myös, mutta nyt ei vire ollut kyllä ihan kohdallaan..TPHn kentän bernijoukkio meinasi kiinnostaa enemmän.Pidin huolta, että sain kuitenkin vielä onnistuneen, joskin aikas lyhyen pätkän seuraamista.
Sitten tuumasin, että otan sellaisia juttuja treenikerran loppuun, jotka itsessään nostattavat Kuuraa melkoisesti.Annoin sitten sille noutokapulan suuhun, ja annoin sen ylittää A-esteen sen kanssa. Siitähän se sitten syttyikin..Myös toiseen suuntaan, ja palkka motskarilla ( ei vaan meinannut pudottaa kapulaa.. mutta parempi niinpäin..).Ei siis ole odotettavissa ongelmia telineillä edes kapula suussa, se meni sen ihan kuin vettä vaan.
Ja ihan vimppana otin luoksetulon, ja suorapalkka, Zip kun Q oli noin 2 metrin päässä, ja patukka lensi taakse.
Kaiken kaikkiaan, ei niin huonoa, etteikö paljon hyvääkin..Ensi kerralla kuitenkin toivottavasti keskityn itse paremmin, ja maltan lopettaa ennen kuin vire laskee.

perjantai 25. syyskuuta 2009

Ilmaisua ja tottista 25.9

Perinteinen perjantai :-) eli Anun kanssa TPHn kentällä.
Eka Anu A-esteen alle, ja nyt päästin Qn vauhdilla sinne.Rupesi heti haukkumaan(tunki itse asiassa kyllä myös sinne esteen alle), haukkui hyvällä rytmillä ja noin 10 haukkua vaadittiin.
Toka oli toiseen suuntaan, pöpelikköön piiloon, nyt se yritti ensin ryöstää patukan, mutta nopeasti rupesi haukkumaan.Tällä kertaa pidempi, n 20-25 haukkua.edelleen hyvä rytmi muuten, mutta koska sillä ei ollut munhun näköyhteyttä, ja lähestyin piiloa, se yritti kuikuilla ja piti hetken tauon.Siis jatkossa, jos itse tuun "piilolle" niin pitää olla avara maasto.Kolmas vielä pusikkoon, se oli tosi hyvä, nyt ei kuikuillut mua, vaan en mennytkään ihan niin kiinni.
Vimppa A-esteen harjalle.
Oikein hyvin siis sujui, tokalla kerralla jostain syystä se pukkasi maaten ja haukkui siinä asennossa, vaan eipä tuo haitanne, sillä haukku oli silti voimakas ja vaativa.
Lopuksi otin pikku seuraamispätkiä, ja Anu sai olla silminä juoksuosuudessa. Eli jos oli hyvä, anu hihkaisi , ja sitten pälkkasin. Ja olihan se hyvä.Jos otan lelun liiaksi esille, silloin se ottaa etäisyyttä, eli kun lelu taskussa näkymättömissä, pysyy asentokin ja tiiviys hyvänä.Vimoisena vielä luoksetulo, nyt etäisyys vain 30 askelta, tuli vauhdilla, ja suoraan , mutta törmäsi.Vahvistettava siis taas kotona, matalalla vietillä niin pysyy kasassa toi korrektius.
On se kyllä ihqu kun se on niin pätevä..

keskiviikko 23. syyskuuta 2009

Jälki 22.9

Tänään tuuli melko reippaasti, joten ajattelin varmaan olevan syytä joskus kokeilla jäljestystä myös tuulisella kelillä.
Tein jäljestä kuitenkin melko helpon, eli pituutta vain n 300 metriä, ja loivaa käännöstä pariin otteeseen.Aluksi kolme purkkia jäljellä, ja sitten kolme keppiä, ja vasta ilmaisuista purkki tulisi minulta.Annoin jäljen vanhentua n 40 minuuttia.
Ja olin vielä unohtanut jälkivermeetkin kotiin( otin vahingossa hakurepun)..
vaan eipä se näytä mitään välineurheilua olevan..hienosti Q jäljen selvitti.Heti alkuun se mielestäni ajutui pikkuisen sivuun, mutta kun se tarkensi ekalle kipolle, niin sen jälkeen selvästi skarppasi ainakin jonkin aikaa, ja pysyi ihan jäljen päällä.Kolme ekaa kippoa siis oikein mallikkaasti, mutta sitten se hukkasi jäljen alaspäin viettävässä rinteessä( ja siinä mutkakohdassa).Annoin sen mennä vähän matkaa väärin, kun olin kerran päättänyt etten auta sitä.Hetken päästä se itse palasi takaisin ja bongasi takaisin sinne , minne jälkikin kulki.Kepit se merkkasi ihan selvästi, mutta ei edelleenkään malttaisi mennä maahan, vaan olisi halunnut vaan pospottaa eteenpäin. Täytyy tuumailla, miten se olisi sen mielestä motivoivampaa.Toisaalta yksi mahis voisi olla, että se saisi tuoda kepin mulle, ja että sillä leikittäisiin.no yritän räknätä piakkoin miten haluan sen kanssa toimia.
Ja kun kerran taas treenailin jo valmiiksi lähellä tottiskenttiä, niin kurvasimme lopuksi taas Spl.n kentälle.Otimme seuraamista ja luoksetuloja. Olin oikein tyytyväinen, se oli jälleen halukas ja vietikäs. Luoksetulossa kokeilin jälleen myös 50 askeleen matkaa, ja tulihan se aivan hirvittävää vauhtia, ja sen vuoksi pikkuinen törmäys. Mutta silti suoraan ! Eli voisi kokeillä antaa sille jonkun himmauskäskyn, esim" istu" just metriä ennen. ja sitä paitsi , välillä vosi kyllä ottaa läpijuoksujakin, vaikkei se olekaan vielä yhtään vähentänyt vauhtiaan.
Viereisellä kentällä treenaili Laura ja Glenda, ja vaikka se odottaessaan luoksetulokäskyä, selvästi katseli sinne suuntaan, niin tuli kuitenkin mukisematta mun luo.Ei ollut aavistustakaan , että se olisi karannut sinne Glendan luo, vaikka ne treenasi noutoja ja heittelivät narupalloa.
Siis Kuura pikku hiljaa kasvaa isoksi pojaksi!! JEE! ja kyllä ietä lämmitti sekin , kun Laura sanoi katsoneensa, että olipa hyvän näköistä menoa :-)
kyllä tällä fiiliksellä taas vähen aikaa leijuu..

tiistai 22. syyskuuta 2009

Tokoa Liedossa maanantairyhmän kanssa 21.9

Mulla oli vetovuoro, joten otin Kuuran kanssa viimeisenä.
Olimme ulkokentällä, eikä ollut muita koiria yhtä aikaa suorittamassa, mutta häiriönä kuitenkin ryhmän jäsenet.
Seuraamista, oikein hyvä, myös juoksuosuus.Kerran kun lähestyin ryhmää, sen kontakti herpaantui.Tästä pieni huomautus, ja jatkoi taas hyvin.Aika pitkä pätkä, mutta ei jätättänyt.Omat käännökseni kyllä taitaa olla surkeita, Kuu teki hyvin, mutta itse olin löllö! Täytyypi funtsata mikä olisi hyvä tapa kääntyä..
Lopuksi luoksetulo.Ensin ihan lyhyt matka, ja sitten jätin sen istumaan ja menin noin 30 askeleen päähän.Luoksetulo oli nopea ja loppuasento perfect!! Kyllä me siis edistytään:-)
Yleisenä huomiona: ryhmä oli aika yksimielinen, että Kuu taitaapi olla koira , joka kannattaa pitää koko ajan hallinnassa.Silloin se työskentelee ohjaajalle, muttta jos sen antaa "löysiä" vahänkin, niin napanuora katkeaa. Ja kallistun olemaan samaa mieltä..

sunnuntai 20. syyskuuta 2009

Hakutreenit Hepojoella su 20.9

Jee, tänään tuuli, eli sää oli just sitä mitä toivoin! ( no olisi enemmänkin voinut tuulla, mutta kaikkea ei voi saada).
Maalimiehet oli kaikki samalla puolella, eli vastatuuleen, ja melko lähellä ( etäisyys n 20m).
Maalimiehiä neljä, eli vuorotellen Elina ja Jaana.Kaikilla ruokaa, viimeisellä myös nahkarätti.
Ja täytyy sanoa, että hyvin meni, kerrankin.
Annoin Q.n seistä hetken aina aloillaan, jotta se sai hajun maalimiehestä, ja lähetin vasta kun mielestäni se oli selvästi ilmaissut saaneensa vainun ja paikallistaneen maalimiehen.
Joka kerralla lähti epäröimättä, ja jopa suoraan, tosin viimeisellä oli pikku koukkaus.Mutta nokka oli auki, eikä ollut kysettäkään mistään hortoilusta! Sitä paitsi, se oli myös oikein nätisti maalimiehillä!
Ensi kerralla, jos olisi niin hyvä tuuri, että jälleen tuulisi, voisin antaa maalimiesten mennä pikkuisen syvemmälle.Kuitenkin tavoite, että pistosta tulisi varmasti suora, ja että sillä olisi selvä käsitys jo keskilinjalla , mitä sen kuuluu tehdä.

tiistai 15. syyskuuta 2009

Jälki 15.9

vaihteeksi sain aikaiseksi, ja lähdimme aamulla metsään jäljelle.
Kokonaispituus noin 500 metriä,yksi kulma ja kuusi keppiä(purkit niiden alla piilotettuna).
Ja kyllä Q jälleen osasi jäljestää.kepeillä se ei mielellään tarjoa maahanmenemällä ilmaisua, mutta reagoi keppiin useimmiten selvästi.Vähän piti viimeisellä ja ekalla pyssätä, että se ei ryysisi ohi, eli sinänsä kyllä "helpotin" tai en ainakaan antanut tehdä virhettä.
siinä kyllä mun täytyy skarpata, että en saa luulla jäljen menevän jossain muualla kuin missä se menee! Nyt taisin vahingossa estää Kuuraa toka vika purkin jälkeen menemästä jäljelle, kun muistelin aivan väärin missä se kulkee / kuinka osaankin olla niin tyhmä!! OnneksiQ oli jäärä ja kiskoi oikeaan suuntaa.
Ensi kerralla luoaan olla tosi tarkkana kuin porkkana, ja toivon ettei Q nyt tästä mitenkään tullut epävarmaksi.
Treenin jälkeen vielä käväisimme pikapikaa sakemannien kentällä.TKK.n puolella oli joitain rotikoita treenaamassa , mutta Q vähät välitti niistä, ja seurasi hienosti ja halukkaasti, myös juoksuosuudella.Palkkasin juoksusta patukalla. Sitten vielä pikkupätkä, ja palkkaus normivauhdista.koko ajan q.lla hyvä tempo, ei jätättänyt eikä poikittanut.
lopuksi luoksetulo istumasta , menin nyt 45 askeleen päähän, odotin hetken, kutsu ja Q tuli jälleen supervauhdikkaasti, pieni törmäys mutta oikeaan paikkaan suoraan, oli tosi tyytyväinen.
Ensi kerralla taas vähän lyhyempi matka vaihdellen pidemmän välimatkan kanssa , jotta oppii oikean kohdan jarruttaa kaikilta matkoilta.
Patukka ja juosten autoon-
Ja taas olin niiiiin tyytyväinen!

Tokotreenit ma 14.9

Vakitreeniryhmämme kanssa jälleen, Tuulissuolla.
Koska pimeää oli tulossa jo melko piakkoin, päädyttiin treenit jakamaan kahteen ryhmään.
Koska Q on kuitenkin edelleen suht häiriöherkkä, päätin käyttää tilaisuutta hyväksi ja mennä Q.n kanssa sisälle halliin yksikseen.
Ja voi että, miten Q olikin mahtava! otin luoksetuloja istumasta ja maaten-asennosta.Se pysyi hienosti paikoillaan (ja kävin sitä siellä välillä palkkaamassakin), paitsi kerran se tryykäsi luokseni , mutta en palkinnut, ja uusi yritys.
Vauhti oli joka kerralla hyvä, täyttä laukkaa ja mahtava juttu !: se tuli superhienosti oikeaan paikkaan,tiiviisti ,suoraan ja vasta aivan lopussa jarruttaen. Tuuletimme kyllä kun kerran Q ol niin Super!
Otin myös noudon palutusta, se myös vauhdilla ja oikeaan asentoon! YES!
lopuksi seuraamista, Q oli hyvässä paikassa, vietikäs ja täsmällinen,ZIP ja patukka ja juosten autolle.
Kyllä oli upea fiilis koko illan.

Hakuilua su 13.9 Hepojoella

TreEninä samansuuntaista kuin kaksi edellistä kertaa, eli koira vapaana, ja maalimiehet jääneet metsään jo tallauksen yhteydessä. (Anu, Heli ja Seija).
Irtosi kyllä sinne sun tänne , haahuili ja lopulta aina löysikin.Ei kuitenkaan aktiivisesti yrittänyt nostaa nokkaansa, tai bongata ilmasta hajua.
Eli ei enää tällaistä,tässä ruokitaan vain Kuuran ennestäänkin vahvaa hortoilutaipumusta.Jos halutaan treenata hajun tarkennusta, se on varmaan syytä tehdä ennemminkin piilokyläsysteemillä.
Nyt yritän, jos ainakin tuulee, ottaa maalimiehen tarpeeksi lähelle, ja päästää Kuuran kun nostaa nokkansa selvästi.
Nyt siis peukutan, tuulta please..!

lauantai 12. syyskuuta 2009

Ja sisulla uudelleen..

Kimpaannuin sen verran, että pari tuntia itsesäälissä vellottuani, menin uudelleen samaiseen paikkaan treenaamaan esineruutua.
Nyt sujui jo onneksi hieman paremmin.
Ekan esineen etsi ja löysi hyvin, mutta piti pienen tuumaustauon tuodako esine mulle vai mitä sillä tehdä.Kun vaan odotin, niin se toi sen! Yes! tästä palkkasin tietysti ihqukongilla.
Seuraava lähetys, jälleen hienoa työskentelyä kaistaleella, ja löytö.Vaan piti vielä kerran yritää urputtaa ettei tuo sitä minulle..Kun lähti poispäin, karjaisin EI ja odotin..Ja hei! Se toi sen!!
Ja taas oli juhlat, ja kehuin kuinka vallan fiksu ja superihana seon.
Nyt vaan tarvii ruveta vaatimaan, vaikka en saa menettää hermojani, niin pitää koiran saada tuta, jos en ole tyytyväinen.

Esineruutufiasko..12.9

Nyt on kyllä aikas synkät fiilikset..
Olimme sopineet Anun kanssa,ottavamme tänään esinetreeniä Haunisissa tutulla paikalla.
Suunnitelmissa oli, että kolme kaistaletta ja esineet valmiina,mutta nyt noin 30 metrissä, sillä ei ollut tuuliapua, vaan tuuli tuli suoraan selkämme takaa.Kuvittelin kuitenkin Kuuran onnistuvan melko todennäköisesti, sillä olen juuri tällä viikolla kolmeen eri otteeseen treenannut esineitä tuolla,eli muistikuvan pitäisi olla vahva.Tosin kaistaleet oli nyt eri suuntaan.
No meni sitten aivan surkeasti!!
Jo kun olin tekemässä esinevihjettä (hanskan nouto), Q pääsikin multa karkuun, ja oli paukkaamassa jo ruutuun.
No Anu pyydysti sen kiinni.
Tässä vaiheessa olisi jo pitänyt älytä, että Q vetää mua ihan 6-0 höplästä, mutta jälkikäteen tietty on aina niin hyvä viisastella.
Ekalla kaistaleella , meni ihan minne sattui..ja selvästi nenä oli kiinni!
Jossain kohtaa paukkasi kakkoskaistaleelle ja plokkasi sieltä esineen, vaan eipä aikonut palauttaa sitä mulle, vaan oli sinkoamassa jonnekin jälleen.Jollen väärin muista, niin toi sitten kuitenkin mulle pienen muistutuksen jälkeen.
Ekalle esineelle yritin taas ohjata sitä, mutta se viis veisasi mun ohjaamisistani, ja juoksenteli missä lystäsi.Silloin juoksin itse esineelle, löysin sen itse ja pidin omat bileet.Siinä kohdassa oli havaittavissa pientä harmistumista Kuurassa kun se ei saanut sitä esinettä itselleen.
Pölkkypää kun olen, niin vielä kolmannella kaistaleella elättelin toivoa, että Kuu nyt viitsisi keskittyä siihen homman mitä ollaan tekemässä.
Se pisto oli kieltämättä jo parempi toisaalta, se jopa etsi ja meni takarajalle, vaan kun ei löytynyt niin taas irtosi jonnekin horisonttiin.
Helpotin siten, että otin Kuuran kiinni, ja Anu oli vievinään kaistaleelle esineen.Nyt irtosi hyvin, etsi, löysi ja jopa oikeasti toi sen nätisti.
Välillä treenasi Anu ja Jipsu, ja pohdin pitäisikö kuuralle reiluuden nimissä antaa vielä uusi mahdollisuus onnistua.
Ja taas virhe! Kuu näki kun esine vietiin, tavoite kun oli , että irtoaa ohjauksen mukaan suoraan esineelle ja tuo sen suorinta tietä mulle.
Ja irtosi. löysi vaan eipä tuonut. Kävi esine suussa pissalla, ja lähti sitten lällättämään.
Karjuin kitarisat punaisena, äänikin melkein lähti, vaan eipä ollut paljon apua.
Loppuviimein Anu nappasi sen kiinni, ja se sai luvan kytkettynä ollessaan tuode kolme kertaa heitetyn esineen mulle.Ja sitten autoon , melko kylmäkiskoisesti, ei ollut aihetta kovin iloiseen meininkiin.
Saa nähdä, koska vai enkö koskaan, saa otetta tuohon otukseen.Aina kun tuntuut, että JEE nyt me ollan edistytty, ja kyllä tästä hyvä tulee, niin sitten tulee kuraa niskaan ämpärikaupalla, just nyt tuntuu, että ei varmaan koskaan päästä kisaamaan missään lajissa, kun enhän mä saa tota hallintaan:-(
Jos nyt jotain hyvää pitäisi mainita, niin eipä tuota tunnu yhtään haittaavan onko esineet omia vai muiden. Ja ainakin se osaa irrota..Menee kyllä tovi, ennen kuin viitsin sen kanssa treenata mitään..

Ilmaisutreenit Haunisissa 11.9

Perjantai-illalla TPHn kentällä treenasimme ilmaisuja Anun ja Marjan kanssa.
Marja oli ekana, ja annoin ohjeeksi, ettei tällä kertaa annettaisi ärsykettä patukan kanssa, vaan se saisi olla valmiina piilossa.
No ei Q meinannut tajuta heti, vaan kesti hetken aikaa aloittaa haukku, eikä seollut intensiteetiltäänkään aivan sellaista kuin pitää.Kuitenkin saatiin hetken päästä palkittu muutmista onnistuneusta haukuista.
Vuoro siirtyi Anulle, joka meni telttaan Qn nähden, ja siellä se haukkui oikein hyvin heti alusta alkaen, ei vaadittu kuin 5 ja palkka.
Uusi telttahaukutus, nyt pidempi, oikein hyvä.
Vuoro Marjalle, nyt ensin kyykyssä ja sitten maaten, molemmilla haukkui hyvällä tempolla ja hyvällä etäisyydellä.Anu lopuksi, ensin maaten, ja sitten kiipesi A-esteen harjalle.Ja jälleen Q haukkui superhyvin! Hyvähyvä, kyllä siitä loistva haukkuva hakukoira saadaan.
Nyt vaan vaikeutetaan, eli pidempiä väliin, erilaisia piiloviritelmiä jne..
Hakuharkat torstaina 10.9 ,Hauninen Käärmekallio
Nyt hetken aikaa emme varsinaisesti treenaa hakua, vaan annamme Kuuran itse ymmärtää hajun tarkentamisen ideaa.Eli tuon sen vapaana, ilman pk-liivejä alueelle, ja se saa vapaasti bongata alueelle kätketyt maalimiehet.
Tätä kokeillaan nyt joitakin viikkoja,jotta se syttyisi etsimiseen.Viime kuukaudet kun olen tahkonut hajunhakuharkoissa, ja se on aina ollut kytkettynä, eikä koskaan suoraan pääse maalimiehelle, ennen kuin olen palannut keskilinjalle lähettämään,niin se ehkä on syömässä sen motivaatiota..?Sillä tavoin kyllä se on irronnut vauhdilla ja suoraan,ja siihen olen kyllä itse pyrkinytkin..No treeniryhmässä kuitenkin nousi esille, että ei olisi huono idea antaa sen itseluottamuksen kohota, kun se saa aivan itse löytää maalimiehet ja käyttää nenäänsä, ilman minun ohjaavaa vaikutustani.
Itse en ole aivan varma mitä tästä ajattelen, sillä en kauheasti tykkää ajatuksesta, että Q oppii säntäilemään alueella miten sattuu, mutta katsellaan ja kokeillaan.
Jos se rupeaa innokkaammin jo heti irti päästäessä työstämään nenällään ,niin sittenhän tämä varmasti on vaivan arvoista, ja sen jälkeen voi ruveta treenaamaan taas pistottamista, kenties välillä jo haamuilla, tai muistikuvilla.
Tällä kertaa kuitenkin alueella oli kolme maalimiestä; Seija,Stina ja Anu.Kaikki se kyllä löysi, ja varsinkin viimeisen kohdalla nosti hajun jo kaukaa. Ensi kerralla vielä paremmin ,hankalaampiin piiloihin kätketyt maalimiehet.

torstai 10. syyskuuta 2009

Haunisissa10.9

Eilen illalla nukkumaan mennessä jäin pohtimaan, miten ihmeessä saan Q.n ymmärtämään, ettei sillä nyt niin hauskaa voi olla treeneissä, ilman minua siis..
Nyt toistuvana ongelmana kun on ollut, että tehtyämme pätkän tottista, ja saatuaan palkaksi taistelussa voittamansa motskarin, se häipyy kentän toiseen laitaan pitämään omaa hauskaa..
Ja älynväläys: sidon motskarin itseeni kiinni, niin ettei Q pääse lällättämään sen kanssa pitkin poikin kenttää.Ja nyt siis mulla oli Q irti, mutta lelu hihnassa:-)
Ja uskomatonta kyllä, juttu toimi vallan mainiosti.
päästin Qn autosta, ja kävelin itse kaavion kuvitteeliseen aloituskohtaan.Kun Q tuli ja otti kontaktin(onneksi saman tien), naksautin ja palkkasin Frolicilla.pätkä seuraamista , naks ja nannaa..Pitempi pätkä seuraamista, naks ja motskari..Vähän Q.ta kyllä otti päähän, ettei se saanut omittua patukkaa, mutta hiffasi sitten keskittyä tuoda sitä mulle takasin leikin jatkumiseksi! Eli uudelleenkin kokeilemisen arvoinen juttu.
Seuraavaksi otin nopeita istumisia,noin 5 kpl,ne menin hyvin, tosin vielä käsiapu "kippaaminen".
Ja lopuksi kolme kertaa luoksetulo, eli jätin Qn istumaan , pysyi hienosti paikallaan , tuli laukalla sen n 2o metriä, ja superhienosti oikeaan kohtaan!! Yksi pieni törmäys, mutta olin hieveän tyytyväinen tiiviiseen ja suoraan loppuasentoon.
Jäi hyvä mieli, näitä lisää..